aarremaanalla.com

Kyllä, pellosta mä puhuinkin. Vasemmalla ei ole käyneet muut kaivelemassa kuin kaivinkoneet. Vasen alareuna *vink vink*

Taurus kirjoitti:Onkos tuosta muuten mitään tutkimusta olemassa että maasta nostetut 500-1000 vuotta vanhat esineet esim. pronssi, kupari, hopea, kulta, lyijy, tina ym. alkavat pilaantua? Kuinka nopeasti ja millä tavalla? Rauta on varmaan sellainen matsku mikä alkaa nopeasti murenemaan kuivuessaan, mutta aika harva piippari loppujen lopuksia rautaa ottaa ylös.

Mulla on varmaan itsellä melkein kaikkia mahdollisia metalleja 3,5 vuoden takaa löydettynä ja ainoa matsku mikä on alkanut muuttamaan olomuotoaan on rauta.

Lyön vetoa, että muutoksia on tapahtunut, mutta ne näkyy vain mikroskoopilla. Nopeuskäyriä hajoamiselle ei kai voi esittää, mutta aine yhtyy happeen vääjäämättä. Sen vähän, mitä olen livenä nähnyt, rautakautiset pronssiesineet voivat olla erittäin heikossa hapessa ja hajota muutamassa tunnissa sellaiseen kuntoon, etteivät konservaattori voi tehdä enää mitään. Esine voi ulkoisesti näyttää jopa "uuden veroiselta", mutta muotoa saattaa pitää koossa vain uloin patinakerros ja kun esine esim. kaivettaessa vaurioituu, se voi kuivana murentua oksidijauhoksi pienimmästäkin hipaisusta.

Olen nähnyt vain kaksi viikinkiaikaista tinalejeerinki esinettä, joista toinen oli "loppuun palanut", eli metallista tinaa ei enää ollut jäljellä. Toisessakin 800-lukulaiseksi arvioidussa oli jäljellä vain metallinen ydin.

Kultaseppä kirjoitti:

Taurus kirjoitti:Onkos tuosta muuten mitään tutkimusta olemassa että maasta nostetut 500-1000 vuotta vanhat esineet esim. pronssi, kupari, hopea, kulta, lyijy, tina ym. alkavat pilaantua? Kuinka nopeasti ja millä tavalla? Rauta on varmaan sellainen matsku mikä alkaa nopeasti murenemaan kuivuessaan, mutta aika harva piippari loppujen lopuksia rautaa ottaa ylös.

Mulla on varmaan itsellä melkein kaikkia mahdollisia metalleja 3,5 vuoden takaa löydettynä ja ainoa matsku mikä on alkanut muuttamaan olomuotoaan on rauta.

Lyön vetoa, että muutoksia on tapahtunut, mutta ne näkyy vain mikroskoopilla. Nopeuskäyriä hajoamiselle ei kai voi esittää, mutta aine yhtyy happeen vääjäämättä. Sen vähän, mitä olen livenä nähnyt, rautakautiset pronssiesineet voivat olla erittäin heikossa hapessa ja hajota muutamassa tunnissa sellaiseen kuntoon, etteivät konservaattori voi tehdä enää mitään. Esine voi ulkoisesti näyttää jopa "uuden veroiselta", mutta muotoa saattaa pitää koossa vain uloin patinakerros ja kun esine esim. kaivettaessa vaurioituu, se voi kuivana murentua oksidijauhoksi pienimmästäkin hipaisusta.

Olen nähnyt vain kaksi viikinkiaikaista tinalejeerinki esinettä, joista toinen oli "loppuun palanut", eli metallista tinaa ei enää ollut jäljellä. Toisessakin 800-lukulaiseksi arvioidussa oli jäljellä vain metallinen ydin.

Eikös Vrouw Mariassa olleet sinkkiharkot? olleet vain oksidikuoria?
Hiittisten kaivauksilta löytyi yksi uniikki rintaneula, joka oli muistaakseni pelkkää oksidia ja luulenpa että jäljellä on vain kuvat.
Myöskin Espon museon arkeologi sanoi että pronssi yms tulee konservoida etteivät aikaa myöden tuhoudu.

