aarremaanalla.com

Tällainen tosi pieni puukonterä löytyi viime syksynä pienen hiekkaharjun kupeesta.
Muistaakseni toi pronssirinkula oli ruodon ympärillä. Katselin äsken Leijonaveljesten sivua, missä
pohdittiin melko samanlaisen rinkulan käyttötarkoitusta. Ainakin tässä minun löydöksessä rinkula
toimi varmaan helana? Muutakaan en keksi.

Melko hieno puukko. Melkein kuin nuolenkärki. Helan soikea muoto viittaisi kyllä kahvan muotoon. Onko rinkula sivuprofiililtaan litteä?

Mitoiltaan sopisi kyllä paremmin nuolenkärjeksi. Miten teräosa on teroitettu?

Lisää kuvia:


Sivuprofiili. On se hieman litteä


Selkäpuoli


Teräpuoli

Muistelen kyllä nähneeni jossain rautakauden kuvastossa juuri tuollaisen veitsen. Varma en ole.
Ja hiekkaharjun rinteessä luulisi raudan säilyvän hyvin.

Kivimies kirjoitti:Tällainen tosi pieni puukonterä löytyi viime syksynä pienen hiekkaharjun kupeesta.
Muistaakseni toi pronssirinkula oli ruodon ympärillä. Katselin äsken Leijonaveljesten sivua, missä
pohdittiin melko samanlaisen rinkulan käyttötarkoitusta. Ainakin tässä minun löydöksessä rinkula
toimi varmaan helana? Muutakaan en keksi.

Hyvin mahdollista; näkyykö renkaassa ruodonjuuren olakkeiden painaumia...? Niitä ei välttämättä näy, mikäli kahvaa ei ole niitattu
läpi, vaan poltettu ruoto tiukalla sovitteella. Varsinkin pihlajakahvassa istuu kuin tauti jos lyö ruodon märkänä, niin että se
pääsee hiukan ruostumaan puun sisään. Toki rengas on voinut olla kahden puun välissä keskellä kahvaa, jos kahva oli
veistetty kahdesta puusta...

Muutamia rautakuden minipuukon teriä olen itsekin inventoinut, pienin oli juuri tuota kokoluokkaa.
Yleensä ottaen tuon kokoluokan nuolenkärjissä olisi siten että nuolen pääpainopiste eli levein kohta olisi
teräosan keskellä.
Rautakauden kuvastosta muutama pikkupuukon terä, nr 7 esim. heloineen on suht samaan kategoriaan menevä.

Goldman1 kirjoitti:Muutamia rautakuden minipuukon teriä olen itsekin inventoinut, pienin oli juuri tuota kokoluokkaa.
Yleensä ottaen tuon kokoluokan nuolenkärjissä olisi siten että nuolen pääpainopiste eli levein kohta olisi
teräosan keskellä.
Rautakauden kuvastosta muutama pikkupuukon terä, nr 7 esim. heloineen on suht samaan kategoriaan menevä.

No höh höh, tuolla tavalla valmistettu NUOLI olisi kyllä lentänyt ammuttaessa tosi erikoisen lentoradan

Pienistä rautakautisista veitsenteristä puheenollen, tässä veitsi tuppineen pituus 8,5cm:



Kun Goldman1 olet noin asiantuntija, niin kerrotko mikä tämä on ja miltä aikakaudelta?



entäs mihin aikaan ajoittaisit nämä esineet?



Tuli vähän innostuttua

Kumminkin Kivimiehen löytö on erikoinen ja varmastikin vanha, onko se veitsenterä vai nuolenkärki en ota kantaa kun en ole pitänyt hyppysissäni. EI VAAN SE ON HEITTONUOLENKÄRKI

Itse käytän erilaisia puukkoja metsästyksessä yms.varsin paljon. Rauta oli rautakaudella kallista ja sitä käytettiin säästeliäästi, mutta en kyllä juurikaan keksi käyttöä 5-senttisellä terällä varustetulle puukolle.

Brosse ei sitten ilmeisesti ymmärtänyt lukemaansa. Painopisteen ollessa lehden keskellä se juuri
tekee kärjen tasapainoiseksi ja tarkaksi.
Tuossa suora määritelmä arkeologin tekemistä nuolenpään kriteereistä joka kertoo saman asian.

