Tässä on yksinkertainen esimerkki miten historiallinen kartta voidaan kytkeä nykypäivän aineistoon. Pohjana käytin Angelniemen Kallmusnäsin tiluskarttaa vuodelta 1687. Latasin kartan Kansallisarkiston sivuilta ja yhdistin sen tunnettujen maamerkkien avulla Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistosta luotuun korkeuskarttaan. Lopuksi jäljensin tiluskartalta vanhojen rakennusten summittaiset paikat sekä peltojen rajat.
Lopputuloksena on suhteellisen yksinkertainen kartta esimerkiksi GPS-laitetta varten. Vanhojen rakennusten sijainti on merkitty tummina suorakulmioina, nykyaikaisten teiden sijainti harmaana viivana sekä 1600-luvun pellot ruskeina pilkkuina.
Olisi mielenkiintoista kuulla, minkälaisia kokemuksia muilla on paikkatietojärjestelmien käytöstä aarteenmetsästyksessä.
