metallinilmaisin?

[P.Aholainen]

Myt kun kehitys menee eteenpäin ja ilmaisimet kehittyvät.
Vehkeet kehittyy niin kuin kännykät aikoinaan.
On näyttöjä joissa lukemia ym..

Ei mene pitkään kun meillä on 32" näyttö mahan päällä ja siitä näkee kaikki 5m alaspäin mitä siellä on.

Elävä esimerkki on koiratutkat.
Nyt mennään jo sateliittien mukaan ja näet kartalta livenä homman.

Katoaako tämä viehätys pois sitten kun tietää aarteet kaivamatta kävellessä näyttö kessin päällä.

Oma mielipiteeni on että viehätys kyllä katoaa jos laitteet tulee liian helpoksi ja löytämisen riemu katoaa.

Keskustelua aiheesta?

[Etsijä82]

Minulle aivan sama, kunhan kehittävät semmosen värkin, joka näkee raudan lävitse 100% varmuudella, muilla ominaisuuksilla ei ole niin suurta merkitystä.

[P.Aholainen]

Minulle aivan sama, kunhan kehittävät semmosen värkin, joka näkee raudan lävitse 100% varmuudella, muilla ominaisuuksilla ei ole niin suurta merkitystä.

Jos saisit tuollaisen vehkeen 50e ja näyttö 10,1" esim. mönkijän päällä ja ajellessa näkisit 5m mitä alla on kaivamatta.

Sitä haen jutussa että laitteet tulee sellaiseksi skannereiksi jolla näkee suoraan mitä siellä maanalla on.
Live kuva,ei sellaista meille.

[Ace250]

Minulle riittäisi laite joka tunnistaa metallit metrin syvästä ja vielä erottelee ne tarkasti ja kertoo myös löydön koon, tosin näitä ominaisuuksia taitaa jo olla kallimmissa vehkeissä

[patti]

Sitä haen jutussa että laitteet tulee sellaiseksi skannereiksi jolla näkee suoraan mitä siellä maanalla on.
Live kuva,ei sellaista meille.

Mitä lyödään vetoa niin ennen ID-laitteita joku sanoi tuon saman näytöllisistä laitteista jotka antavat käyttäjälle arvaunsen, ja tietyissä esineissä 100% varmuuden siitä mitä maan sisällä on ja kuinka syvällä? Kehitys vain menee eteenpäin haluttiin sitä tai ei ja jos joskus päädytään tuohon syvälle näkevään esineen näyttävään laitteeseen niin se vain muuttaa harrastuksen luonnetta ja sitä kautta löydetään ihan uusi ulottuvuus koko hommasta. Vähän sama kuin V-tyyli mäkihypyssä. Jan Boklöville vain naureskeltiin aluksi kunnes huomattiin tyylin edut ja nyt kaikki hyppäävät V:llä. Eikä Boklöv ollut edes mikään mestarihyppääjä mutta niin vain vaihtoivat muut hänen tyyliinsä.

t. patti

[Ace250]

Niin se kait on että kehitys vaan kiihtyy entisestään. Sanoihan joku "nörtti" joskus että 640kt on maksimimäärä muistia mitä kukaan tarvitsee. kukahan se oli ? vastaus Bill Gates

[patti]

Niin se kait on että kehitys vaan kiihtyy entisestään. Sanoihan joku "nörtti" joskus että 640kt on maksimimäärä muistia mitä kukaan tarvitsee. kukahan se oli ? vastaus Bill Gates

Onneksi sentään suurin osa museovirastossa on tajunnut pysyttäytyä vanhoissa metodeissa eikä ole lähtenyt metallinpaljastimien hapatukseen mukaan...

t. patti

[Keseppa]

Niin kauan kuin paljastimet tunnistavat vain metallin niin museovirasto voi korkeintaan nähdä ilmaisimen apuvälineenä eikä edes tehokkaana sellasena. He kun tekevät tutkimuksia niin metalliesineet on vaan pieni osa löydöksistä, joskin yleensä aika tärkeitä. Heidän pitäisi tunnistaa laitteella eri maakerrokset, vieraat aineet kuten tuhka, luut, kivet ym. Ei taida sellasta laitetta ihan heti tulla.

