Moraalinvalvojat, löytöpalkkiot ja kaikenlainen marmatus...

[iipe]

Tähän ketjuun voi avautua asiasta kuin asiasta...
(ei tarvi esim toisten löytöketjuja offtopicilla täyttää)

Alan vaikka tälläisellä:

Omasta mielestäni foorumin käyttäjissä esiintyy harvinaisen paljon "lainvalvojia", mitkä voisivat ainakin itseni aloittamissa löytöketjuissa pitää mölyt mahassaan!
Eikö se ole jokaisen meistä OMA asia miten lakia seuraa ja poliisin asia tätä valvoa?
(foorumilla esiintynyt jopa myös tälläistä, että ilmoitetaan toisten löytöjä eteenpäin..?)

[Hytinärhi]

Eikö se ole jokaisen meistä OMA asia miten lakia seuraa ja poliisin asia tätä valvoa?

Jos piipparoijat alkavat tavan takaa aiheuttaa harmaita hiuksia viranomaisille, niin varmaankin sama tulee tapahtumaan myös toisin päin.

[Grave Digger]

Iipee,Oi oi. saat kohta minun maineeni, kun tuollaista menit kirjoittamaan.
Onhan se oma asia, mutta sitten on näitä jotka täällä kuuluttavat sadanvuoden kuuliaisuuttaan kuitenkin todellisuudessa näin ei ole. Aina asioita kaunistellaan ja forumilla ollaan sitä yhtä eliittijengiä, muuten et ole hyvä tyyppi. "lopeta paikan tuhoaminen" , "ilmoitathan löydöstäsi tai minä ilmoitan" "aina voi mennä pellolle" "onko luvat kunnossa" jne. On monia kirjoittajia jotka ennen julkaisi kuvia ja löytöjään, mutta eivät enään vaikka hommat jatkuu, syy siihen on selvä.
Taitaa ilmoitettujen löytöjen määrä olla vain jäävuorenhuippu.

[Jussi]

Iipehän kirjoittaa ihan selvää suomea ja omia mielipiteitään. GD:n maine taas juontaa sekavista viesteistä josta kukaan ei saanut muuta tolkkua, kuin että keseppa sitätätä.

Minä en ainakaan muiden löytöjä ilmoittele, sen hoitakoon ne jotka sellaisen katsovat tarpeelliseksi. Tämä vaan ihmetyttää että heti kun koettaa ottaa kantaa ja sanoa oman mielipiteensä, alkaa lapsellinen "eliittijengi" -lässytys ja muu loan heitto.
Kyllä aikuisten pitää minusta osata vaihtaa mielipiteitä ilman että aletaan nimittelemään "moraalinvartijoiksi" tai vastaaviksi.

[KorPPi]

Mä oon huomannu, että muutamalla henkilöllä on ensimmäisenä mielessä kysymys, että oliko luvat kunnossa että sait piipparoida jossain korvessa.

Onko se sitten kateutta toisen löytämiä esineitä kohtaan?

Tokihan luvat tulisi olla kysyttynä sille alueelle minne menee piippailemaan, mutta en mä ainakaan ala tinkaamaan toisilta, että ethän vaan ollu omilla luvilla liikenteessä. Varsinkin jos joku on ollu jossakin metikössä, kaukana viljelykäytössä olevilta pelloilta..

[iipe]

Eikö se ole jokaisen meistä OMA asia miten lakia seuraa ja poliisin asia tätä valvoa?

Jos piipparoijat alkavat tavan takaa aiheuttaa harmaita hiuksia viranomaisille, niin varmaankin sama tulee tapahtumaan myös toisin päin.

Kyllähän se näin on ja näin se tulee pysymään!

[Grave Digger]

Jussi kirjoittaa jo näköjään muidenkin puolesta. +1

[iipe]

Mä oon huomannu, että muutamalla henkilöllä on ensimmäisenä mielessä kysymys, että oliko luvat kunnossa että sait piipparoida jossain korvessa.

Onko se sitten kateutta toisen löytämiä esineitä kohtaan?

Tokihan luvat tulisi olla kysyttynä sille alueelle minne menee piippailemaan, mutta en mä ainakaan ala tinkaamaan toisilta, että ethän vaan ollu omilla luvilla liikenteessä. Varsinkin jos joku on ollu jossakin metikössä, kaukana viljelykäytössä olevilta pelloilta..

