Kärsä tanassa ja saparo pitkällä järvenrantapusikoihin piipittämään
Suurin odotuksin kärsäkäs reippaili mahanalus jalkoja täynnä järvenrantapusikkoon. Paikka oli otollinen, sillä huolellisesti tehty tutkimustyö antoi viitteitä, että nyt löytyisi vanhaa tavaraa ja mikä mielekkäintä, ruotsin vallan aikaista valuuttaa. Paikalla on varmasti pyörinyt kaupustelijoita, pappismiehiä sekä tietenkin tyhjätaskuina hännysteleviä rahvaita. Tyhjätaskuina todennäköisesti siksi, että kaikkia taskun reikiä ei ole ehditty parsia ja paikata ennen markkinoita tahi kirkollispyhiä. Vissi tarkoitus on löytää juurikin huokoisista taskuista pudonneet irtokolikot. Niitä pitäisi olla paljon. Satoihin vuosiin mahtuu myös paljon. Lienee paikallisia kärhämiä, yhteenottoja ja lipevien kaupustelijoiden käpälämäkeen ajoja. Tavaraa pitäisi olla siis paljon.
Perille päästyäni alkoi sataa. Onneksi sika ei ole sokerista – eikä GM3. Saparo ilosta heiluen ja suojassa rehevän lehvän, oli ilo piippailla. Sadekin loppui nopeasti ja kuivahko maa huokaili saadessaan hieman sadetta. Huokaukset pois, täällä etsitään öreiki-ihanaa! Muutamia Alkon korkkeja nousi, samoin foliomyttyjä. Muutaman -60 luvun 20 pennisen kuopaisin äiti maan hamosen alta. Roskaa oli taasen tuutattu pöpelikkö täyteen – eivät kasvit ainakaan kärsi raudan puutostilasta. GM3 murahteli ja antoi piipit isoimmista raudoista. Jätettä oli taas yllin kyllin. Ei olisi kova vaiva kerätä jäte pois. Risut eivät juurikaan haitanneet huispailua – pelto ja pöpelikkö sopivat hyvin GM3:n alustaksi. Pöpelikössä risteili polkuja. Polkuja, jotka ovat risteilleet paikassa vuosisatojen ajan, onhan paikka ikivanhaa vesikulkureittiä. Osa poluista lienee vanhoja, osa uusia.
PAM! Polun vierestä tuli heleä ja saparon kärjessä tuntuva signaali. Muutamat kimakat piipitykset ja ristiin heilautukset jonkun kirkollisesineen toivossa ja kuoppaa kaivamaan. Lapio upposi sentin pysähtyen tuoreeseen kuusen juureen. Uusi aloitus ja lapio upposi helposti mehevään multaan. Poikenneet kastemadot kiemurtelivat kuopassa mukaillen saparon liikkeitä – tai saparo niiden. Nyt ollaan maaemon hameen alla ja jännän äärellä. Kärsä tanassa pinpointteria kuoppaan ja tirrrr, vibra tärisytti saparoa. Kauhaisu, ja ööreee! Ei saakeli, ei se ole, vai onko? – vihreä se ainakin on. Rupinenko vain? Kuparia sorkkiin! Äh. Se on ”nappi”, mutta halkaisijaltaan kuin 2ör! Sen lähemmäs öörejä ei sika vinkumisestaan ja röhkimisestään huolimatta tänäänkään päässyt. Ei pöpelikkö-öreä tälläkään kertaa. Ei haittaa. Reissuun mahtui vaikka mitä, ja jännän äärellä tuli taas oltua.
Saldo:
- vesisade 2 x
- Mainokset, joita ei jaettu viime joulukuussa!
- Posteljoonin potkukelkka!
- Tarinoita
- Triathlonia harrastava isäntä
- Harmimarkkoja
- Ören suhteen likviditeettipuutostila
Kuvadata:
Posteljoonia ei onneksi näkynyt:
Kadonneet mainokset - ei ilmaisjakelua:
Raha rakkahin, öre rahoista ihanin (ei öre tällä kertaa):
Sade, sade ropisee, pimpeli pom:
Tämä aiheutti loppureissulla sydämen tykytyksiä ja saparosolmun, mutta Äh. Ruosteinen työkalu...
Kaikki löydöt, ei mitään maata mullistavaa:
