armeijan öljypänikkä

[viikinki]

Onkohan jonkun Masista pudonnut varaöljysäiliö ?

[ärkoo]

Tämä on kenttäkeittiön m/29 haudutusnestesäiliö. Sisä- ja ulkovaipan välissä oli glykoolia jottei ruoka pala pohjaan.

[dunnock]

Tämä on kenttäkeittiön m/29 haudutusnestesäiliö. Sisä- ja ulkovaipan välissä oli glykoolia jottei ruoka pala pohjaan.

Ettei vaan olisi ollut glyseroli se haudutusneste? Tai joku muu korkean kiehumis-/leimahduspisteen omaava myrkytön liemi, esim. pellavaöljy (oliko se sitä värttinäöljyä)? Pata jos meni keitettäessä puhki, myrkyllistä glygolia saattoi päästä sapuskaan. Ettei vaan se sitten olluy sitä paljon puhuttua "jarrua"? Hidas sillä jarrulla oli kuitenkin vaikutusaika, nyt vasta vanhemmalla iällä tuntuu vaikutus pikkuhiljaa alkaneen.

Ps. tuo puolustuslaitosleima, ei tainnut olla kovin pitkäikäinen. Isävainaa toi sodasta lasisen kuumemittarin, jossa tuo leima on lasin sisässä asteikon takapinnassa, eli tehtaalla jo leimattu.
Ja tuohon pönttöön palatakseni: Eipä paljon monimutkaisempaa ja kallimpaa rakennettä öljypurkille voisi keksiä. Kaksi sorvattua tiivisteellistä korkkia, niiden sorvatut urospuoliskot, ketjut korkeille, kaksi kahvaa, millin peltiä kaasuhitsattuna, on ilmeisesti varikkotyötä? Nykyisin taitaisi riittää tuohon käyttöön muovipullo?

[viikinki]

Säiliö on tosiaan hyvin tehty ja vielä lähes täynnä. Annan sitä naapurille kun kyselee syylärinestettä autoonsa.

[Rune]

Tämä on kenttäkeittiön m/29 haudutusnestesäiliö. Sisä- ja ulkovaipan välissä oli glykoolia jottei ruoka pala pohjaan.

Ettei vaan olisi ollut glyseroli se haudutusneste? Tai joku muu korkean kiehumis-/leimahduspisteen omaava myrkytön liemi, esim. pellavaöljy (oliko se sitä värttinäöljyä)? Pata jos meni keitettäessä puhki, myrkyllistä glygolia saattoi päästä sapuskaan. Ettei vaan se sitten olluy sitä paljon puhuttua "jarrua"? Hidas sillä jarrulla oli kuitenkin vaikutusaika, nyt vasta vanhemmalla iällä tuntuu vaikutus pikkuhiljaa alkaneen.

Ps. tuo puolustuslaitosleima, ei tainnut olla kovin pitkäikäinen. Isävainaa toi sodasta lasisen kuumemittarin, jossa tuo leima on lasin sisässä asteikon takapinnassa, eli tehtaalla jo leimattu.
Ja tuohon pönttöön palatakseni: Eipä paljon monimutkaisempaa ja kallimpaa rakennettä öljypurkille voisi keksiä. Kaksi sorvattua tiivisteellistä korkkia, niiden sorvatut urospuoliskot, ketjut korkeille, kaksi kahvaa, millin peltiä kaasuhitsattuna, on ilmeisesti vari+?kkotyötä? Nykyisin taitaisi riittää tuohon käyttöön muovipullo?

Ekaks se "haudutus neste" oli käytännössä samaa mitä nyikyäänkin käytetään autojen jäähdytysjärjestelmissä eli vesi glykoli suhteessa 50/50.

No, miksi sitten kenttäkeittimissä?
Saman asianhan olis voinu hoitaa pelkällä vedellä, eikä olis soppa palanu pohjaan.

Kuitenkin tullaan sitte kuningas talveen joka on ollut monestikkin meidän takamiehenä.

Jos talvella kenttäkeittimen "haudutusnesteenä" olis ollu pelkkää vettä niin keittimen ollessa kylmänä ja pakkasta vaika ny 5 astetta niin puolessa vuorokaudessa olis pata haljennu.

Siksi "Lykooli" .

[Rune]

Tämä on kenttäkeittiön m/29 haudutusnestesäiliö. Sisä- ja ulkovaipan välissä oli glykoolia jottei ruoka pala pohjaan.

Ettei vaan olisi ollut glyseroli se haudutusneste? Tai joku muu korkean kiehumis-/leimahduspisteen omaava myrkytön liemi, esim. pellavaöljy (oliko se sitä värttinäöljyä)? Pata jos meni keitettäessä puhki, myrkyllistä glygolia saattoi päästä sapuskaan. Ettei vaan se sitten olluy sitä paljon puhuttua "jarrua"? Hidas sillä jarrulla oli kuitenkin vaikutusaika, nyt vasta vanhemmalla iällä tuntuu vaikutus pikkuhiljaa alkaneen.

Ps. tuo puolustuslaitosleima, ei tainnut olla kovin pitkäikäinen. Isävainaa toi sodasta lasisen kuumemittarin, jossa tuo leima on lasin sisässä asteikon takapinnassa, eli tehtaalla jo leimattu.
Ja tuohon pönttöön palatakseni: Eipä paljon monimutkaisempaa ja kallimpaa rakennettä öljypurkille voisi keksiä. Kaksi sorvattua tiivisteellistä korkkia, niiden sorvatut urospuoliskot, ketjut korkeille, kaksi kahvaa, millin peltiä kaasuhitsattuna, on ilmeisesti vari+?kkotyötä? Nykyisin taitaisi riittää tuohon käyttöön muovipullo?

Ekaks se "haudutus neste" oli käytännössä samaa mitä nyikyäänkin käytetään autojen jäähdytysjärjestelmissä eli vesi glykoli suhteessa 50/50.

No, miksi sitten kenttäkeittimissä?
Saman asianhan olis voinu hoitaa pelkällä vedellä, eikä olis soppa palanu pohjaan.

Kuitenkin tullaan sitte kuningas talveen joka on ollut monestikkin meidän takamiehenä.

Jos talvella kenttäkeittimen "haudutusnesteenä" olis ollu pelkkää vettä niin keittimen ollessa kylmänä ja pakkasta vaika ny 5 astetta niin puolessa vuorokaudessa olis pata haljennu.

Siksi "Lykooli" .

https://fi.wikipedia.org/wiki/Etyleeniglykoli .