Kaksiteräisten nuolten alaryhmittely
"Puun lehteä muistuttavissa nuolissa lehden reunat ovat tavallisesti kaarevat. Osa nuolista on etupainoisia, joissakin lehden levein kohta on puolestaan keskellä tai lähellä lehden tyveä. Tämä vaikuttaa siihen, miten nuoli lentää."
Mielestäni kuitenkin kyseessä on puukonterä.
Jos kuitenkin molemmat terälehdet on terotettu tyveen asti niin arvio menee kokonaan uusiksi helasta riippumatta.

Tuon mallisia pikkupuukkoja käyttivät ja käyttää edelleen esim.suutarit ja muuta nahkankäsittelijät.
Muuten kukaan ammattilainen ei lähde tekemään sitovia aikamäärityksiä pelkkien kuvien perusteella .

Goldman1 kirjoitti:Brosse ei sitten ilmeisesti ymmärtänyt lukemaansa. Painopisteen ollessa lehden keskellä se juuri
tekee kärjen tasapainoiseksi ja tarkaksi.
Tuossa suora määritelmä arkeologin tekemistä nuolenpään kriteereistä joka kertoo saman asian.

Kaksiteräisten nuolten alaryhmittely
"Puun lehteä muistuttavissa nuolissa lehden reunat ovat tavallisesti kaarevat. Osa nuolista on etupainoisia, joissakin lehden levein kohta on puolestaan keskellä tai lähellä lehden tyveä. Tämä vaikuttaa siihen, miten nuoli lentää."
Mielestäni kuitenkin kyseessä on puukonterä.

Tuon mallisia pikkupuukkoja käyttivät ja käyttää edelleen esim.suutarit ja muuta nahkankäsittelijät.

Sinähän puhuit NUOLESTA, etkä nuolenkärjenlehdestä Nuoli on se kokonaisuus jossa on varsikin, yes

Arvoituskuvassa 1 oleva pieni puukko on viikinkiaikaisesta naisen haudasta(en tiedä oliko suutari vai ei), tyypillinen oletetusta naisen haudasta löytyvä esine.
kuvassa 2 on anglosaksilais mallinen veitsenterä, ajoitettu 900-luvulle
kuvassa 3 on merovingiaikaisia aseita, angoja, skramasakseja, miekansäilä ja kilvenkupura.

Tässä esimerkiksi: "yksiteräinen keihäänkärki"
http://www.forumancientcoins.com/catalo ... om/Coins2/

Se siitä asiantuntemuksesta ja minipuukkojen inventoinneista
Ja en muuten usko, että työskentelet Museotoimessa

Ihan varmasti vaikuttaa nuolen lentoon jos kärki on leveä ja litteä. Mutta kuitenkin nuolen kokonaisuus vaikuttaa lentoon sitäkin enemmän; kärki, runko, pyrstö. Nykyisissä kilpanuolissa on varsin olematon kärki ja lentävät todella tarkasti. Asiaa lähemmin tuntematta uskoisin että pyrstö vaikuttaa kärkeä enemmän.

Omia puukkojani käytän riistaeläimen käsittelyyn useimmiten kahta; nylkemiseen leveällä reilut 10-senttisellä ja kärjestään jyrkästi pyöristyvällä terällä varustettua joka ei tahattomasti puhko nahkaa sekä muuhun toimintaan teräväkärkisemmällä noin 15-senttisellä terällä varustettua. Kokemusta on noin 50 hirvieläimen käsittelystä.

Nuolenkärjestä on jo alkutekstissäni kirjoitettu. Niinkuin myös määritelmässä nuolen kärjen tasapainopisteestä.Tottakai nuoli rakentuu useammasta osatekijästä. Yleensä ottaen kombinaatioita
on runsaasti riippuen kärkityypistä.
Selvän tekstin ymmärtäminen näyttää olevan ylivoimaista (Brosse)
Tervetuloa vain museoon tapaamaan minua, voit jopa päästä oppipojaksi kesätöihin.

Goldman1 kirjoitti:Nuolenkärjestä on jo alkutekstissäni kirjoitettu. Niinkuin myös määritelmässä nuolen kärjen tasapainopisteestä.Tottakai nuoli rakentuu useammasta osatekijästä. Yleensä ottaen kombinaatioita
on runsaasti riippuen kärkityypistä.
Selvän tekstin ymmärtäminen näyttää olevan ylivoimaista (Brosse)
Tervetuloa vain museoon tapaamaan minua, voit jopa päästä oppipojaksi kesätöihin.

