Maankohoamisen perusasiat

[timpsu]

Hei,

Varmistan vielä muilta kokemuksia ja näkemyksiä alla olevan karttakuvan mukaisesti. Se esittää maan kohoamista cm/10v (lähde geologia.fi).


Tarkoittaa sitä, että kohoaminen esim. Oulussa 70cm/100v ja Satakunnassa noin 40-50cm/100v.

Harrastuksen kannalta tällä on suurta merkitystä sen kannalta, mitä halutaan etsiä. Esim. Oulussa 500-luvulla hukattu esineistö löytyy pääsääntöisesti 1500 vuotta sitten olleen rantaviivan yläpuolelta --> 15*0,7 = 10,5 metriä. Vastaavasti vaikka Satakunnassa riittää 15*0,5 = 7.5 metriä. Menikö oikein?

Onko kokemusperäisiä esimerkkejä muinaisen rantaviivan noudattamisesta ja vaikutuksesta metallinilmaisinlöytöihin?

[WeKinky]

Periaatteessa noin, käytännössä tuo on nykyinen kohoamistahti. 1000 vuotta sitten lienee ollut aika lähellä nykyistä, mutta esimerkiksi 5000 vuotta sitten ollut nopeampaa. Irtolöytöjä voi löytyä mistä vain, on silloinkin osattu veneellä liikkua, mutta asuinpaikkojen etsimisessä tuo auttaa. Tuohan pätee sitten vain rannikolla, järvien pinnanvaihteluun pätee osin toiset lainalaisuudet.

[Winsku]

Periaatteessa noin, käytännössä tuo on nykyinen kohoamistahti. 1000 vuotta sitten lienee ollut aika lähellä nykyistä, mutta esimerkiksi 5000 vuotta sitten ollut nopeampaa. Irtolöytöjä voi löytyä mistä vain, on silloinkin osattu veneellä liikkua, mutta asuinpaikkojen etsimisessä tuo auttaa. Tuohan pätee sitten vain rannikolla, järvien pinnanvaihteluun pätee osin toiset lainalaisuudet.

Pätee myös järvillä siinä mielessä että lasku-uomat on länsi puolen kohoamisen johdosta muuttanut paikkaa. Kuin myös isoilla järvillä länsi ranta noussut ja itäranta jäänyt veden alle.

[WeKinky]

Winsku, olet oikeassa. Siksi sanoinkin että OSIN toiset lainalaisuudet. Halusin vaan tuoda ilmi, ettei järvien pinnan muutoksissa ole välttämättä suuria eroja maankohoamisen vuoksi. Lähinnä se on vaikuttanut suurissa vesistöissä, ei pienissä järvissä. Päijänne taitaa olla ainoa yksittäinen suurempi järvi missä se on vaikuttanut merkittävästi uuden lasku-uoman muodossa, muuten esimerkiksi uuden uoman aukeaminen vesistössä on voinut laskea joidenkin järvien pintaa ja nostaa toisten. Vuoksen puhkeaminen aiheutti myös veden pinnan laskua koko Suur-Saimaan vesistössä. Ihmisen toiminta on vaikuttanut järvien pinnan korkeuteen huomattavasti enemmän esimerkiksi järvenlaskujen muodossa. Ne ovat vaikuttaneet myös jokien virtaamiin ja entiset jokiuomat voivat ollakin nyt peltona.

Järvien kohdalla onkin hyvä tutkia lidar-kuvia ja syvyyskäyriä siellä missä ne ovat saatavilla, valitettavasti suurimpiin vesistöihin niitä ei enää ole peruskartalla. Maanmittauslaitoksen vanhat painetut kartat palvelusta voi onneksi katsoa vanhoja peruskarttoja joissa korkeuskäyrät näkyvät. Niistä voi paljastua veden pinnan nousut.

[timpsu]

Pikaisesti tehty taulukointi. Hyödyttänee eniten Pohjois-Pohjanmaan rannikolla asuvia harrastajia. Ehdottakaa korjauksia jos olette eri mieltä.

[savometalli]

Muinaisesta suomesta löytyi tällaisia juttuja:
http://muinainensuomi.foorumi.eu/viewto ... 8&start=60