Tervehdys vaan kaikille pitkästä aikaa, alkaa tuo kevät tehdä tuloaan ja täälläkin aletaan vehettä viritellä ja tietenkin tuota keskustelua jälleen siitä että voiko sitä kultaa löytää metallinpaljastimellä.
Tämmöinen teksti ja kuvat löytyy kultahippu.fi
sivustolta
Jokohan tämä viimeinkin kertoosen voiko sitä löytää vai ei paljastimella.
Isomushippu metallinilmaisimella
Kaavilainen Kalevi Tiilikainen löysi kesällä 1988 Hangasojalta lähes 40 grammaa painavan kultahipun metallinetsimellä. Hippu oli noin 15 cm syvyydessä Hangasojan alajuoksulla.
Kalevi Tiilikaisen Siiriksi nimeämä hippu painaa 39,6 grammaa ja lienee suurin metallipaljastimella löydetty. Muutama vuosi sitten Kutturantien lähettyviltä tiedetään löydetyn metallinilmaisimen avulla noin 10 gramman hippu. Tiilikainen ehti usean vuoden ajan käyttää metallinetsintä kullanetsinnässä Ivalojoella, Palsinojalla, Sotajoella, Laanilassa ja Lemmenjoella.
Kultahippujen löytäminen metallinetsimellä Lapista on epätodennäköistä, rasittavaa ja turhauttavaa, kommentoi Tiilikainen kokemuksiaan. Hänen mukaansa mallista ja merkistä riippumatta metallinpaljastin reagoi maaperän vaihteleviin magneettisiin ja sähköisiin häiriöihin, grafiittiin, kaikenlaisiin metallinsiruihin puhumattakaan kaikesta siitä rautaromusta ja alumiiniroskasta, jota kultahistoria on maaperään kätkenyt. Tiilikainen on tehnyt metallinetsimellä yllättäviäkin löytöjä; Laanilan ja Saariselän purojen rannoilla etsin on vinkaissut esille vanhoja kullankaivajan kätkemiä työvälineitä.
Hangasoja ja Kuivakurut ovat kautta kultahistorian 1800-luvun lopusta lähtien olleet monien kultaryntäysten ja yksinäisten ahertajien kaivukohteena. Parhaiten Hangasoja tunnetaan kalliokultakuumeen syntypaikkana 1898, kun Henry Kerkelän valtasi itselleen kvartsikallion ympäristön ja avasi eri yhtiöiden nimissä kultakaivoksia. Ivalojoki Oy kaivoi 1920 Kuivakurulla kultaa koneellisesti kuljettaen maata kuuppavaunulla kiskoja pitkin erottelulaitokseen. Lapin kultamaiden toiseksi suurin kultahippu, 385 grammaa painava Aleksi, löytyi Kuivakurusta 1910. Lalli ja Kari Katerma löysivät v. 1984 lähes 40 g kultahipun. Hangasoja ja sen muut latvapurot Aho-oja ja Rönkönoja saavat alkunsa nelostien itäpuolelta Ahopään alarinteiltä. Vedet laskevat Tolosjokeen.
Kuva 1. Tiilikaisen Hangasojalta metallinetsimellä löytämä kultahippu.
Kuva 2. Kalevi Tiilikainen jäljittää kulta-aarretta Appijoen maisemissa 1996.
19.1.2010
kultalöytö metallinpaljastimella.
kultalöytö metallinpaljastimella.
kullan kaivuulla ei elä....välillä pitää syödäkkin.