Laitteet tulevat varmasti kehittymään aika paljonki tulevaisuudessa kun uutta teknologiaa otetaan käyttöön metallinpaljastimissaki. Deus on jo hyvä esimerkki siitä. Siinä on esimerkiksi huomattu ettei maahan lähetettävä teho ole se ratkaiseva vaan laitteen herkkyys ja uskonki että tämä herkkyys tulee vaan lisääntymään tulevaisuudessa. Herkkyydellä tarkotan siis varsinkin signaalin tunnistusherkkyyttä ja erottelu herkkyyttä. Aika uskomatonta että pienestä olikohan se 3.7 vai 4.7 voltin lithium akusta saadaa riittävästi tehoa ja kestävyyttä tähän hommaan kun joissaki laitteissa on vielä akkupatteri josta lähtee 12 V eikä käytännössä hirveen paljoa kauemmin riitä lataus. Lataamalla Deussin kelaa puoli tuntia yhdellä AA paristolla hätälaturilla saadaan 3-4 tuntia lisää etsintä aikaa. Vertailun vuoks, latasin samaisella hätälaturilla (uudella paristolla) mun samsung kännykkää ja sain siihen 15 minuuttia puheaikaa. Pitäis vielä kokeilla paljonko sais valmiusaikaa.

Deussin kehitys on kestänyt 5-6 vuotta mutta seuraavat heidän ja kilpailijoiden mallit tulevat varmasti markkinoille parin vuoden sisällä. Mitä ne pitävät sisällään voi vaan arvailla. GPS tallennustilalla, kamera, värinäyttö, bluetooth, uudenlaisia signaalin tunnistustapoja ym. Ennenku joku sanoo että kello niin sellanen on jo Deussissa

[Öhkömönkijä]

Mulle riittää peltokone, lapio ja helevetin kova jännitys, mikä sieltä paakun kätköstä tuleekaan.

[JK]

Eihän nämä meidän laitteet todellakaan tule koskaan korvaamaan normaalia arkeologista tutkimusta, mutta miksi ihmeessä ei tutkittavaksi määrättyä aluetta tutkittaisi useammalla metalilpaljastimella vähän laajemmaltikin? Saataisi ainakin varmuus siitä, ettei jotain metallista jäänyt aivan siihen kuopan reunaan.

Joskus aiemmin esitin myös ajatuksen, että kun kunta kaavoittaa peltoja, puistoja ja metsiä rakennusalueiksi niin tontti haravoitaisiin läpi mahdollisten löytöjen varalta. Kunnalla siihen ei ole resursseja, mutta harrastajiahan voisi käyttää hyödyksi. Tällaiselle toiminnallehan ei ole mitään lakiestettä. Ajatus ja mahdollisuus tähän pitäisi vaan saada perille kunnan virastoihin (=museo).

[Keseppa]

Eihän nämä meidän laitteet todellakaan tule koskaan korvaamaan normaalia arkeologista tutkimusta, mutta miksi ihmeessä ei tutkittavaksi määrättyä aluetta tutkittaisi useammalla metalilpaljastimella vähän laajemmaltikin? Saataisi ainakin varmuus siitä, ettei jotain metallista jäänyt aivan siihen kuopan reunaan.

Joskus aiemmin esitin myös ajatuksen, että kun kunta kaavoittaa peltoja, puistoja ja metsiä rakennusalueiksi niin tontti haravoitaisiin läpi mahdollisten löytöjen varalta. Kunnalla siihen ei ole resursseja, mutta harrastajiahan voisi käyttää hyödyksi. Tällaiselle toiminnallehan ei ole mitään lakiestettä. Ajatus ja mahdollisuus tähän pitäisi vaan saada perille kunnan virastoihin (=museo).

