Hopeasormus
Hopeasormus
Tänään vanhantuntuinen hopeasormus,ei leimoja.
Vanhimmat kolikot:Saksalainen Penning v.1075,Kuningas Stephen v.1135.Dirhem v.754
Viikinkiaikainen hevosenkenkäsolki,kupurasolki,rannerengas ja ketjunkantaja ym.Ruotsalainen tippa.
Ja kaikki vasta alussa...........Minelab X-Terra 705 GoldPack
Viikinkiaikainen hevosenkenkäsolki,kupurasolki,rannerengas ja ketjunkantaja ym.Ruotsalainen tippa.
Ja kaikki vasta alussa...........Minelab X-Terra 705 GoldPack
Hieno sormus. Eikös leimoja alettu lyömään vasta 1700-luvulla?
Garrett AT Pro
Pronssikirves 1700-1100 eKr, Rannerengas ja kaarisolki 0-200 jKr, Lintuneula 400 jKr, Rapusolki 600 jKr, Linturiipus, ketjunkantajia, tiuku, solki, sormus, korvaputki, kupuroita, hevosenkenkäsolkia 800-1100 jKr, Kultasormus 1400
Pronssikirves 1700-1100 eKr, Rannerengas ja kaarisolki 0-200 jKr, Lintuneula 400 jKr, Rapusolki 600 jKr, Linturiipus, ketjunkantajia, tiuku, solki, sormus, korvaputki, kupuroita, hevosenkenkäsolkia 800-1100 jKr, Kultasormus 1400
-
Leijona
- Kunniajäsen/Mestari/Vuoden foorumilainen
- Viestit: 10648
- Liittynyt: 04 Helmi 2009, 22:01
- Paikkakunta: Etelä-Karjala
Tosi leveä sormus 
Kyllä se on hopeaa. Luin jostakin, että Suomessa aloitettiin leimaus 1400-luvulla.
Voisi kuvitella, että melko pitkään senkin jälkeen on varmaan tehty ilman leimoja.
Kyllä se on hopeaa. Luin jostakin, että Suomessa aloitettiin leimaus 1400-luvulla.
Voisi kuvitella, että melko pitkään senkin jälkeen on varmaan tehty ilman leimoja.
XP DĒUS. Varakoneena XP GoldMAXX Power V4+WS1+ muuta tarvittavaa.
Vanhin esinelöytö Suomesta: Vyönsoljen katkelma 550-800 jKr Nappisolki v. 600 jKr. Vanhin kolikko Suomesta: Dirhem Viikinkiajalta v.942-950 jKr.
Vanhin esinelöytö Suomesta: Vyönsoljen katkelma 550-800 jKr Nappisolki v. 600 jKr. Vanhin kolikko Suomesta: Dirhem Viikinkiajalta v.942-950 jKr.
-
Kultaseppä
- Raavas Tonkija
- Viestit: 997
- Liittynyt: 02 Loka 2011, 12:12
- Paikkakunta: Itä-Uusimaa – Kymenlaakso
Ensimmäinen tieto suomalaisesta kultasepästä, joka todennäköisesti löi leimoja oli turkulainen Petrus aurifaber (aurium=kulta, faber=seppä), joka toimi Tallinnan kaupunkineuvostossa vuonna 1371 maininnalla "Petrus aurifaber de Abo". Siihen aikaan ennen varsinaista kaupungistumista kyläsepät ja kaupunkisepät tekivät myös jalometallihommia, mutta harva heistä leimasi töitään. Perinne jatkui varmasti 1800-luvun loppupuolelle ja miksei kauemminkin.