Nuolenkärki?

[Jussisk]

Minusta tämä on vääntynyt nuolenkärki. Mitä mieltä te olette?
Mikähän tuo toinen esine on?

[Garrett 350]

Olisko puukon terä ja alempi sarana? Voihan se ollakin nuolenkärki kun on aika pieni puukon teräksi.

[Jussisk]

Itse uskon vahvasti että on nuolenkärki. Terä liian lyhyt ollakseen puukon terä (vaikkakin ruosteen syömä). Lisäksi terä on kaksipuoleinen ja lopussa selvät väkäset. "muotokieli" aukeaa luonnossa erillailla kuin kuvissa.
Onko joku löytänyt vastaavia?

Alin on varmastikkin sarana.

[Kultaseppä]

Terän lyhyys ei ole pätevä peruste, sillä varhaisella rautakaudella käyttöpuukon teränpituudet alkoivat noin viidestä sentistä...!

Tämä on kuitenkin vääntynyt kaksiteräinen nuolenkärki, kuten toteat. Yritä haarukoida vaikka täältä, mitä tyyppiä nuolenkärki kenties edustaisi: http://www.helsinki.fi/arkeologia/rauta ... muoto.html

[brosse]

En ole kyllä tuon näköistä väkäsellistä nuolenkärkeä ennen nähnyt, yleensä väkäselliset kärjet olivat leveämpiä jä kärkiosa lyhyempi kuin tuossa terässä
Sitten on vielä tuo keskiharjanne, tämä on vain harrastelijan mielipide, asiantuntija voi olla erimieltä

Tässä yleisimpiä muotoja nuolenkärjistä rautakaudelta.

[Wilhart]

Mulla on tuollainen kanssa:

En tiedä mikä on, mutta nimesin saranatapiksi...

[Goldman1]

Väkäsellisiä nuolenkärkiä on kyllä muutamia löydetty...teksti osa selventää tarkmmin variaatioita ja mitta suhteita.
Kuvanhan voi laittaa varmistettavaksi museoviraston sähköpostiin tai Vapriikin tutkijoille.
Alla lainaus Suomen rautakauden esineistön nuolenpää typoista.
"Muutamissa nuolenkärjissä on lehden alareunassa kaksi symmetristä väkästä samalla tavalla kuin keskisellä rautakaudella tavallisissa angoissa (linkki: Keihäät / väkäselliset). Väkäsiä alettiin siis tehdä nuoliin samaan aikaan kun väkäselliset keihäänkärjet yleistyivät. Ensimmäiset väkänuolenkärjet taottiin jo kansainvaellusajan alussa.

Muutamissa väkäkärjissä on litteä ruoto. Muutamiin tehtiin pitkä ruoto, jossa on poikkileikkaukseltaan pyöreä tai symmetrisesti nelikulmainen kaula. Tällainen on myös yksi Suomen pisimmistä löydetyistä rautakautisista kärjistä, jonka lehden, kaulan ja ruodon yhteispituus on 20 cm.

Suhteessa lehden leveyteen nuolenkärjen väkäsiä ei tehty kovin ulkoneviksi: kärkien väli on Hiekkasen mittaamista kärjistä leveimmässäkin vain 2,3 cm eli sama kuin muunkinlaisissa keihäänkärkien lehdissä.

Kaksiväkäiset nuolenkärjet ovat symmetrisiä. Vain yhdessä Hiekkasen esittelemässä kärjessä väkäset ovat keskenään eripituiset. Keihäänkärjistäkin tehtiin joskus epäsymmetrisesti harppuunamaisia.
KM 2388:5 Kuva: Museovirasto.

Kokemäki Köönikänmäki, KM 2388:5
(ryhmä 3GII).
Kuva: Museovirasto.

Kaksiväkäiset kärjet
Noin 10 cm pituisen nuolenkärjen lehti on lähes yhtä paksu kuin sen litteä ruoto. Aseen ohuemmaksi teroitettu pää on murtunut.

[Leijona]

Mulla on tuollainen kanssa:

En tiedä mikä on, mutta nimesin saranatapiksi...

[Winsku]

Voisiko olla katkennut angon kärki osa?

[Jussisk]

Terän muoto on melkolailla Winskun esittämän kuvan mukainen.

Piirsin paperille muodon ja päämitat:






edit: korjasin kuvassa olleen virheen. pituus 9,2 cm ei 39,2cm..

[brosse]

Terän muoto on melkolailla Winskun esittämän kuvan mukainen.

Piirsin paperille muodon ja päämitat:

Onko tuo lehden pituus tosiaan yli 39cm(392mm) kuvissa ei näytä siltä

Mikä on lehden jälkeen alkavan ruodon muoto, paksuus

Väkäsellisten keihäänkärkien kokonaispituus vaihtelee 18cm-113cm välillä, tässä piirroksia malleista:(kuva Pihlmanin väitöskirjasta)

[Jussisk]

Korjasin piirrustuksessani olleen virheen. Pituus (lehden) siis 9,2cm! sorry mogani.

ruoto on yhtä paksu kuin terän harjanne, eli n. 3mm kantiltaan.

[brosse]

Korjasin piirrustuksessani olleen virheen. Pituus (lehden) siis 9,2cm! sorry mogani.

ruoto on yhtä paksu kuin terän harjanne, eli n. 3mm kantiltaan.

Mielestäni ei ole angokaan, ruoto on liian ohut , mielenkiintoinen terä kuitenkin

Tässä kuvassa viides esine vasemmalta on toinen löytämistäni angoista:

[toope]

Huomasiko kukaan että kärki on väännetty mutkalle? Se on luultavasti tehty tarkoituksella eli löytäjä on löytänyt rautakautisen haudan tai kalmiston. Onnea.