Mulla on ens viikolla tapaaminen kunnan kaavoitusosaston kanssa just tästä asiasta. Tueks yritän saada pari henkilöä museolta eli olen siis täysin samaa mieltä. Etsimellä sais nopeasti tehtyä kohtuu hyvän tutkimuksen rakennettavasta alueesta niin että ainaki pahimmilta menetyksiltä säästyttäis. Tämä tuli meillä nyt ajankohtaiseks kun paikallisen kirkonmäen koulua alettiin remontoida niin pihalle rakennettiin väliaikainen parakkikoulu oppilaille. Eihän siinä mitään mutta tekivät parakkeja varten kunnon perustukset. Puoli metriä maata pois ja sorat tilalle. Alue on n. 150 metriä 500 vuotta vanhan kirkon kulmalta ja siinä on ollu monenlaista toimintaa aikoinaan. Arvaatte varmaan että v........a . Onneks ilmeisesti sitte kun purkavat parakit niin pääsen aluetta tutkimaan josko sinne ois mitään jääny

[Öhkömönkijä]

Joskus aiemmin esitin myös ajatuksen, että kun kunta kaavoittaa peltoja, puistoja ja metsiä rakennusalueiksi niin tontti haravoitaisiin läpi mahdollisten löytöjen varalta. Kunnalla siihen ei ole resursseja, mutta harrastajiahan voisi käyttää hyödyksi. Tällaiselle toiminnallehan ei ole mitään lakiestettä. Ajatus ja mahdollisuus tähän pitäisi vaan saada perille kunnan virastoihin (=museo).

Toin asian esille täällä Tampereella museosa. Ovat itsekin huolissaan kaavoituksista ja nopeasta rakentamisesta. Tämä voi poikia ainakin meille täällä suunnasa jopa pistokeikkoja.

[JK]

Hienoa Öhkis!
Kunhan yhteistyö saadaan jossainpäin alkuun ja tulosta aikaan, niin tuostahan saattaisi tulla yleinen käytäntö ainakin merkittävimpien kohteiden suhteen.
Mielestäni on hyvä myös valistaa viranomaisia siitä, että kohdetta ei saa tarkastettua yhdellä laitteella kerran läpikäytynä (niin kuin on nähty, aina sinne jotain jää) vaan tarvitaan mieluummin useampi tarkistaja.
Tapauskohtaisestihan tuota yhteistyötä on ollut ainakin täällä meilläpäin, mutta toivottavasti tästä tulisi yleinen käytäntö.

[teksako]

Tämä on hyvä idea ,ollut omassakin mielessä monta kertaa,aina kun rakennetaan teitä ,satamia, asutusalueita tai mitä vain, pitäisi paikat
tutkia paremmin ,ette uskokkaan kuinka paljon sinne jää historiaa
asfaltin alle kun kaupunki, valtio tai joku muu instannssi alkaa rakentamaan.Paljonkohan niitä kupurasolkiakin on sinne rakentamisen alle jäänyt..

[Maverick]

Ilkkap:llä voisi olla referenssiä museon kanssa toimimisesta. Hän on ollut museoväen kutsusta piippailemassa ainakin noita pintakerroskasoja, jotka on aluksi kaavittu pois arkeologisia tutkimuksia aloitettaessa. Oletko kuulolla?

[Leijona]

Eipä se aina taida ollakaan kyse siitä, etteikö noita rakennettavia kohteita voisi kuntienkin/yksityisten puolesta etukäteen tutkiakin,vaan monesti kyse on juuri siitä, jos sieltä löytyykin jotakin esihistoriallista, niin rakentaminen keskeytyy ja tulee ainakin viivästymistä ja päälle hirmuiset kustannukset, koska ainakin erään televisiossakin haastatellun asiantuntijan mukaan: "Se maksaa, jonka tielle ne osuu" (oli muuten varsinainen karhunpalvelus Suomen esihistorian kartoitukselle) tämähän tarkoittaa tietenkin kuntia ja yrityksiä, jotka tekevät esim. teiden rakentamisia. Tällainen aiheuttaa ikuisen ristiriidan museoiden ja kuntien/yksityisten välillä.