Kyllä mäkin kateuden piikkiin suurimman osan näistä kyselyistä ym. pistän! Jotkut haluaa vaan olla suvereenisen ylivoimaisia löytöjensä suhteen. Tai sit jos joku jonkun oikein unelma mestan joskus sattumalta löytääkin, saada se rauhoituksin äkkiä pois kaverin reviiristä...

[iipe]

Entäs luokan 1. rauhoitusalueen kyntökerroksesta esineiden pelastaminen museolle..? (metallinpaljastimen avulla tai ilman)


Edit: Siis tää on nyt "kuviteltu" tilanne, mutta jos rauhoitusalue on peltona ja lähitulevaisuudessa siihen rakennetaan valtava ostoskeskus ja maa myllätään 3m syvältä muualle...

[Keseppa]

Tässä kun sai avautua eri asioista niin ekaks sellanen että voitte jo unohtaa nuo GD:n ja mun väliset jutut. Ne on puhuttu selväks ja ne on historiaa ja vaikka meitä kaikkia historia kiinnostaa niin aswia on meidän osalta loppuun käsitelty. Yks hyvä esimerkki vaan että puhumalla asiat selviää, ei riitelemällä.

Minä en ainakaan tunne tilannetta missä joku ois tehny ilmoituksen toisen puolesta ilman että asiasta on sovittu. Auttaminen on tietysti ok mutta itsekkään en menisi toisen tietämättä tekemään mitään ilmoitusta luvatta. Ilmoitusvelvollisuus ja sen noudattaminen on jokaisen oma asia. En tietysti muista löydöistä tiedäkkään kuin ne joita foorumilla näytetään eli oletettavasti sellanen joka julkisesti esittelee löytöään myös on aikeissa ilmoittaa siitä.

Toinen asia on sitte se että kehoitetaan tai suositellaan tekemään ilmoitus. Tmä on mielestäni jopa suositeltavaa. Ei kukaan voi joka kerta olla varma onko löytö ilmoituksen arvonen. Tästä oli puhetta myös MV:n seminaarissa missä todettiin että on hyvä kun meidän foorumilla on asiantuntijoita jotka voi "suodattaa" vähän tehtyjä löytöjä. On selvästi lisääntynyt hyvien löytöjen ilmoitukset ja vähentyny huonojen. Tästä syystä minä ja moni muu avaudutaan asiasta useiden löytöjen kohdalla. Ei siksi että olettaisimme löytäjän jättävän ilmoituksen tekemättä. On tietysti selvää ettei kaikki osaa käyttää tätä äidinkieltämme niin hyvin että ehdotus tuntuis riittävän neutraalilta.

Tuota lapsellisen eliittijengin loanheittoa en ole kyllä havainnu. Nuo nimitykset ainaki kaipais vähä tarkennusta?

Yks asia mikä kannattaa muistaa aina kun näistä asioista keskustellaan. Yrityksenä on pitää piippariharrastajien toiminta niin asiallisena että saisimme tulevaisuudessaki harratsaa tätä. Me ollaan jo vuosia tehty töitä julkisen kuvan parantamiseks ja museoviraston asenteiden parantamiseks. Lähtökohdat voi helposti kattaa yhdellä nimityksellä mitä meistä käytettiin, haudanryöstäjät. Työ on tuottanu hyvin tulosta ja tilanne harrastajilla on nykyään jo paljo helpompi. Ei kuitenkaan tarvita kuin yksi kunnon negatiivinen julkisuus niin kaikki valuu hiekkaan ja taas alkavat miettiä onko sopivaa että tää on lähes rajoittamaton harrastus. Ei todellakaan ole mitenkään itsestäänselvää että saamme tätä harrastaa.

[Keseppa]

Mä oon huomannu, että muutamalla henkilöllä on ensimmäisenä mielessä kysymys, että oliko luvat kunnossa että sait piipparoida jossain korvessa.

Onko se sitten kateutta toisen löytämiä esineitä kohtaan?

Tokihan luvat tulisi olla kysyttynä sille alueelle minne menee piippailemaan, mutta en mä ainakaan ala tinkaamaan toisilta, että ethän vaan ollu omilla luvilla liikenteessä. Varsinkin jos joku on ollu jossakin metikössä, kaukana viljelykäytössä olevilta pelloilta..

