aarremaanalla.com

Kultainen sormus ja sen löytyminen

Pienellä paikkakunnalla huhu tämmöisestä omituiseen harrastukseen hurahtaneesta levisi nopeasti. Niinpä kerran keväällä töihin tuli tyttöni eskarikaverin äiti kyselemään lähtisinko etsimään pihamaalle kadonnutta sormusta.
Oli kuulemma pudonnut ehkä uima-allasta tyhjennettäessä.
Eipä mennyt kuin muutama tunti töiden päättymisestä kun jo samana iltana olin 40 km:n päässä saapumassa metsän keskellä olevan talon pihapiiriin. Siinä sitten hämmästelin loivaan rinteeseen rakennettua hienoa aikuisten uima-allasta pengerryksineen. Olin mielessäni kuvitellut uima-altaan sellaiseksi puhallettavaksi lasten altaaksi. Tarkempi katoamishetki oli edellisenä syksynä ehkä allasta tyhjennettäessä tai lehtiä haravoidessa.
Eli nurmikkoa oli jo leikattu moneen kertaan, joten oli mahdollista että ruohonleikkuri oli heittänyt sormusta ties minne.
Aloitin uima-altaalta. Vain palanen alumiinifoliota. Altaan metallirakenteet ja pengerrysten betoniraudoitukset saivat minut siirtymään kauemmaksi kohti metsänreunaa jonne haravoidut lehdet oli tyhjennetty. Kun lehtikasoistakaan ei tärpännyt aloitin nurmikkoalueen järjestelmällisen etsinnän, ylös ja alas ja taas ylös...
Talon isäntä kävi leikkimielisesti rouvalleen sanomassa että kaikella sinä toisia vaivaatkin. Rouva kertoi että miehensä ei uskonut sormuksen enää löytyvän.
Sitten noin 15 minuuttia etsinnän aloittamisesta tuli hyvä havainto, garretti antoi tasaisesti samaa ääntä. "Oliskohan se tässä" sanoin ja samassa rouva oli nurmikkoa siitä kohtaa tutkimassa ja hymyillen nousi ylös sormus kädessään. Siinä se oli.
Sitten rouva ja isäntä halasivat ja suutelivat. Se oli heidän kihlasormuksensa ja sen tunnearvo oli sormuksen arvoa suurempi.
Sitten muutama viikko myöhemmin työpaikalle ilmestyi lahjapaketti.
Huurteiseksi viimeistelty Mariskooli täynnä Marianne karkkeja.

Mukava lukea tämmösiä.

Hienosti hoidettu. Onnittelut hyvästä työstä ja myös harrastuksen kuvan kirkastamisesta monelle ihmiselle.

Kiitti myös mukavasti kirjotetusta tarinasta. Näitä tahtoo lukea lisää

Hieno juttu,onnittelut!! Varmasti helpottaa lupien saantiin sen kylän pelloille

Mahtavaa. Tuollainen onnistunut etsintäreissu lämmittää lukijankin mieltä.
Onnittelut

Kiitokset! Aina ei voi onnistua, kuten tämä toinen tarina kertoo.

Tieto edellä kerrotun sormuksen löytymisestä levisi työkavereiden tietoon ja seuraava toive tulikin alakerran toimistosta.
Työkaveri kertoi tapauksen 1970-luvulta. Kotinsa pihamaalla talon ja navetan välillä oli kesäisin lentopalloverkko. Siinä sitten pelaamisen tohinassa hänen veljensä vaimo huomasi kihlasormuksensa kadonneen. Siihen pysähtyi lentopallopeli, mutta etsintä hiekkaiselta pihamaalta ei ollut tuottanut tulosta silloin 70-luvulla.

Nyt sitten työkaveri oli menossa veljensä juhliin ja toivoi voivansa yllättää viemällä jo unohtuneen sormuksen hänen vaimolleen.
Edellinen onnistunut sormusreissu antoi minulle rohkeutta ja niinpä lupauduin etsimään sormusta. Alustavasti kyselin onko pihamaalla tehty maanmuokkaustöitä, mutta se oli kuulemma alkuperäisessä tilassaan. Kuulosti helpolta, äkkiäkös tuon lentopallokentän kokoisen hiekka-alueen tarkistaisi.