Veikkaisin, että täällä Suomen maassa on löytynyt valtavasti esihistoriallista esineistöä rakentamisten yhteydessä, mutta kustannusten/rakentamisen viivästymisen/lopullisen keskeytymisen vuoksi niitä on piiloteltu ja jopa kaivettu takaisin maahan.

Tällaisen ristiriidan poistumista auttaa ainoastaan rakennettavan kohteen nopea tutkiminen ja valtion osallistuminen suuremmalla osuudella kustannuksiin (pienyrittäjä tienrakentajan tapauksessa kokonaan)

[patti]

Leijonalla on tuossa kyllä pointti. Multa ja kaverilta on evätty lupa piippailla yhdellä pellolla sen perusteella, että maanomistaja aikoo rakentaa sille. Hän ei halunnut vaarantaa rakennusluvan saamista mahdollisilla museovirastoa kiinnostavilla löydöillä. Sitten kuulemma saadaan mennä, kun rakennus on pystyssä. Naapuripelloille päästiin kyllä.

t. patti

[Maverick]

Leijonalla on tuossa kyllä pointti. Multa ja kaverilta on evätty lupa piippailla yhdellä pellolla sen perusteella, että maanomistaja aikoo rakentaa sille. Hän ei halunnut vaarantaa rakennusluvan saamista mahdollisilla museovirastoa kiinnostavilla löydöillä. Sitten kuulemma saadaan mennä, kun rakennus on pystyssä. Naapuripelloille päästiin kyllä.

t. patti

Samoin käi täällä Helsingissä Kruunuvuoren kanssa. Sitten saa mennä kun kaavoitus on lyöty lukkoon, ei aiemmin.

[JK]

Taitaa olla sama syy siinä, ettei turvesoilta ole pitkään aikaan löytynyt mitään vaikka koko suo siirretään pois. Aiemminhan ojituksen yhteydessä soista löytyi kaikenlaista.

[Keseppa]

Eipä se aina taida ollakaan kyse siitä, etteikö noita rakennettavia kohteita voisi kuntienkin/yksityisten puolesta etukäteen tutkiakin,vaan monesti kyse on juuri siitä, jos sieltä löytyykin jotakin esihistoriallista, niin rakentaminen keskeytyy ja tulee ainakin viivästymistä ja päälle hirmuiset kustannukset, koska ainakin erään televisiossakin haastatellun asiantuntijan mukaan: "Se maksaa, jonka tielle ne osuu" (oli muuten varsinainen karhunpalvelus Suomen esihistorian kartoitukselle) tämähän tarkoittaa tietenkin kuntia ja yrityksiä, jotka tekevät esim. teiden rakentamisia. Tällainen aiheuttaa ikuisen ristiriidan museoiden ja kuntien/yksityisten välillä.

Veikkaisin, että täällä Suomen maassa on löytynyt valtavasti esihistoriallista esineistöä rakentamisten yhteydessä, mutta kustannusten/rakentamisen viivästymisen/lopullisen keskeytymisen vuoksi niitä on piiloteltu ja jopa kaivettu takaisin maahan.