Kyllä mäkin kateuden piikkiin suurimman osan näistä kyselyistä ym. pistän! Jotkut haluaa vaan olla suvereenisen ylivoimaisia löytöjensä suhteen. Tai sit jos joku jonkun oikein unelma mestan joskus sattumalta löytääkin, saada se rauhoituksin äkkiä pois kaverin reviiristä...

Itse ainakin oletan aina että löytäjällä on luvat kunnossa. Ellei ole niin se on hänen häpeänsä enkä ala kyselemään niiden perään. Ihan toinen juttu on jos joku on vahingossa sattunu suojelulle paikalle. Sillon olen nähnyt että foorumillaki on kyselty lupien perään ja tässä tapauksessa ihan aiheesta. Kesksutelut asiasta on sitte käyty privaatisti jolloin jollaki on voinu jäädä väärä kuva tilanteesta.

Harvinaisen vähän piippareiden piirissä on kateutta mutta onhan sitä toki. Pahimmassa tapauksessa se voi johtaa kuvatunlaiseen tilanteeseen mikä ei ole oikein. Löytöpikan rauhoitustarve on aina löytäjän (hänen omantunnon) ja museoviraston asia eikä siihen pidä kenenkään sekaantua. Asiallinen kehotus foorumilla paikan rauhoittamisesta on joskus paikallaan koska löytäjä ei välttämättä aina ole ymmärtäny asian tärkeyttä mutta ilmoituksen tekee löytäjä ja päätöksen museovirasto.

Jos joku joskus tekee todella arvokkaan löydön (historiallisesti) ja sanoo ettei meinaa ilmoittaa sitä niin itse ainaki yrittäisin vaikuttaa kyseiseen henkilöön suoraan, en tekemällä ilmoitusta itse. Lasken sen varaan että tieto tulee esille kuitenkin ennemmin tai myöhemmin. Nämä piirit jotka näitä asioita harrastaa tässä maassa on kuitenki erittäin pienet. Jos joku haluaa pitää löydön takanreunalla ja laittaa sen piiloon aina kun tulee vieraita niin se on hänen asiansa. En vaan näe mitään järkeä siinä.

Sain muuten tietää jokin aikaa sitte yhden meitäkin koskevan asian. Aika moni on olettanu että rikoksentekijät aina menettää rikoksentekovälineet mutta niin ei ole aikasemmin ollut. Nyt siihen on tulossa muutos eli jo sakkorangaistus tapauksissaki voidaan ottaa rikoksentekovälineet pois, kuten piipparin. Myös rangaistusten suuruuteen on tulossa korotuksia. Nämä siis juontaa juurensa suurimmaksi osaksi muista hommista kuin meidän tekemiset mutta heijastuvat niihin. Yks suuri syy on venäläiset ja virolaiset aarteenmetsästäjät joita vastaan poliisi on nykyään aika voimaton.

[Urmas]

Itse olen puolenkymmentä kertaa laittanut viestiä ja kuvia museovirastolle.
Kerran olen lähettänyt yhden esineen museovirastolle.
En ole saanut yhtäkään vastausta viesteihini tai yhteydenottoihini.
Eipä paljon innosta tuollainenkaan ilmottamaan löydöistään heille.
Olisi mukava edes saada jonkunlainen vastaus, olkoon se sitten vaikka
että "esine ei ole tarpeeksi vanha eikä siten kiinnosta meitä".
Arvostus lienee puheista huolimatta juuri se "haudanryöstäjä".

[appenzell]

Itse olen puolenkymmentä kertaa laittanut viestiä ja kuvia museovirastolle.
Kerran olen lähettänyt yhden esineen museovirastolle.
En ole saanut yhtäkään vastausta viesteihini tai yhteydenottoihini.
Eipä paljon innosta tuollainenkaan ilmottamaan löydöistään heille.
Olisi mukava edes saada jonkunlainen vastaus, olkoon se sitten vaikka
että "esine ei ole tarpeeksi vanha eikä siten kiinnosta meitä".
Arvostus lienee puheista huolimatta juuri se "haudanryöstäjä".

Etkö tosiaan ole saanut viestiä takaisin kun olet jotain ilmoittanut metallinilmaisin(a)nba.fi?

