Liki 1000 vuotta vanha keihäänkärki löytyi Siikajoelta.
Lähetetty: 17 Loka 2015, 08:58
Paikallislehdestä:
Siikajoen taisteluun liittyviä paikkoja haravoinut historian harrastaja Mika Mathlin teki kerrassaan harvinaisen löydön äskettäin. Kirkon lähettyviltä, sammalien ja hiekan alta putkahti esille ikivanha keihäänkärki.
Oulun yliopiston arkeologian laboratoriossa esineen ikä onnistuttiin määrittelemään.
– Kohde ajoittuu radiohiiliajoituksen perusteella johonkin 1100-luvun puolenvälin ja 1200-luvun puolenvälin tietämille. Tätä tukee myös alueen rannansiirtymiskronologia, tutkijatohtori Jari-Matti Kuusela kertoo.
Löytöpaikasta on kirkolle muutamia satoja metrejä. Vanha jokiuoma on parinsadan metrin päässä. Siihen aikaan kun keihäs on ollut käytössä, meren rantaviiva on ollut miltei kivenheiton päässä.
– Arvioisin, että parinsadan metrin päässä löytöpaikasta.
Tutkija pitää todennäköisimpänä, että keihästä on käytetty sotimiseen.
– Kyse on heittokeihäästä, eli keihään kärkeen on ollut kiinnitettynä puinen varsi. Periaatteessa heittokeihästä on voitu käyttää metsästykseenkin, mutta esimerkiksi peuroja ja hirviä pyydystettiin toisenlaisin menetelmin. Jos keihästä olisi käytetty hylkeen metsästykseen, siinä olisi väkänen. Mahdollista on, että sitä on käytetty talviajan karhunmetsästyksessä. Todennäköisimpänä kuitenkin pidän, että keihäällä on tapettu toisia ihmisiä.
Aselöytöjä on Pohjois-Suomen rannikkoalueelta todella vähän.
– Ainoastaan kaksi. Siikajoen keihäänkärjen lisäksi Keminmaalta on löydetty miekka. Aseet ovat siitä huolimatta yleisimpiä löytöjä, mutta ne keskittyvät sisämaahan.
Onko keihäänkärki valmistettu löytöpaikan lähettyvillä vai onko se kauppatavaraa, sitä on mahdoton tietää.
– Alkuperää on vaikea sanoa. Periaatteessa kauppa sekä paikallinen valmistus ovat ihan yhtä valideja selityksiä. Mistään loistoaseesta ei ole kyse, vaan esine on aika arkinen ja yksinkertainen. Keihään käyttöaikana raudanvalmistuksella on ollut jo reilusti yli tuhannen vuoden perinne nykyisen Suomen alueella Pohjois-Suomi mukaan luettuna.
Siikajoen kirkon tuntumasta on tehty viime vuosina muitakin mielenkiintoisia esinelöytöjä.
– Pronssisia solkia, tulusrauta, neulakotelo ja puukontupen kärkihela. Rannikolla ison joen tuntumassa on ollut kauppapaikkoja ja kohtaamispaikkoja, tutkija tulkitsee.
Löytäjälleen keihäänkärki ei ollut yllätys siinä mielessä, että sodankäyntiin liittyvät esineet olivat mielessä alunperinkin. Tosin huomattavasti uudemmalta aikakaudelta.
– Suomen sodan aikaiset tapahtumat kiehtovat kovasti. Kun vielä joskus onnistuisi löytämään tykinkuulan, Mika Mathlin haaveilee.
Taustaa: 1 100 luvulle tultaessa Suomen naapurialueet olivat kääntyneet kristinuskoon. Skandinavian kuningaskuntien laajenemispyrkimykset suuntautuivat itään, missä Novgorod oli nousemassa keskeiseksi kauppapaikaksi.
Itämeren piirissä ja Lapissa oli käynnissä poliittinen kilpailu, mikä ulottui Suomenkin alueelle ja heijastui esineellisessä kulttuurissa. Länsi-Suomi suuntautui länteen ja Savo-Karjala itään. Erämaat olivat eri suunnilta tulevien nautinnan kohteena.
Lähde: Kansallismuseo