Tällaisen ristiriidan poistumista auttaa ainoastaan rakennettavan kohteen nopea tutkiminen ja valtion osallistuminen suuremmalla osuudella kustannuksiin (pienyrittäjä tienrakentajan tapauksessa kokonaan)

Tämä on juuri ongelma mihin mietitään edes jonkinlaista parannusta. Rakentajat ei halua että rakentaminen viivästyy ja museo ei halua että historiaa katoaa. Tässä välissä vois olla piipparit. Museo tulisi vastaan eikä vaatisi mahdottoman tarkkoja ja aikaavieviä tutkimuksia ja rakentajat jopa avustaisivat maata siirtelemällä niin piippariporukka poimisi talteen ainaki kaikkein ilmeisimmät löydöt. Vaikeinta tässä ois luultavasti tuo museon asenne mutta kyllä sielläki tiedetään miten yleensä käy jos jotain rakennuspaikalla löytyy.

En panis vastaan jos tästä aiheesta sais enemmänki keskustelua aikaseks. Sais itse kukin lisää vinkkejä kun tämmönen asia vastaan tulee.

[Keseppa]

Taitaa olla sama syy siinä, ettei turvesoilta ole pitkään aikaan löytynyt mitään vaikka koko suo siirretään pois. Aiemminhan ojituksen yhteydessä soista löytyi kaikenlaista.

Olet aivan oikeassa. Soista nousee todella paljon tavaraa mistä ei paljoa puhuta. Esimerkiksi Pietarsaaressa suuressa turvevoimalaitoksessa kun oli pari kuukautta komennuksella korjaamassa turvekuljettimia niin näin aika paljo mielenkiintoisia tavaroita. Metallinerottelu magneettiin napsahteli tasasin välein jotain ja karkeasihtiin jäi kaikkea mielenkiintoista. Puhumattakaan mitä kaikkea pienempää sieltä menee läpi. Siellä on kuulema nähty jopa ihmisen kalloja ja muita luita. Mulla on sieltä muistona suustaladattavan pistoolin rautaosat.

[ilkkap]

Ilkkap:llä voisi olla referenssiä museon kanssa toimimisesta. Hän on ollut museoväen kutsusta piippailemassa ainakin noita pintakerroskasoja, jotka on aluksi kaavittu pois arkeologisia tutkimuksia aloitettaessa. Oletko kuulolla?

Olen kuulolla ja seurannut mielenkiinnolla tämäntyyppisiä keskusteluja täällä.

Olen 90 luvun alkupuolelta lähtien ollut arkeologien apuna lukuisilla kaivauksilla.
Mutta näiden vuosien saatossa en näe kovin suurta valaistumista arkeologien joukossa metallinetsimen suhteen. Vain ehkä pari prosenttia heistä käyttää metallinetsinhenkilökuntaa apunaan.
Tuntuu siltä että heidän mielipiteensä on se että mitä kaivetaan se kaivetaan kunnolla ja tosi tarkasti ja muulta suljetaan silmät.
Metallinetsijät taas ajattelevat että säästyi tämäkin esine tuholta eikä jäänyt tien alle.
Tätä kuvaa tapahtuma Tanpereen moottoritien rakentamisen ajalta.
Museovirasto kaivoi Lempäälässä moottoritie alle jäävää maansekaista kumpua, Voimat riittivät alle 10 x 10 metrin alueen kaivuuseen. Tarjouduin ilmaiseksi katsomaan alueen ulkopuolelta, josko pronssilöydöt ulottuvat kaivuualan ulkopuolelle.
Vastaukseksi tuli ei. Tärkeintä siis ei ollut tuhatvuotisten esineiden pelastaminen vaan erinomainen kaivuukertomus kaikkine hienouksineen. Jos nimittäin kaivuualueen välittömästä läheisyydestä olisi löytynyt yksikin lisäesine niin se olisi heittänyt varjon kaivausten johtajan päälle kun oli kaivanut väärästä paikasta. Ja koska arkeologeja on vähemmän kuin virkoja niin olisi voinut vaikuttaa uraputkeen.

Paikka muine kumpuineen jäi sitten moottoritien alle. En käynyt siellä kiellon vuoksi uudelleen mutta nykyisellä kokemuksella voisin hyvinkin käydä vastaavassa tapauksessa.

