aarremaanalla.com

http://mullanalta.blogspot.fi/2014/11/m ... 3409144577

otin minäkin vähän kantaa

Nyt kaikki piiparoijat käy lukemassa tuon blokin.
http://mullanalta.blogspot.fi/2014/11/m ... 3409144577

On hienoa että KHME pitää meidän kaikkien piipparoijien puolia.

Mielenkiintoinen tosiaan.

"Monet piippariharrastajat lähettävät löytämiään muinaisesineitä Museovirastolle löytöpalkkion toivossa."

Kannattaisiko lunastus vaihtoehto sitten ottaa pois jos se niin hiertää eikä ole varaa maksaa korvausta löytäjälle?

"Palkkio on kuitenkin säädetty sattumalta tehtyjä löytöjä, ei tarkoituksella metsästettyjä, varten, eikä Museovirastolla ole resursseja syytää loputtomasti rahaa harrastajille."

Missäs tällainen pykälä seisoo muinaismuistolaissa? Meikäläiseltä mennyt jotain ohi?

"eikä Museovirastolla ole resursseja syytää loputtomasti rahaa harrastajille."

Nykyinen käytäntö: Jätetään maksamatta ja jos löytäjä kyselee muutaman vuoden päästä korvauksen perään niin kerrotaan asian unohtuneen pöydälle? Eikä siltikään mitään tapahdu. Jos museovirasto itse haluaa noudattaa lakia, niin esine palautetaan löytäjälle jos lunastukseen ei ole resulsseja.

Laki Museovirastosta, 2§, kohta 1, mielenkiintoista:

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2004/20040282

Asetus Museovirastosta, 1§ kohta 5, toimitaanko näin????:

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2004/20040407

Huikee kirjoitus. Ajatukset kohdillaan kyllä!

Taurus kirjoitti:Mielenkiintoinen tosiaan.

"Monet piippariharrastajat lähettävät löytämiään muinaisesineitä Museovirastolle löytöpalkkion toivossa."

Kannattaisiko lunastus vaihtoehto sitten ottaa pois jos se niin hiertää eikä ole varaa maksaa korvausta löytäjälle?

"Palkkio on kuitenkin säädetty sattumalta tehtyjä löytöjä, ei tarkoituksella metsästettyjä, varten, eikä Museovirastolla ole resursseja syytää loputtomasti rahaa harrastajille."

Missäs tällainen pykälä seisoo muinaismuistolaissa? Meikäläiseltä mennyt jotain ohi?

"eikä Museovirastolla ole resursseja syytää loputtomasti rahaa harrastajille."

Nykyinen käytäntö: Jätetään maksamatta ja jos löytäjä kyselee muutaman vuoden päästä korvauksen perään niin kerrotaan asian unohtuneen pöydälle? Eikä siltikään mitään tapahdu. Jos museovirasto itse haluaa noudattaa lakia, niin esine palautetaan löytäjälle jos lunastukseen ei ole resulsseja.

Muinaismuistolain lunastuspykälä koskee kaikkia irtaimia muinaisjäännöksiä. En tarkoittanut, että laki kieltäisi lunastusmaksujen maksamisen hakemalla haetuista löydöistä. Lakia laadittaessa 1963 sellaista ilmiötä ei ollut, joten sitä ei tarvinnut huomioida. Huom: piipparointi harrastuksena alkoi vasta 1970-luvulla.

Tämä on todella ongelmallinen asia. Mielestäni löytäjä ansaitsee tunnustuksen ja kohtuullisen palkkionkin löydöstään. Kun muinaismuistoplakaatti ensi kertaa annettiin 1666, oli tarkoituksena nimen omaan estää arvometallin sulattaminen tarjoamalla korkeampaa löytöpalkkiota. Tämä kai rinnastuisi nykyään esineen myymiseen esim. eBayssa. Ongelmana on kasvanut kysyntä. Ei ole mitenkään kestävä tilanne, että Museovirasto käyttäisi valtavia summia lunastuksiin. Nyt en puhu edes siitä mikä on oikein, vaan mikä on todellisuus. Entä oletko Taurus tosiaan sitä mieltä, että hiertävä lunastuspalkkio pitäisi poistaa laista?

Museoviraston työntekijät ovat hekin uskomukseni mukaan ihmisiä, ja ihmiset saattavat unohtaa asioita lojumaan. Nykyisen säästökuurin ansiosta he ovat myös ylityöllistettyjä. Se ei kuitenkaan ole mikään syy olla noudattamatta lain kirjainta. Löydöt pitäisi paljon nykyistä useammin palauttaa löytäjälle. Tärkeintä olisi Englannin malliin kirjata löytöjen tiedot ylös tietokantaan. Näin kaikki voittaisivat.

En tiedä onko Suomessa mahdollista ottaa mallia myös Englannin löytöpalkkioista. Siellä paikallismuseoiden on mahdollista lunastaa Treasure Actin mukaiset aarteet omalla kustannuksellaan, mikä yleensä tarkoittaa kansankeräystä. Olisiko Suomessa tarpeeksi kansalaisintoa rahoittaa arvokkaiden löytöjen lunastaminen? Säästyisivätpä Museoviraston vähät rahat muihin käyttökohteisiin.

Muinaisjäänne kirjoitti: Tärkeintä olisi Englannin malliin kirjata löytöjen tiedot ylös tietokantaan. Näin kaikki voittaisivat.

Jonkinnäköistä tietokantaa ollaan tietääkseni tekemässä tai ainakin suunnittelemassa. Harrastajia on sitä varten jo haastateltu, jonka pohjalta kyseinen henkilö tekee Gradua. En tiedä oliko haastatteluissa mukana Museoviraston väkeä, vai pelkkiä harrastajia. En viitsi suoraan laittaa kyseisen henkilön tietoja tähän, mutta lisätietoa ja yhteystiedot saanee SME Ry:stä. Tuossa kuitenkin olisi nyt mahdollisuus yliopistojen ja Museoviraston osallistua tietokantaprojektiin, jossa ainakin harrastajien mielipiteitä on kyselty. Niiden pohjalta toteutuskin voisi olla sellainen, mikä olisi harrastajille mahdollisimman vaivatonta käyttää ja Museovirastolle erinomainen työkalu aluetutkimuksiin, harrastajien tekemiin löytöihin sekä parempaan yhteydenpitoon suoraan esineen löytäjän kanssa.