Kiitos paljon, mihin museoon? Eipä minusta taida olla enää "oppipojaksi" on tuota ikää ja kokemusta jo sen verran, mutta jos vaikka "oppisedäksi"
Eiköhän lopeteta saivartelu, asiat ja asiantuntemus on tullut jo selväksi

Näinhän se on ...pysytään asialinjalla.Mielipiteitä ja asiallista keskustelua saa olla ja pitääkin.
Työskentelen yhdessä suomen viidestä johtavasta alan museossa. Saattaahan se olla että joskus satut oikean museon ovelle ,näytän kyllä mielelläni esinekokoelmia. Kesätyövitsit sikseen

Kiitos mielenkiintoisista mielipiteistä ja hyvästä puukkokeskustelusta.

Laitan vielä kuvan, laatikonpohjalta löytyneistä pienistä puukoista.
Kyllä tuo kuvassa vasemmalla oleva täytyy mun mielestä olla puukko kun kerran terän selkäpuoli
on tasainen ja leveys noin 2.5 mm ja toinen puoli terävä. Mutta täytyy kyllä sanoa että teräosa on harvinaisen lyhyt.

Hieno setti puukkoja. Kyllä se sitten puukko kategoriaan meneekin noilla tiedoilla. Joitain kuvia olen nähnyt noista todella pienikärkistä puukoista museokokoelmissa. Pääsääntöisesti ne on olleet
suutarien nahkanleikkuu puukkoja.

Voisin kuvitella myös, että puuesineiden tekemisessä on käytetty erikokoisia veitsiä/puukkoja ja varsinkin koristeluissa sekä viimeistelyissä pienet terät ovat olleet kätevämpiä.

Goldman1 kirjoitti:Hieno setti puukkoja. Kyllä se sitten puukko kategoriaan meneekin noilla tiedoilla. Joitain kuvia olen nähnyt noista todella pienikärkistä puukoista museokokoelmissa. Pääsääntöisesti ne on olleet
suutarien nahkanleikkuu puukkoja.

Suutarin, räätälin, satulasepän, asesepän, nikkareiden, puuseppien etc. , jotka yhä edelleen käyttävät myös lyhytteräisiä 4–7 cm puukkoja. Myös "emännänpuukossa" terän pituus saattoi olla lyhyt 5 cm. Ehkä osa löydöistä onkin naisten puukkoja, riippuen tietenkin kaikista muista löytöpaikkaan liittyvistä seikoista.

Kuten ärkoo totesi, ainakin varhaisella esiroomalaisella rautakaudella arkipuukon terät olivat lyhyitä ja kapeita ja siihen on järkeen käypä syy joka näkyy myös kansainvälisessä tutkimuksessa.

Siihen aikaan käytetyissä pienissä raudanvalmistusuuneissa rautaa saattoi syntyä vain muutamia kymmeniä grammoja metalliseen muotoon, suurimman osan jäädessä ei metalliseen muotoon. Usein pienikin määrä pelkistynyttä ja suuttimen edessä sulanutta metallista rautaa levisi pudotessaan epämääräisiksi palasiksi/kuuliksi/pisaroiksi kuonan sekaan, joista seppäraukka yritti niitä hitsailla kasaan saadakseen edes jonkinlaisen terän aikaan.

Eli raudanvalmistustaidon kehittymisen lienee ollut suorassa yhteydessä puukonterän pituuden kasvuun ainakin rautakauden osalta.

Pääsääntöisesti tarkoitaa sitä että löydetyistä /lahjoitetuista esineistä on voitu kohdentaa käyttö tarkoitus johonkin kategoriaan pitävästi.
Sanomattakin on selvää että pienikokoisia teriä on käytetty aivan yhtä runsaasti muissakin
ammatti / käyttö kategorioissa. "Nahka amattikunta" vain yhtenä niistä.
Puukkohan oli entisajan "miljoonatyökalu" Miehillä ja naisilla niitä oli käytössä ja terät sen mukaisesti.