Tämä juttu kuvaa ajattelutavan eroja meidän ja muiden välillä. Ihilksellä on samanlainen kokemus Raumalta, kaivettuja maakasoja ei saanut katsella metallinetsimellä. Kaivajien laatu olisi joutunnut arvostelun kohteeksi jos jotain olisi löytynyt.

Mutta yrittää pitää. Kun meitä nyt alkaa olla näin monta ja kontaktien määrä museohenkilöstön ja meidän välillä kymmenkertaistunut lyhyessä ajassa, niin odottaa sopii että tuloksia alkaa tulla.

Niin että jatketaan valistusta ja hienovaraista painostusta.

[P.Aholainen]

Turvesoista kun lähti puhetta niin Ilomantisin ja Lieksan välissä on Iljansuo.

Sielllä käytiin kova kahina sota-aikaan.
Suolle tapettiin tuhansia ryssiä kun tulivat avosuon yli.

Nykyisin paikalla mäen päällä on tykkeja muistomerkkinä.

Suo on turvesuona vapolla ja alkuaikoina kun nostivat turvetta imuvaunuilla sieltä oli noussut ihmisen luita ja pääkalloja.

Varmaan on sieltä löytynyt aseitakin mutta niistä eivät urakoitsijat paljon huudelleet.

[Keseppa]

Näin se varmasti menee ja täysin samaa mieltä tuosta sun loppulauseesta Ilkkap.

Tuossakin tapauksessa jos kaivausten johtaja olis ollu ennakkoon viisas niin ois antanu sun tutkia koko alueen vaikka kaivamatta ensin niin ois ehkä voinu tarkentaa sitä kaivuu paikkaa. Tällöin homma olisi ollut ns. hänen käsissään ja mahdollisesti tuonut hänelle jopa lisää kiitosta.

Hyvä kun Illkap otti tuon virkaasian esille. Mun lyhyen kokemuksen mukaan aika moni museopuolen työntekijä tuntee olevansa aika keikkuvan tuolin päällä. Hyvin moni tekee työtä projektiluontoisesti eli heidän pitää jatkuvasti osoittaa olevansa tarpeellisia. Tämä on hyvä muistaa kun harrastamme hienovaraista painostusta. Jos voimme tehdä sen niin että heille tulee tunne että vahvistamme heidän asemaansa heidän omassa yhteisössään niin saamme asiamme varmasti paremmin esille.

[Leijona]

Jos vain museoporukka haluaa ymmärtää, mistä tässä meidän harrastuksessamme on kyse, niin yhteisymmärrys varmasti lisääntyisi.
Nimittäin emmehän me ole viemässä yhdenkään arkeologin työtä, vaan päinvastoin, me voisimme olla heidän apunaan, jos nyt joskus haluaisivat meidän apuamme.
Pääasiassahan kyse on siitä, että me harrastamme metallinetsintää ja joskus kun sattuu kohdalle esihistoriallisia esineitä, niin toimimme oikein, eli ilmoitamme museolle löytyneistä esineistä ja he jatkavat sitten siitä eteenpäin.
En minäkään ole koskaan lähtenyt etsimään juuri kupura- tai -tasavartisia solkia, vaan kaikenlaista esineistöä, mitä nyt maastoon on sattunut tipahtamaan, mutta noita esihistoriallisia esineitä vaan sattuu kohdalle ja olen ilmoittanut jokaikisen soljen ja löytöpaikan museolle. Luulisin (ja uskoisin)heidän olevan vaan tyytyväisiä, kun olen menetellyt näin.

Onhan se tietysti turhauttavaa, kun jatkuvasti tulee uusia kohteita ja tekisi mieli tehdä löytöpaikoissa tutkimuksia, mutta määrärahoja ei ole riittävästi. Ehkä turhautuminen aiheuttaa sitten jonkinlaista vastustusta meitä kohtaan, kun edellisistäkään kohteista ei ole tullut sen valmiimpaa.
Mene ja tiedä