Perillä hiekka-alueesta ei näknyt jälkeäkään, talo oli ollut asumattomana ja pitkä heinikko oli levinnyt jo hiekka-alueellekin, ehkä pienen teltan kokoisella alueella hiekka vielä erottui.

Oletetulta kentän paikalta ei sormusta löytynyt. Sitten heräsi epäilys entä jos se oli pudonnut jo ennen lentopallopeliä, mutta katoaminen havaittiin vasta sitten. Jospa se olikin pudonnut jo navetan seinän viereen tikanheittopaikalle, ei sielläkään, vain pienoiskiväärin hylsyjä. Entä jos se putosikin kaivon viereen... tai viinimarjoja kerätessä. Kyllä sen on täytynyt pudota pelin tiimellyksessä. Uudestaan kenttä läpi, yli 10 cm syvyydestä löytyi metallinen leikkiauto, joka tunnistettiin veljen aikoinaan omistamaksi.
Olisiko piha-alueelle sittenkin ajettu lisää hiekkaa?

Sormus jäi löytymättä, voi olla että on edelleen siinä kentän alueella, mutta garretti ei sitä tavoittanut. Tuliaisiksi veljelle ja hänen lapsilleen meni sitten vanha pikkuauto. Kuten täällä palstalla on aiemminkin mainittu, jos kadonneett esineet olisivat siinä missä niiden luullaan olevan, eivät ne olisikaan kadoksissa.

Hyvät tarinat
Toi lenttis juttu alko mietityttään, josko sormuksen omistaja on saanu komian passin ja tyyppi on päässy rässään oikeen kunnolla miltei vastapalloon.
Jos se on siinä vaiheessa sit lähteny ja tottakai takarajalle asti ellei pidemmällekkin.
Oisko laajemman alueen tutkinta sit kuitenkin se oikea vaihtoehto

Etsimistä lentopallokentällä siirrettiin jo silloin kesästä syksyyn aluskasvillisuuden takia. Emme malttaneet odottaa tarpeeksi ja menimme vielä kuitenkin liian aikaisin eikä horsmikkoinen pitkä ruoho ollut ehtinyt lakastua. Poljettunakin tuo hidasti etsimistä. Osittain siksi ja osittain ajan puutteen takia laajempi alue jäi osin tarkastamatta.

Voi siis hyvinkin olla mahdollista että sormus jäi aivan siihen tarkastetun alueen reunan ulkopuolelle ja odottelee siellä.

Muistelen lukeneeni jostakin että sormuksen muoto vaikuttaisi siten että etsin ei pyöreää rinkulaa niin herkästi havaitse vaaka-asennosta kuin pystystä. Tätä yritin etsimelläkin testata, mutta en oikein saanut eroa. Onko tälle havainnolle perusteluita? Pitäisikö yleensäkin kadonnutta sormusta siis yrittää peilata etsin hiukan kallistettuna, jos se sormus sattuu olemaan piilossa vaakatasossa? Mutta riittäkö sitten etsinsyvyys?

Artzi kirjoitti: Muistelen lukeneeni jostakin että sormuksen muoto vaikuttaisi siten että etsin ei pyöreää rinkulaa niin herkästi havaitse vaaka-asennosta kuin pystystä. Tätä yritin etsimelläkin testata, mutta en oikein saanut eroa. Onko tälle havainnolle perusteluita? Pitäisikö yleensäkin kadonnutta sormusta siis yrittää peilata etsin hiukan kallistettuna, jos se sormus sattuu olemaan piilossa vaakatasossa? Mutta riittäkö sitten etsinsyvyys?

Siis nimenomaan sormus on helpompi havaita sen ollessa vaakatasossa, kuin pystyssä, koska vaakatasossa sormus on pyöreän muotoinen ja siinä on enemmän pinta-alaa.

Pystyssä ollessaan varsinkin kultasormus id luku voi olla hyvinkin alhainen, eikä vähemmän herkät koneet välttämättä havaitse niitä kuin vähän pintaa syvemmältä.

Hienoja tarinoita!

Joo nää on hyviä! Nyt kaikki joukolla rustaamaan samanlaisia tarinoita! Tää tykkää!