Ymmärsin kun olen jutellut muiden kanssa että se linkki on toiminut heillä yllättävän hyvin. Itse olen saanut jo parin päivän tai ainakin viikon sisällä vastauksen sieltä omiin kyselyihini.

[Urmas]

Etkö tosiaan ole saanut viestiä takaisin kun olet jotain ilmoittanut metallinilmaisin(a)nba.fi?

Tuohon osoitteeseen olen laittanut yhden viestin, kolme viikkoa sitten.
Ei vastausta.
Olen laitellut aikasemmin viestejä , niihin etunimi.sukunimi@nba.fi
osoitteisiin, ei vastausta..

[NÄÄTÄ]

Liitän tämän tuolta päivän löydöt osastolta tänne:

Näätä kirjoitti:
No, täytyy nyt sitten toivoa, ettet löytäisi mitään arvokasta, koska ei olisi itsellä mahdollisuutta sitten nähdä sitä esinettä missään.



On aika epätodennäköistä, että pääset muutekaan näkemään virastolle luovutettuja esineitä. Sinne ne hukkuvat satojen tuhansien esineiden joukkoon. Se on oikein, että mahdollisesti merkittävät löydät ilmoitetaan virastolle. On vai tosiasia, että todella harvat löydöt päätyy esille ja kaikkien ihailtavaksi. Jos joku haluaa pitää löytönsä itsellään muistona niin tälläistä henkilöä on turha ryhtyä moralisoimaan ja rikolliseksi nimittämään se on jo tekopyhää. Ja tuollaiste pahojen onnien toivottaminen on lapsellista, mutta toisaalta meistä kaikista ei tuu koskaan aikuisia. Wink

Minusta ei ole mitään tekopyhää, jos haluaisin, että historiallisesti arvokkaat esineet päätyisivät museoon tai tutkijoiden ulottuville, eli ne olisi toimitettu virallista tietä oikeaan paikkaan. Mielestäni Suomen historia on meidän kaikkien oikeus tuntea. Eihän näissä löydöissä ole useinkaan kysymys pelkästä esineestä tai sen arvosta. Esine kertoo paljon asiaa ihmisten liikkeistä, tavoista, asumisesta, kulttuurista jne. Koko tämä tärkeämpi kokonaisuus jää hämärän peittoon, jos esineet jemmataan pöytälaatikkoon tai myydään ulkomaisissa huutokaupoissa.
Esineitä voi nähdä mm. paikallismuseoissa, kansallismuseossa, museoviraston kuvakokoelmissa ja tutkijoiden tutkielmissa ja heidän kirjoittamissa teoksissa.
Ei ole siis tekopyhää, jos haluaisin historiamme esille.
Rikolliseksi en ole ketään nimittänyt, enkä tule väittämään ja, jos aikuiseksi kasvaa rikollisella menettelyllä, niin en koskaan aio aikuistua.
Minä en ole mikään yleinen moralisoija. Jokainen toimii omatuntonsa mukaan. Tämä foorumi on kai sitä varten, että saan oman mielipiteeni ilmaista.

[Tirehtoori]

Hyvä yhteistyö vaatii aina molemminpuolista osallistumista ja toisen arvostamista sekä tietynlaista kunnioitusta. Mikäli toisella puolella asia rakoilee alkaa varmasti myös toinen osapuoli rakoilla asiassa.

Itse kuulun varmasti siihen henkilöryhmään joka ei toisten asioista turhaan huutele eikä se minua hirveästi myöskään kiinnosta mitä kukakin löydöillään tekee. Jos ja kun joku tietoisesti rikkoo sääntöjä on se kyllä mielestäni hänen oman tunnon asia.

Mikäli minulle tulee käymään niin että minun ilmoittamiini löydöksiin ei vastata tulen varmasti vähentämään jatkossa ilmoitusten määrää. Syynä ainoastaan silloin toisen osapuolen välinpitämättömyys omaa osallistumistani kohtaan.

Se että SME yrittää pitää harrastuksen hyvää julkikuvaa yllä on ainoastaan hyvä asia, mutta yhdistys ei voi eikä pysty sitä täysin pitämään, koska yksilöt kuitenkin henkilökohtaisesti päättävät omista asioistaan ja löydöistä ilmoittamisista. Minun mielestäni yhdistys ei voi eikä sen tarvitse kantaa "vastuuta" yksittäisten ihmisten tekemistä virheistä.