Aivan varmasti kuohu on käynyt merivedessä, varsinkin kanuunan tms. rautatavaran yhteydessä. Aikoinaan 70-luvulla teräspurkkarista liukeni Zn anodit parissa kesässä.
Joo, vain nopeat toimenpiteet, stabilointi ja suojaus voivat pelastaa esineen ainakin jos puhutaan rautakaudesta. Valitettavasti osasta jää jäljelle vain kuvat, mutta parempi
sekin kuin ei mitään...

Kultaseppä kirjoitti:Valitettavasti osasta jää jäljelle vain kuvat, mutta parempi
sekin kuin ei mitään...

Siinäpä on piippailijoille haastetta lopputalveksi kun kuvataan ja kirjataan löydöt.
Pitäisi kuvata aarteet heti löytöpaikassa niin jäisi samalla koordinaatit talteen

Siinäpä on piippailijoille haastetta lopputalveksi kun kuvataan ja kirjataan löydöt.
Pitäisi kuvata aarteet heti löytöpaikassa niin jäisi samalla koordinaatit talteen

Esimerkiksi DigMate on ihan näppärä puhelinapuohjelma tuohon em. työhön. Mielestäni ohjelman suurin puute on se, että siitä ei saa tietoja ulos. Suuremman kohteen tietoja löytöineen olisi mukavampi tarkastella tietokoneella.

"Maaperää ei tule kaivella kohteella, jonka epäillään olevan muinaisjäännös. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi
maastossa näkyvät vanhat asuinpaikat tai vanhojen karttojen perusteella jäljitetyt asuin- ja toimintapaikat.
Jos haluaa etsiä tällaisella paikalla metallia, on ensin hyvä ottaa yhteyttä Museovirastoon tai maakuntamuseoon."

Onneksi oma kotipaikka on vielä turvallista maastoa piippailuun. Tila on lohkottu vasta 1925 ja kaikissa vanhoissa kartoissa, joita olen selaillut, niin alue on valkoista aluetta tai metsää. Ja kun on isän ja äidin lupa kaiveluun, niin kyllä kelpaa kaivella 1920-lukua nuorempia kolikoita. Ei tarvitse vaivata museovirastoa löydöillä.

Se olisikin yllätys jos sieltä nousisi jotain pronssi- tai rautakautista esineistöä.

"Maaperää ei tule kaivella kohteella, jonka epäillään olevan muinaisjäännös. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi
maastossa näkyvät vanhat asuinpaikat tai vanhojen karttojen perusteella jäljitetyt asuin- ja toimintapaikat.
Jos haluaa etsiä tällaisella paikalla metallia, on ensin hyvä ottaa yhteyttä Museovirastoon tai maakuntamuseoon."

Täyttä hölynpölyä. Tuolla periaatteella ei kohta ole mitään paikkaa missä voisi piippailla.

Tätä se julkisuus tälle harrastukselle sitten teki... byrokraatit väänsivät kunnon paskapökäleen ohjeistukseksi.

Raato kirjoitti:Tätä se julkisuus tälle harrastukselle sitten teki... byrokraatit väänsivät kunnon paskapökäleen ohjeistukseksi.

Löytöjen julki tuominen tai piilottelu. Kumpi sitten on pahempi tai parempi vaihtoehto? Kummastakin varmasti löytyy hyvät ja huonot puolensa, mutta itse en henkilökohtaisesti ymmärrä sellaista että etsitään historiallisia esineitä jotka sitten salataan muilta. Tieto jää korkeintaan museon ja löytäjän väliseksi. Yhteistä historiaa tässä kuitenkin kaivetaan esille ja kaikilla pitäisi olla oikeus tietää.

