Muistaakseni toi pronssirinkula oli ruodon ympärillä. Katselin äsken Leijonaveljesten sivua, missä
pohdittiin melko samanlaisen rinkulan käyttötarkoitusta. Ainakin tässä minun löydöksessä rinkula
toimi varmaan helana? Muutakaan en keksi.

Hyvin mahdollista; näkyykö renkaassa ruodonjuuren olakkeiden painaumia...? Niitä ei välttämättä näy, mikäli kahvaa ei ole niitattuKivimies kirjoitti:Tällainen tosi pieni puukonterä löytyi viime syksynä pienen hiekkaharjun kupeesta.
Muistaakseni toi pronssirinkula oli ruodon ympärillä. Katselin äsken Leijonaveljesten sivua, missä
pohdittiin melko samanlaisen rinkulan käyttötarkoitusta. Ainakin tässä minun löydöksessä rinkula
toimi varmaan helana? Muutakaan en keksi.
No höh höh, tuolla tavalla valmistettu NUOLI olisi kyllä lentänyt ammuttaessa tosi erikoisen lentoradanGoldman1 kirjoitti:Muutamia rautakuden minipuukon teriä olen itsekin inventoinut, pienin oli juuri tuota kokoluokkaa.
Yleensä ottaen tuon kokoluokan nuolenkärjissä olisi siten että nuolen pääpainopiste eli levein kohta olisi
teräosan keskellä.
Rautakauden kuvastosta muutama pikkupuukon terä, nr 7 esim. heloineen on suht samaan kategoriaan menevä.
Sinähän puhuit NUOLESTA, etkä nuolenkärjenlehdestäGoldman1 kirjoitti:Brosse ei sitten ilmeisesti ymmärtänyt lukemaansa. Painopisteen ollessa lehden keskellä se juuri
tekee kärjen tasapainoiseksi ja tarkaksi.
Tuossa suora määritelmä arkeologin tekemistä nuolenpään kriteereistä joka kertoo saman asian.
Kaksiteräisten nuolten alaryhmittely
"Puun lehteä muistuttavissa nuolissa lehden reunat ovat tavallisesti kaarevat. Osa nuolista on etupainoisia, joissakin lehden levein kohta on puolestaan keskellä tai lähellä lehden tyveä. Tämä vaikuttaa siihen, miten nuoli lentää."
Mielestäni kuitenkin kyseessä on puukonterä.
Tuon mallisia pikkupuukkoja käyttivät ja käyttää edelleen esim.suutarit ja muuta nahkankäsittelijät.
Goldman1 kirjoitti:Nuolenkärjestä on jo alkutekstissäni kirjoitettu. Niinkuin myös määritelmässä nuolen kärjen tasapainopisteestä.Tottakai nuoli rakentuu useammasta osatekijästä. Yleensä ottaen kombinaatioita
on runsaasti riippuen kärkityypistä.
Selvän tekstin ymmärtäminen näyttää olevan ylivoimaista(Brosse)
Tervetuloa vain museoon tapaamaan minua, voit jopa päästä oppipojaksi kesätöihin.
Suutarin, räätälin, satulasepän, asesepän, nikkareiden, puuseppien etc. , jotka yhä edelleen käyttävät myös lyhytteräisiä 4–7 cm puukkoja. Myös "emännänpuukossa" terän pituus saattoi olla lyhyt 5 cm. Ehkä osa löydöistä onkin naisten puukkoja, riippuen tietenkin kaikista muista löytöpaikkaan liittyvistä seikoista.Goldman1 kirjoitti:Hieno setti puukkoja. Kyllä se sitten puukko kategoriaan meneekin noilla tiedoilla. Joitain kuvia olen nähnyt noista todella pienikärkistä puukoista museokokoelmissa. Pääsääntöisesti ne on olleet
suutarien nahkanleikkuu puukkoja.
Minkäkainen koulutus on alalle Brossella? Ihan vaan kiinnostaa. Ei liene salaisuus.brosse kirjoitti:Goldman1 kirjoitti:Nuolenkärjestä on jo alkutekstissäni kirjoitettu. Niinkuin myös määritelmässä nuolen kärjen tasapainopisteestä.Tottakai nuoli rakentuu useammasta osatekijästä. Yleensä ottaen kombinaatioita
on runsaasti riippuen kärkityypistä.
Selvän tekstin ymmärtäminen näyttää olevan ylivoimaista(Brosse)
Tervetuloa vain museoon tapaamaan minua, voit jopa päästä oppipojaksi kesätöihin.
Kiitos paljon, mihin museoon? Eipä minusta taida olla enää "oppipojaksi" on tuota ikää ja kokemusta jo sen verran, mutta jos vaikka "oppisedäksi"![]()
Eiköhän lopeteta saivartelu, asiat ja asiantuntemus on tullut jo selväksi
Jaa että ei voi olla kokemusta ilman jotain asiaanliittyvää koulutusta,ihme höpinää vai ymmärsinkö väärin?Mikap kirjoitti:Minkäkainen koulutus on alalle Brossella? Ihan vaan kiinnostaa. Ei liene salaisuus.brosse kirjoitti:Goldman1 kirjoitti:Nuolenkärjestä on jo alkutekstissäni kirjoitettu. Niinkuin myös määritelmässä nuolen kärjen tasapainopisteestä.Tottakai nuoli rakentuu useammasta osatekijästä. Yleensä ottaen kombinaatioita
on runsaasti riippuen kärkityypistä.
Selvän tekstin ymmärtäminen näyttää olevan ylivoimaista(Brosse)
Tervetuloa vain museoon tapaamaan minua, voit jopa päästä oppipojaksi kesätöihin.
Kiitos paljon, mihin museoon? Eipä minusta taida olla enää "oppipojaksi" on tuota ikää ja kokemusta jo sen verran, mutta jos vaikka "oppisedäksi"![]()
Eiköhän lopeteta saivartelu, asiat ja asiantuntemus on tullut jo selväksi
Väärin sanottu sillä kyseessä on puukko ja sille on jo esitetty riittävät argumentit, eikä sinun argumentointi riitä kumoamaan johtopäätöstä.Ford&son kirjoitti:mä en kyllä löydä tuolle rinkulalle mitään loogista käyttötarkoitusta tosta "terästä". ja jos tuo on varhaisrautakautinen, niin löydän vielä vähemmän tuolle rinkelille käyttöä.
sen kyllä tajusin jos se kahvan puu olis ollut kaksi-osainen ja tuo rinkeli siinä kahvojen välissä. mutta tekemässä mitä? onhan se kahvan rakenne vahvempi kun se on tehty yhdestä puusta kuin että se osa mikä saa vastaanottaa käden väännön olis moniosanen.
tuo terä näyttää niin symmetriseltä molemmin puolin, eli oisko tuo sitten niinku kaksi teräinen puukko? eli siis tikari. molemmat terän puolet teroitettu? tämmönen ratkasuhan heikentäisi tuota terää huomattavasti, eikä tuo terä kestäisi läheskään niin paljon painamista ja vääntämistä kuin yksteräinen. eli terää vahvistava "selkärankakin" olisi hiottu.
nimenomaan jos rautaa oli vähän ja se oli kallista, niin sitä suuremmalla syyllä niistä esineistä piti tehdä käytössä toimivia ja kestäviä.
mä sanon että se on nuolenkärki, koska se näyttää siltä.(voin toki olla väärässäkin)