Olen myös vakaasti sitä mieltä että foorumilla tulisi olla sana kuitenkin suht vapaata sillä asiat voivat riidellä, mutta ihimisten ei tarvitse. Turhaa jeesustelua olen kyllä jo lyhyessä asiassa huomannut, mutta sellaisiahan me ihimiset ollaan. Joku toinen kokee olevansa tärkeämmässä asemassa myös keskustelu yhteisöissä. Mikä kuitenkaan estää olla piittaamatta itselle tyhyjänpäiväisistä kommenteista. Joku kysyy sinulta "onko luvat kunnossa" niin vastaa siihen että mitä se sulle kuuluu tai jätä vastaamatta jos siltä tuntuu. Ei se että kenenkäkin luvat on kunnossa ole muiden asia ja uteliaisuuttaan ja kateuttaanhan moni tällaista kyselee...


Etsikää, kaivakaa, keskustelkaa niin foorumi pysyy mielenkiintoisena ja unohretaan ne turhat riirat!

[Keseppa]

Etkö tosiaan ole saanut viestiä takaisin kun olet jotain ilmoittanut metallinilmaisin(a)nba.fi?

Tuohon osoitteeseen olen laittanut yhden viestin, kolme viikkoa sitten.
Ei vastausta.
Olen laitellut aikasemmin viestejä , niihin etunimi.sukunimi@nba.fi
osoitteisiin, ei vastausta..

Laitoin juuri viestiä päivi Maaraselle muista asioista mutta mainitsin samalla siitä ettei kaikki ole saanu vastausta viesteihin kuten pitäis. Sanoin että laittaisivat edes vastausviestin mahdollisimman pian siitä että viesti on vastaanotettu ja asia on käsittelyssä. Tuo käsittely voi sitte riippuen tapauksesta kestää kauanki kun heidän miehityksensä on nyt vielä vajaampi kuin ennen.

[Keseppa]

Hyvä yhteistyö vaatii aina molemminpuolista osallistumista ja toisen arvostamista sekä tietynlaista kunnioitusta. Mikäli toisella puolella asia rakoilee alkaa varmasti myös toinen osapuoli rakoilla asiassa.

Itse kuulun varmasti siihen henkilöryhmään joka ei toisten asioista turhaan huutele eikä se minua hirveästi myöskään kiinnosta mitä kukakin löydöillään tekee. Jos ja kun joku tietoisesti rikkoo sääntöjä on se kyllä mielestäni hänen oman tunnon asia.

Mikäli minulle tulee käymään niin että minun ilmoittamiini löydöksiin ei vastata tulen varmasti vähentämään jatkossa ilmoitusten määrää. Syynä ainoastaan silloin toisen osapuolen välinpitämättömyys omaa osallistumistani kohtaan.

Se että SME yrittää pitää harrastuksen hyvää julkikuvaa yllä on ainoastaan hyvä asia, mutta yhdistys ei voi eikä pysty sitä täysin pitämään, koska yksilöt kuitenkin henkilökohtaisesti päättävät omista asioistaan ja löydöistä ilmoittamisista. Minun mielestäni yhdistys ei voi eikä sen tarvitse kantaa "vastuuta" yksittäisten ihmisten tekemistä virheistä.

Olen myös vakaasti sitä mieltä että foorumilla tulisi olla sana kuitenkin suht vapaata sillä asiat voivat riidellä, mutta ihimisten ei tarvitse. Turhaa jeesustelua olen kyllä jo lyhyessä asiassa huomannut, mutta sellaisiahan me ihimiset ollaan. Joku toinen kokee olevansa tärkeämmässä asemassa myös keskustelu yhteisöissä. Mikä kuitenkaan estää olla piittaamatta itselle tyhyjänpäiväisistä kommenteista. Joku kysyy sinulta "onko luvat kunnossa" niin vastaa siihen että mitä se sulle kuuluu tai jätä vastaamatta jos siltä tuntuu. Ei se että kenenkäkin luvat on kunnossa ole muiden asia ja uteliaisuuttaan ja kateuttaanhan moni tällaista kyselee...


Etsikää, kaivakaa, keskustelkaa niin foorumi pysyy mielenkiintoisena ja unohretaan ne turhat riirat!