Niksu kirjoitti:

Siinäpä on piippailijoille haastetta lopputalveksi kun kuvataan ja kirjataan löydöt.
Pitäisi kuvata aarteet heti löytöpaikassa niin jäisi samalla koordinaatit talteen

Esimerkiksi DigMate on ihan näppärä puhelinapuohjelma tuohon em. työhön. Mielestäni ohjelman suurin puute on se, että siitä ei saa tietoja ulos. Suuremman kohteen tietoja löytöineen olisi mukavampi tarkastella tietokoneella.

"Maaperää ei tule kaivella kohteella, jonka epäillään olevan muinaisjäännös. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi
maastossa näkyvät vanhat asuinpaikat tai vanhojen karttojen perusteella jäljitetyt asuin- ja toimintapaikat.
Jos haluaa etsiä tällaisella paikalla metallia, on ensin hyvä ottaa yhteyttä Museovirastoon tai maakuntamuseoon."

Onneksi oma kotipaikka on vielä turvallista maastoa piippailuun. Tila on lohkottu vasta 1925 ja kaikissa vanhoissa kartoissa, joita olen selaillut, niin alue on valkoista aluetta tai metsää. Ja kun on isän ja äidin lupa kaiveluun, niin kyllä kelpaa kaivella 1920-lukua nuorempia kolikoita. Ei tarvitse vaivata museovirastoa löydöillä.

Se olisikin yllätys jos sieltä nousisi jotain pronssi- tai rautakautista esineistöä.

Minä papanat nakkaan tuosta ohjeistuksesta. Vanhusten lupa riittää omilla mailla. Jos kaikki yli satavuotiaat alueet ovat muka kaivuukiellossa niin kieltäjät saavat minun puolesta heittää voltin.

Taidan myös irtisanoutua kaikista kielloista kaudesta 2015 lähtien..
Aion KAIVELLA missä ja mitä huvittaa omatuntoni mukaan ja lupa maanomistajalta riittää ainakin minulle..

tt# Tumppi

Minä taas jätän jatkossakin historialliset kohteet muille. Paremmassa tallessa ne vanhat napit ja soljet maassa on ku mun laatikoissa.

"Muinaisjäännösalueiden välittömässä läheisyydessä ei ole suositeltavaa kaivaa maaperää, sillä muinaisjäännöksen rajat tiedetään harvoin aivan tarkasti. Rauhoitetun muinaisjäännöksen lähettyvillä, alle 200 metrin etäisyydellä kohteesta kaivamista ei sen vuoksi suositella"

Minä ainakin jätän muinaisjäännösten suoja-alueisiin kymmenien metrien "oman suoja-alueen" mutta tuo 200 metrin suositus on aivan järjetön, eihän Seinäjoella saisi kaivella Sahalammen uimarannallakaan.

Harakka kirjoitti:"Muinaisjäännösalueiden välittömässä läheisyydessä ei ole suositeltavaa kaivaa maaperää, sillä muinaisjäännöksen rajat tiedetään harvoin aivan tarkasti. Rauhoitetun muinaisjäännöksen lähettyvillä, alle 200 metrin etäisyydellä kohteesta kaivamista ei sen vuoksi suositella"

Minä ainakin jätän muinaisjäännösten suoja-alueisiin kymmenien metrien "oman suoja-alueen" mutta tuo 200 metrin suositus on aivan järjetön, eihän Seinäjoella saisi kaivella Sahalammen uimarannallakaan.

Riippuu myös vähän paikasta ja muinaisjäännöksen luonteesta. Jos etsinnän kohteena on esim. pelto ja pellonreunalla kukkulan päällä muinaisjäännökseksi merkattu röykkiö, niin tuo 200 metrin raja tuntuu aika hurjalta. Kaikista järkevintä olisi jos kaikki kohteet rajattaisiin portaaliin suojarajoineen kaikkineen.

Taurus kirjoitti:

Harakka kirjoitti:"Muinaisjäännösalueiden välittömässä läheisyydessä ei ole suositeltavaa kaivaa maaperää, sillä muinaisjäännöksen rajat tiedetään harvoin aivan tarkasti. Rauhoitetun muinaisjäännöksen lähettyvillä, alle 200 metrin etäisyydellä kohteesta kaivamista ei sen vuoksi suositella"

Minä ainakin jätän muinaisjäännösten suoja-alueisiin kymmenien metrien "oman suoja-alueen" mutta tuo 200 metrin suositus on aivan järjetön, eihän Seinäjoella saisi kaivella Sahalammen uimarannallakaan.

