Löytö metsästä

[Jedward]

Löytyi tällainen pronssitiukunen:

[Teletappi]

hieano

[Leijona]

No eipä ole ennen näkynyt näillä palstoilla tiukua, joka on varustettu oikein leimalla Hyvä löytö.

[Jedward]

No eipä ole ennen näkynyt näillä palstoilla tiukua, joka on varustettu oikein leimalla Hyvä löytö.

Melkeinpä arvasin, että se Leijonahan se on, joka tähän tarttuu
Kellon leima on Antoniuksen risti, jota myös Tau-ristiksi kutsutaan. Tämä esine ei suinkaan löytynyt Suomesta, vaan keskieuroopasta jossa parhaillaan oleskelen. (Suonette kai pikku jekkukevennyksen anteeksi)
Roomalaisten sotilaiden luetteloissa samainen T merkitsi sitä, että sotilas oli elossa

[Leijona]

No eipä ole ennen näkynyt näillä palstoilla tiukua, joka on varustettu oikein leimalla Hyvä löytö.

Melkeinpä arvasin, että se Leijonahan se on, joka tähän tarttuu
Kellon leima on Antoniuksen risti, jota myös Tau-ristiksi kutsutaan. Tämä esine ei suinkaan löytynyt Suomesta, vaan keskieuroopasta jossa parhaillaan oleskelen. (Suonette kai pikku jekkukevennyksen anteeksi)
Roomalaisten sotilaiden luetteloissa samainen T merkitsi sitä, että sotilas oli elossa

Ei todellakaan haittaa, vaikka löytyikin muualta kuin Suomesta
Taas tuli opittua lisää, kiitos tiedoista

[Maverick]

Hieno löytö ja hieno tarina. Kiitos.

[Leijona]

Tiedä, vaikka olisi porsaan kello:

Pyhä Antonius, joka eli erakkona Egyptissä noin vuosina 250—355, oli yksi keskiajan tunnetuimmista ruttopyhimyksistä myös Suomessa. Keski-Euroopassa esiintyi 800-luvulta alkaen kausittain torajyvämyrkytystä eli ergotismia, joka aiheutti vaikeita valtimoverenkierron häiriöitä ja raajojen kuolioita ankarine kipuineen. Taudin syy oli silloin kuitenkin tuntematon.

Pyhä Antoniuksen kuvaan kuuluvat tunnuksina tavallisesti T:n muotoinen risti, pieni kello tai palanen valkoista leipää pyhimyksen kädessä sekä kello kaulassa oleva porsas hänen jalkojensa juuressa. Toisinaan hänen vierellään on Pyhän Antoniuksen tulesta kärsiviä sairaita. Valkoinen leipä ja porsas viittaavat niihin ruokiin, joita sairaille annettiin. Kello porsaan kaulassa johtui siitä, että antoniittojen kasvattamat porsaat oli varustettu sillä erotukseksi kylien muista sioista. Suomen kirkoissa on useita maalauksia Pyhästä Antoniuksesta.

[Maverick]

Tämän takia minä näitä palstan juttuja luen. No, muun muassa.

[JK]

Kyllä tässä lajissa on jotakin enemmän kuin rullalautailussa tai golfissa.
Kiitos Leijona.

[Jedward]

Tiedä, vaikka olisi porsaan kello:

Pyhä Antonius, joka eli erakkona Egyptissä noin vuosina 250—355, oli yksi keskiajan tunnetuimmista ruttopyhimyksistä myös Suomessa. Keski-Euroopassa esiintyi 800-luvulta alkaen kausittain torajyvämyrkytystä eli ergotismia, joka aiheutti vaikeita valtimoverenkierron häiriöitä ja raajojen kuolioita ankarine kipuineen. Taudin syy oli silloin kuitenkin tuntematon.

Pyhä Antoniuksen kuvaan kuuluvat tunnuksina tavallisesti T:n muotoinen risti, pieni kello tai palanen valkoista leipää pyhimyksen kädessä sekä kello kaulassa oleva porsas hänen jalkojensa juuressa. Toisinaan hänen vierellään on Pyhän Antoniuksen tulesta kärsiviä sairaita. Valkoinen leipä ja porsas viittaavat niihin ruokiin, joita sairaille annettiin. Kello porsaan kaulassa johtui siitä, että antoniittojen kasvattamat porsaat oli varustettu sillä erotukseksi kylien muista sioista. Suomen kirkoissa on useita maalauksia Pyhästä Antoniuksesta.

Tässä on myös Wikipedian juttua asiasta Saksan kielellä: http://de.wikipedia.org/wiki/Antoniuskr ... e_Symbolik

"Antonius" oli painunut moreenimaaperään noin 10 cm:n syvyyteen. Lähistöltä löytyi myös kolikoita,(Vespaniuksen aikaisia) ja sekä vielä toinenkin kello, joka on tyylinsä perusteella ajoitettevissa roomalaisaikaiseksi.