Paikkatietojärjestelmien käyttö aarteenetsinnässä

[GIS]

Moni varmaan tietää, että Maanmittauslaitos julkaisi taannoin kaiken kartta-aineistonsa ilmaiseksi. Kyseistä aineistoa voidaan käsitellä ja julkaista erilaisilla paikkatieto-ohjelmilla. Itse käytän tähän kaupallista ArcGIS-ohjelmistoa.

Tässä on yksinkertainen esimerkki miten historiallinen kartta voidaan kytkeä nykypäivän aineistoon. Pohjana käytin Angelniemen Kallmusnäsin tiluskarttaa vuodelta 1687. Latasin kartan Kansallisarkiston sivuilta ja yhdistin sen tunnettujen maamerkkien avulla Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistosta luotuun korkeuskarttaan. Lopuksi jäljensin tiluskartalta vanhojen rakennusten summittaiset paikat sekä peltojen rajat.

Lopputuloksena on suhteellisen yksinkertainen kartta esimerkiksi GPS-laitetta varten. Vanhojen rakennusten sijainti on merkitty tummina suorakulmioina, nykyaikaisten teiden sijainti harmaana viivana sekä 1600-luvun pellot ruskeina pilkkuina.

Olisi mielenkiintoista kuulla, minkälaisia kokemuksia muilla on paikkatietojärjestelmien käytöstä aarteenmetsästyksessä.

[appenzell]

Hyvin mainostettu.

[Lintsi]

Kiitos asiantuntemuksesta ja vinkistä....!!!
Itse olen paint shop prolla leikkaa--liimaa mentelmällä ja layereitä luomalla yrittäny tuhertaa jotain yhdistelmä karttoja....

Täytyypäs opetella tuo hienous,,!

[patti]

Jos omistatte Android-puhelimen niin kokeilkaapa Custom Maps softaa. On maailman helpoin softa sovittaa kaksi karttaa päällekäin ja kaupan päälle softa näyttää GPS:n avulla sijaintisi kartalla.

[GIS]

Itse olen paint shop prolla leikkaa--liimaa mentelmällä ja layereitä luomalla yrittäny tuhertaa jotain yhdistelmä karttoja....

Paikkatieto-ohjelmillahan on se etu, että niillä voidaan ottaa huomioon muun muassa rannansiirtyminen (kuten yllä olevassa kartassa on tehty). Useampia karttoja on myös helpompi käsitellä omalla ohjelmalla.

Yksittäisten talojen lisäksi olen myös käyttänyt tuota esimerkiksi kestikievarien etsimiseen. Kaivuukieltoalueet on myös helppo lisätä mielenkiintoisten paikkojen ympärille!

[GIS]

Mikäli joku ei sitä tiedä, Maanmittauslaitoksen maastotietokannassa on myös määritelty useimmat muinaismuistokohteet pisteinä tai viivoina riippuen kohteen suuruudesta. Sitä ei päivitetä yhtä usein kuin Museoviraston tietokantaa, mutta siitä huolimatta siihen on helppo päivittää puuttuvat kohteet esimerkiksi omasta maakunnasta. Suojelualueet sisältävät tiedostot ovat maastotietokannassa muotoa s_RUUDUNNUMERO_t ja s_RUUDUNNUMERO_v.

P.S. Mikäli joku on kiinnostunut vanhojen kohteiden paikantamisesta nykykartoille, ottakoon minuun yhteyttä viestillä.

[GIS]

Vanhoja ilmakuvia on mukava selailla lävitse vanhoja tiloja etsiessä. Tässä on esimerkkinä Vantaankosken seutu silloisessa Helsingin maalaiskunnassa vuonna 1943. Kehä III kulkee nykyään kuvan vasemmasta reunasta oikeaan reunaan. Vantaanjoen ansiosta kuva on helppo kohdistaa nykykarttoja vastaavaksi muutaman metrin tarkkuudella.

[Lintsi]

Laitoinki yvtä kun vahingossa ensin lättäsin tähän....

[Hazelwood]

Vanhoja ilmakuvia on mukava selailla lävitse vanhoja tiloja etsiessä. Tässä on esimerkkinä Vantaankosken seutu silloisessa Helsingin maalaiskunnassa vuonna 1943. Kehä III kulkee nykyään kuvan vasemmasta reunasta oikeaan reunaan. Vantaanjoen ansiosta kuva on helppo kohdistaa nykykarttoja vastaavaksi muutaman metrin tarkkuudella.

Mistä näitä tuon ikäisiä karttoja saisi?

[GIS]

Mistä näitä tuon ikäisiä karttoja saisi?

Tämä kyseinen ilmavalokuva on kopioitu Kansallisarkiston kokoelmista. Kuvat ovat yleislehtijaon mukaisesti (kts. Kansalaisen karttapaikka), useimmista paikoista on saatavilla monia, eri vuosina otettuja kuvia. Pienimmät kuvista nähtävät yksityiskohdat ovat noin 5x5 metrin luokkaa.

Mikäli ei itse Helsinkiin pääse, minuun voi olla yhteydessä yksityisviestitse asiaan liittyen.

[GIS]

Lohjan kirkonkylää v. 1937/38. Huomaa järvellä kelluvat tukkilautat!

[GIS]

Malmin lentoaseman ympäristö vuonna 1943. Junarata näkyy hyvin kentän länsipuolella, samoin kuin n.s. sunnuntaipalstat kentän läheisyydessä.