Varhaisella rautakaudella raudan saatavuus ja hinta varmasti vaikutti terien kokoon ratkaisevasti.

mä en kyllä löydä tuolle rinkulalle mitään loogista käyttötarkoitusta tosta "terästä". ja jos tuo on varhaisrautakautinen, niin löydän vielä vähemmän tuolle rinkelille käyttöä.

sen kyllä tajusin jos se kahvan puu olis ollut kaksi-osainen ja tuo rinkeli siinä kahvojen välissä. mutta tekemässä mitä? onhan se kahvan rakenne vahvempi kun se on tehty yhdestä puusta kuin että se osa mikä saa vastaanottaa käden väännön olis moniosanen.

tuo terä näyttää niin symmetriseltä molemmin puolin, eli oisko tuo sitten niinku kaksi teräinen puukko? eli siis tikari. molemmat terän puolet teroitettu? tämmönen ratkasuhan heikentäisi tuota terää huomattavasti, eikä tuo terä kestäisi läheskään niin paljon painamista ja vääntämistä kuin yksteräinen. eli terää vahvistava "selkärankakin" olisi hiottu.

nimenomaan jos rautaa oli vähän ja se oli kallista, niin sitä suuremmalla syyllä niistä esineistä piti tehdä käytössä toimivia ja kestäviä.

mä sanon että se on nuolenkärki, koska se näyttää siltä. (voin toki olla väärässäkin)

brosse kirjoitti:

Goldman1 kirjoitti:Nuolenkärjestä on jo alkutekstissäni kirjoitettu. Niinkuin myös määritelmässä nuolen kärjen tasapainopisteestä.Tottakai nuoli rakentuu useammasta osatekijästä. Yleensä ottaen kombinaatioita
on runsaasti riippuen kärkityypistä.
Selvän tekstin ymmärtäminen näyttää olevan ylivoimaista (Brosse)
Tervetuloa vain museoon tapaamaan minua, voit jopa päästä oppipojaksi kesätöihin.

Kiitos paljon, mihin museoon? Eipä minusta taida olla enää "oppipojaksi" on tuota ikää ja kokemusta jo sen verran, mutta jos vaikka "oppisedäksi"
Eiköhän lopeteta saivartelu, asiat ja asiantuntemus on tullut jo selväksi

Minkäkainen koulutus on alalle Brossella? Ihan vaan kiinnostaa. Ei liene salaisuus.

Mikap kirjoitti:

brosse kirjoitti:

Goldman1 kirjoitti:Nuolenkärjestä on jo alkutekstissäni kirjoitettu. Niinkuin myös määritelmässä nuolen kärjen tasapainopisteestä.Tottakai nuoli rakentuu useammasta osatekijästä. Yleensä ottaen kombinaatioita
on runsaasti riippuen kärkityypistä.
Selvän tekstin ymmärtäminen näyttää olevan ylivoimaista (Brosse)
Tervetuloa vain museoon tapaamaan minua, voit jopa päästä oppipojaksi kesätöihin.

Kiitos paljon, mihin museoon? Eipä minusta taida olla enää "oppipojaksi" on tuota ikää ja kokemusta jo sen verran, mutta jos vaikka "oppisedäksi"
Eiköhän lopeteta saivartelu, asiat ja asiantuntemus on tullut jo selväksi

Minkäkainen koulutus on alalle Brossella? Ihan vaan kiinnostaa. Ei liene salaisuus.

Jaa että ei voi olla kokemusta ilman jotain asiaanliittyvää koulutusta,ihme höpinää vai ymmärsinkö väärin?

Ford&son kirjoitti:mä en kyllä löydä tuolle rinkulalle mitään loogista käyttötarkoitusta tosta "terästä". ja jos tuo on varhaisrautakautinen, niin löydän vielä vähemmän tuolle rinkelille käyttöä.

sen kyllä tajusin jos se kahvan puu olis ollut kaksi-osainen ja tuo rinkeli siinä kahvojen välissä. mutta tekemässä mitä? onhan se kahvan rakenne vahvempi kun se on tehty yhdestä puusta kuin että se osa mikä saa vastaanottaa käden väännön olis moniosanen.

tuo terä näyttää niin symmetriseltä molemmin puolin, eli oisko tuo sitten niinku kaksi teräinen puukko? eli siis tikari. molemmat terän puolet teroitettu? tämmönen ratkasuhan heikentäisi tuota terää huomattavasti, eikä tuo terä kestäisi läheskään niin paljon painamista ja vääntämistä kuin yksteräinen. eli terää vahvistava "selkärankakin" olisi hiottu.

nimenomaan jos rautaa oli vähän ja se oli kallista, niin sitä suuremmalla syyllä niistä esineistä piti tehdä käytössä toimivia ja kestäviä.

mä sanon että se on nuolenkärki, koska se näyttää siltä. (voin toki olla väärässäkin)

Väärin sanottu sillä kyseessä on puukko ja sille on jo esitetty riittävät argumentit, eikä sinun argumentointi riitä kumoamaan johtopäätöstä.

ok, pahoitteluni. sotkin argumenttinne valokuvasta spekulointiin.