+1 Hyvin kirjotettu

[iipe]

Lainaus:
"Mielestäni Suomen historia on meidän kaikkien oikeus tuntea.... Koko tämä tärkeämpi kokonaisuus jää hämärän peittoon, jos esineet jemmataan pöytälaatikkoon tai myydään ulkomaisissa huutokaupoissa."

....
TAI: lähetetään museolle, jossa se hautautuu kellariin ja löydöstä ei ole edes foorumille postattu kuvaa... Tällöinhän näin toimivat, pitävät tietoa Suomen historiasta yksinoikeutenaan (/oman itsensä ja museon /"sisäpiirin"yhteisenä)

[NÄÄTÄ]

TAI: lähetetään museolle, jossa se hautautuu kellariin ja löydöstä ei ole edes foorumille postattu kuvaa... Tällöinhän näin toimivat, pitävät tietoa Suomen historiasta yksinoikeutenaan (/oman itsensä ja museon /"sisäpiirin"yhteisenä)

Ei se vaan näin mene.
Museovirasto tekee oman työnsä, eli vastaanottaa esineen, konservoi sen, jotta se säilyisi jälkipolville, rekisteröi sen arkistoon, josta se sitten on tutkijoiden käytössä.
Täälläkin päin on useampi tutkija kiinnostunut lähettämistäni esineistä ja käyttävät niitä omiin tutkielmiin/väitöskirjaan. Silloinhan esine pääsee omaan kontekstiinsa, eli sijoitetaan Suomen historian kartastolle.

[Keseppa]

Hunsvotti puhuu kyllä asiaa. Minunki mielestä on vaan kahdenlaisia harrastajia tässä mielessä. Ne jotka myöntää ja ne jotka ei.

Alkuaikoina kun innoissani aloitin niin aluks tietämättä ja sit vielä vahingossa syyllistyin tähän. uskon että aika monella on näin käyny. Asiat on kuitenkin nykyään aika paljo paremmin kuin ennen tässäki suhteessa. Tietoa on enemmän saatavilla ja maanomistajien tietämys harrastuksesta paranee koko ajan.

Toinen asia missä meni aluks pieleen oli löytöjen luovuttaminen museolle. Syy oli enemmänki paikallismuseon joka rohmusi kaiken mitä sinne vei näytille ja sinne ne jäi laatikon pohjalle pilaantumaan. Eivät edes vaivautuneet lähettämään museovirastolle ennenkuin ite otin yhteyttä museovirastoon ja sain asioita eteenpäin. tässä välissä jäi sitte joitaki löytöjä omiin kokoelmiin joista ilmoittelin vasta viiveellä suoraan museovirastoon.

En varmaan ole ainut jolla on tällasia kokemuksia. Tästäkin johtuen täällä foorumilla yritetään opastaa ja neuvoa varsinkin aloittelijoita. Ehkä jotkut ottaa sen moralisointina vaikka se ei sitä ole.

[Pekka Muikku]

Luulen että tältä foorumilta ei kuitenkaan löydy kovinkaan montaa harrastajaa, jolla olisi ollut joka kerta kelan maahan laskiessaan ne kuuluisat luvat kunnossa..

Jep, varmaankin näin. Itselläni sattui sellainen, että luvan kyllä pyysin ja sain, mutta tiedon lisäännyttyä minulle selvisi että muinaismuistolaki tykkäsi huonoa piippailusta siinä kohteessa.


Ainoa vanha löytö(onneksi??) sieltä oli yksi musketin kuula.

[Kultaseppä]

TAI: lähetetään museolle, jossa se hautautuu kellariin ja löydöstä ei ole edes foorumille postattu kuvaa... Tällöinhän näin toimivat, pitävät tietoa Suomen historiasta yksinoikeutenaan (/oman itsensä ja museon /"sisäpiirin"yhteisenä)

Ei se vaan näin mene.
Museovirasto tekee oman työnsä, eli vastaanottaa esineen, konservoi sen, jotta se säilyisi jälkipolville, rekisteröi sen arkistoon, josta se sitten on tutkijoiden käytössä.
Täälläkin päin on useampi tutkija kiinnostunut lähettämistäni esineistä ja käyttävät niitä omiin tutkielmiin/väitöskirjaan. Silloinhan esine pääsee omaan kontekstiinsa, eli sijoitetaan Suomen historian kartastolle.