Riippuu myös vähän paikasta ja muinaisjäännöksen luonteesta. Jos etsinnän kohteena on esim. pelto ja pellonreunalla kukkulan päällä muinaisjäännökseksi merkattu röykkiö, niin tuo 200 metrin raja tuntuu aika hurjalta. Kaikista järkevintä olisi jos kaikki kohteet rajattaisiin portaaliin suojarajoineen kaikkineen.

Kerrankin olen Tauruksen kanssa täysin samaa mieltä.

ilkkap kirjoitti:Kerrankin olen Tauruksen kanssa täysin samaa mieltä.

Suosittelu on pelkkä ehdotus eikä siten velvoita mihinkään.

Taurus kirjoitti:

Raato kirjoitti:Tätä se julkisuus tälle harrastukselle sitten teki... byrokraatit väänsivät kunnon paskapökäleen ohjeistukseksi.

Löytöjen julki tuominen tai piilottelu. Kumpi sitten on pahempi tai parempi vaihtoehto? Kummastakin varmasti löytyy hyvät ja huonot puolensa, mutta itse en henkilökohtaisesti ymmärrä sellaista että etsitään historiallisia esineitä jotka sitten salataan muilta. Tieto jää korkeintaan museon ja löytäjän väliseksi. Yhteistä historiaa tässä kuitenkin kaivetaan esille ja kaikilla pitäisi olla oikeus tietää.

Jep, onhan se hyvä kansalaisten tietää. V******taa vaan kun tämän touhun julkisuuden vanavedessä on melkein joka torpassa kohta piippari ja museoviraston ripulointi on muunmuassa sen seurausta kun asioista tietämättömät menee kaivelemaan minne sattuu.

Onhan se niin että en tota uutta veivausta noudata, mulle on ollut parasta tässä touhussa se kun on oma rauha, ja keskellä metsää fiilistely jollain unohdetulla rauniolla.

mode edit: kirosana oli lipsahtanut kirjoittajalta t:P.Aholainen

Serafiina kirjoitti:Suosittelu on pelkkä ehdotus eikä siten velvoita mihinkään.

Erittäin hyvin kiteytetty asia yhteen lauseeseen.

Käyttäkäämme siis sitä kokeneempien etsijöiden useasti peräänkuuluttamaa maalaisjärkeä. Ei jaksaisi enää jauhaa ties moneenko kertaan, mikä on ero kynnetyllä (kyntösyvyys suurimmillaan noin 30 cm ja nykyään multavuus huomioiden 18-22 cm) ja kyntämättömällä maalla rauhoitustarpeen suhteen.

Cockle kirjoitti:

Serafiina kirjoitti:Suosittelu on pelkkä ehdotus eikä siten velvoita mihinkään.

Erittäin hyvin kiteytetty asia yhteen lauseeseen.

Käyttäkäämme siis sitä kokeneempien etsijöiden useasti peräänkuuluttamaa maalaisjärkeä. Ei jaksaisi enää jauhaa ties moneenko kertaan, mikä on ero kynnetyllä (kyntösyvyys suurimmillaan noin 30 cm ja nykyään multavuus huomioiden 18-22 cm) ja kyntämättömällä maalla rauhoitustarpeen suhteen.

Näinhän se menee. Suositella voi vaikka mitä, mutta niin kauan kuin laki ei velvota johonkin, niin maalaisjärki on ihan hyvä ohjekirja.

DigDeep kirjoitti:Paikkoja menee nykyään ilman metallinetsintää kaivelukieltoon ja paikka laitetaan rekisteriin uudeksi mahdolliseksi muinaisjäännökseksi melko helpolla.
Kysyin eräästä paikasta museovirastolta, että voiko siellä harrastaa vaikka paikalla on ollut torppa 1700-luvun kartan mukaan. He tutkivat vanhoja karttoja, alue laitettiin rekisteriin uudeksi mahdolliseksi muinaisjäännökseksi ja totesivat, että alueella +200m ei tulisi kaivella maata. Samalla onnittelivat uudesta mahdollisesta muinaisjäännöksen löytämisestä ja siitä kun olin karttoja tutkimalla löytänyt sen..

Sori, mutta tähän on pakko laittaa: "kikkelis kokkelis, mitäs kysyit". Eikö pelkkä maanomistajan lupa riittänyt

Onnittelut tietysti ansiokkaasta karttatyöstä. Se ei tosin voita kolikoiden nostamista maaperästä, vaikka ehkä näin talvella auttaa pahimpaan tuskaan

Wilhart kirjoitti:

DigDeep kirjoitti:Paikkoja menee nykyään ilman metallinetsintää kaivelukieltoon ja paikka laitetaan rekisteriin uudeksi mahdolliseksi muinaisjäännökseksi melko helpolla.
Kysyin eräästä paikasta museovirastolta, että voiko siellä harrastaa vaikka paikalla on ollut torppa 1700-luvun kartan mukaan. He tutkivat vanhoja karttoja, alue laitettiin rekisteriin uudeksi mahdolliseksi muinaisjäännökseksi ja totesivat, että alueella +200m ei tulisi kaivella maata. Samalla onnittelivat uudesta mahdollisesta muinaisjäännöksen löytämisestä ja siitä kun olin karttoja tutkimalla löytänyt sen..

Sori, mutta tähän on pakko laittaa: "kikkelis kokkelis, mitäs kysyit". Eikö pelkkä maanomistajan lupa riittänyt

Onnittelut tietysti ansiokkaasta karttatyöstä. Se ei tosin voita kolikoiden nostamista maaperästä, vaikka ehkä näin talvella auttaa pahimpaan tuskaan

Jotkut koittaa ihan oikeasti noudattaa museoviraston ohjeita, vaikka ne eivät laki olisikaan. En mä olisi jaksanut alkaa vääntämään museoviraston kanssa jos olisin kaivanut tuolta rautakautista. Huonolla tuurilla olisi tullut huonoa fiidpäkkiä ja mahdollisesti mainetta, mikä voi olla huono jos tahtoo vielä harrastaa paikkakunnnalla metallinetsintää. Kyllä täällä noita paikkoja riittää

Taurus kirjoitti: Pellon aivan itäpäästä löytyi kolme rautakautista esinettä suunnilleen samasta kohtaa. Ehdotettu museolle etteivät rauhoittaisi peltoa kokonaan vaan piippailua saisi jatkaa pellon kolmella muulla saralla ja lopettaisimme heti jos löytyisi lisää rautakautta. Seuraavana päivänä pelto oli rajattu näyttäen tältä.

Ai ai ai, mitä oiken valitatte, eipä ole paljoa kaivuukiellot ennenkään eräiden intohimoisten harrastaja-arkeologien menoa haitannut..

Ei varmasti estä, mutta nyt viimein kun pelto on oikeasti rauhoitettu niin pistää varmasti harkitsemaan kaks kertaa. Jos oikein ymmärsin niin nuo rajat tulevat järkevöitymään tuossa syksyn mittaan.

Taurus kirjoitti:Ei varmasti estä, mutta nyt viimein kun pelto on oikeasti rauhoitettu niin pistää varmasti harkitsemaan kaks kertaa. Jos oikein ymmärsin niin nuo rajat tulevat järkevöitymään tuossa syksyn mittaan.

Pelto on ollut OIKEASTI rauhoitettu jo vaikka kuinka kauan, eikös tästä infottu teitäkin kirjeitse? Ajattelitte siis jatkossakin olla välittämättä vuosikymmeniä peltoa vuokranneen mielipiteestä ja olla kunnioittamatta minun henkilökohtaisia ponnisteluja lupien saamiseksi? Olette te kyllä aikamoisia velikultia..