Kyse on samalla arkeologisen tiedon katoamisesta erittäin pienen ammattikunnan ja museolaitosten "salatieteeksi", jos tällainen ilmaus tässä yhteydessä sallitaan.

Toki arkistotieto saattaa parhaimmassa tapauksessa tavoittaa akateemisen tutkijakunnan, mutta usein miten se ei koskaan tavoita tavallisia kansalaisia.
Tämä asia on jäänyt kartanpiirtäjältä puolitiehen...

[Keseppa]

Totta on että tuossaki asiassa on paljo kehitettävää vaikka osittain olen eri mieltä. Museovirastolla ja maakuntamuseoissa on jo vuosia tehty työtä sen eteen että saatais tietoa paremmin saataville. Se ei vaan onnistu ihan kädenkäänteessä vaan vaatii paljo työtä eikä se helpota että tämän työn tekijöitä vähennetään palkkalistoilta. Omalta pieneltä osalta kävin tätä työtä myös tekemässä minkä takia tiedän mikä se todellisuus on. Esimerkiksi tutkijoilla on ihan samat ongelmat kuin meilläki. Miten saada selville kaikki mahdollinen tieto tutkittavasta asiasta. Toistaseks se on ollu pakon sanelemana pienen piirin tiedon levitystä. Jokaisen tutkijan oma yhteistyöverkosto on ollu se ainut voimavara ja keino saada uusinta tietoa.

Museovirastolla kuten myös maakuntamuseoilla on kaksi erittäin tärkeää tehtävää. Tiedon taltioiminen (esineet on myös tietoa) ja tiedon levittäminen. Tuohon jälkimmäiseen he paneutuvat tällä hetkellä enemmän. Tämän lisäksi tutkijat ja arkeologit tuottavat tietoa ja sen tekemiseksi he tarvitsevat meidän tuottamaa tietoa (löytöjä). Kiitokseksi tämän tiedon toimittamisesta me haluaisimme joissaki tapauksissa rahallista korvausta ja joskus vaan kiitosta mutta myös palautteena tarkempaa selvitystä (arvostusta) mitä antamamme tieto (löytö) tuo tutkijoille. Tuo jälkimmäinen on toiminu huonoiten mutta onneks sekin on parantumaan päin. Pitää myös muistaa että ennen löydön vei maanviljelijä joka ei välttämättä ollu kovin kiinnostunu esineestä mutta nykyään useimmiten löydön vie harrastaja jolla on mielenkiintoa tutkia löytöä enemmänki. Tähänki on museovirasto joutunut asennoitumaan uudella tavalla. Yhä enemmän he näkevät meidän olevan esim. tutkijoiden asemassa.

Toivottavasti tosta sekalaisesta selvityksestä saa edes vähä selvää. Tarvis varmaan piirtää kaavio tuosta asiasta

Koitetaan siis pitää yllä postiivista asennetta ja unohtaa menneet. Katotaan eteenpäin ja tehdään asioille jotain. Tässäkään asiassa ei kannata odottaa että asiat tulee kuin manulle illallinen.

[Kultaseppä]

Saa hyvin selvää, eikä tässä mitään menneitä muistella ja positiivisia ainakin yritetään olla.

Verkostoituminen on "elintärkeää" niin arkeologiassa kuin muillakin aloilla ja harrastajien mielenkiinnon lisääntyminen on tärkeä pointti, sillä syvenevässä harrastuksessa on kyse pedagogisessa mielessä jatkuvasta oppimisprosessista...!

Maanviljelijöillä on toki esineitä takan reunalla, mutta senkin voi nähdä kokoelmanhoitona, koska esine pysyy ikään kuin löytöyhteydessään. Tämä koskee tietty vain kiviesineitä, jotka rapautuvat nekin, mutta hitaasti.

Itse aion kehittää monialaista ja "poikkitaiteellista" yhteistyötä niin harrastajien kuin ammattilaistenkin välillä, tietysti eri tahot arvioivat mihin kelkkaan lähtevät mukaan. Ylevä päämäärä on joka tapauksessa popularisoida uutta paikallista tietoa jollain konstilla ja muutama viritys onkin jo työn alla