Itse taas odottelen jo seuraavaa vaihetta, sitä että joku nostaa maasta räpyläjalkaisen hevosen..
Tuhatvuotisia?
- Oravannahka
- Viestit: 42
- Liittynyt: 03 Marras 2010, 23:47
- Paikkakunta: Etelä-Pirkanmaa
-
- Metallinetsijä
- Viestit: 130
- Liittynyt: 14 Joulu 2010, 19:33
- Paikkakunta: Lappi
- Leijona
- Kunniajäsen/Mestari/Vuoden foorumilainen
- Viestit: 10558
- Liittynyt: 04 Helmi 2009, 22:01
- Paikkakunta: Etelä-Karjala
Rautakauden kuvaston mukaan 1050-1150 (Karjalassa 1300-asti)Jalluntie4 kirjoitti:Kiitos kaikille onnitteluista!
Kysyisinkin onko kellään tietoa ns. varmasta ajankohdasta minkäikäinen riipus on? Kiitos jo etukäteen.
XP DĒUS. Varakoneena XP GoldMAXX Power V4+WS1+ muuta tarvittavaa.
Vanhin esinelöytö Suomesta: Vyönsoljen katkelma 550-800 jKr Nappisolki v. 600 jKr. Vanhin kolikko Suomesta: Dirhem Viikinkiajalta v.942-950 jKr.
Vanhin esinelöytö Suomesta: Vyönsoljen katkelma 550-800 jKr Nappisolki v. 600 jKr. Vanhin kolikko Suomesta: Dirhem Viikinkiajalta v.942-950 jKr.
Re: Tuhatvuotisia?
Löysin vielä tällaisen kuvan Inkerinmaalta tehdystä löydöstä. Tiettyä yhdennäköisyyttä havaittavissa.
zuumaili villimies
GM3 + Garrett Pro-Pointer + Magellan Triton 200
vanhimmat löydöt: rapusolki n. 700-luvulta (Hämeenlinna), rautakaut. eläimenpäänmuot. hihnanjakajan hela (Rautjärvi)
vanhin kolikko: Juhana III: 1/2 äyriä v. 1580 (Rautjärvi)
SME:n jäsen nro 0008, lupa etsiä
vanhimmat löydöt: rapusolki n. 700-luvulta (Hämeenlinna), rautakaut. eläimenpäänmuot. hihnanjakajan hela (Rautjärvi)
vanhin kolikko: Juhana III: 1/2 äyriä v. 1580 (Rautjärvi)
SME:n jäsen nro 0008, lupa etsiä
Hieno on löytö!
Nää korvaus summat ja niiden kanssa arpominen alkaa vaan kypsyttää.
A: Nuo korvaukset ovat aivan liian pienet, pitäisi puhua tuhansista ennen kuin satasista. Museon ja löytäjän välillä tulisi olla ulkopuolinen riippumaton arvioitsija jonka mukaan korvaus maksettaisiin.
B: Se että ne joiden löytöjä museo on oikeasti lunastanut, pihtaavat tietoa summien suuruudesta. Tämä on eräänlaista omaan pesään kusemista, eli kun kukaan ei oikein tiedä paljonko muut ovat saaneet niin ei osata itsekään vaatia edes saman verran. Myöskään keskustelu summien pienuudesta ja metallinetsijöiden oikeudenmukaisesta kohtelusta ei oikein lähde käyntiin.
Nää korvaus summat ja niiden kanssa arpominen alkaa vaan kypsyttää.
A: Nuo korvaukset ovat aivan liian pienet, pitäisi puhua tuhansista ennen kuin satasista. Museon ja löytäjän välillä tulisi olla ulkopuolinen riippumaton arvioitsija jonka mukaan korvaus maksettaisiin.
B: Se että ne joiden löytöjä museo on oikeasti lunastanut, pihtaavat tietoa summien suuruudesta. Tämä on eräänlaista omaan pesään kusemista, eli kun kukaan ei oikein tiedä paljonko muut ovat saaneet niin ei osata itsekään vaatia edes saman verran. Myöskään keskustelu summien pienuudesta ja metallinetsijöiden oikeudenmukaisesta kohtelusta ei oikein lähde käyntiin.
-Minelab Sovereign GT-
-Teknetics T2-
-Teknetics T2-
Ne on tosiaan liian pienet. Asiaan yritetään tehdä muutosta yhdistyksen kautta. Lähinnähän meidän pitäis päästä muuttamaan lakia sillä tällä hetkellä lain mukaan museoviraston ei tarvis maksaa edes sen vertaa mitä tekevät. Museovirasto on tässä samaa mieltä kuin mekin että korvaukset pitäis olla parempia mutta kukkaronnyörit on toisten käsissä(politikot). Laki korvausten suuruudesta on jo vanha ja sillon kun se laadittiin niin maailma oli toisenlainen. Löydöt oli ns. vahinkolöytöjä kun taas nykyään me etsitään aktiivisesti ja sijoitetaan aika suuria summiakin siihen työhön eli korvaustenki pitäis olla sitä vastaavia. Ulkopuolisen arvioitsijan käyttäminen ois kans hyvä. Ongelmaks saattaa vaan muodostua semmosen löytäminen Suomesta. Lisäks jotku löydöt mistä me nykyään saadaan jo jonkinlainen korvaus vois osoittautua lähes arvottomaks pelkästään kaupallisen arvioinnin perusteella kuten suurin osa löydöistä onkin. Nykyään korvaushinnan perustana on kulttuurihistoriallinen arvo ja harvinaisuuden mukaan korvattava. Tarkottaa siis suomenkielellä sitä paljonko esineestä on arvoa tutkijoille jotka tuktii ja tallentaa historiaa. Harvinaisuus ei siis tarkoita koko suomea vaan paikkakuntahistoriallista harvinaisuutta. Tuon hinnan arvioimiseen ei ole oikeen muuta instanssia kuin MV.Etsijä kirjoitti:Hieno on löytö!
Nää korvaus summat ja niiden kanssa arpominen alkaa vaan kypsyttää.
A: Nuo korvaukset ovat aivan liian pienet, pitäisi puhua tuhansista ennen kuin satasista. Museon ja löytäjän välillä tulisi olla ulkopuolinen riippumaton arvioitsija jonka mukaan korvaus maksettaisiin.
B: Se että ne joiden löytöjä museo on oikeasti lunastanut, pihtaavat tietoa summien suuruudesta. Tämä on eräänlaista omaan pesään kusemista, eli kun kukaan ei oikein tiedä paljonko muut ovat saaneet niin ei osata itsekään vaatia edes saman verran. Myöskään keskustelu summien pienuudesta ja metallinetsijöiden oikeudenmukaisesta kohtelusta ei oikein lähde käyntiin.
Ennenkuin korvausummat nousevat tuhansiin suomessa pitää löydön olla jo todella erikoinen, oli laskutapa sitte mikä tahansa. Jonkunverran mulle on kerrottu korvaussummia ja vaan yhdessä tapauksessa kuulemistani on menty yli tuhannen euron ja sekin oli mulle yllätys että summa oli niinki korkea.
On totta että ois mukava olla edes jotain tietoa hintatasosta mutta vaikeeta se on vaatia ketään julkasemaankaan niitä. Sehän on yksityistä tietoa eikä edes MV voi tietoa levittää koska eri esineistä ois aika helppoa tunnistaa eri löydöt/löytäjät. Toisaalta MV ei voi antaa mitään hinnastoakaan koska he eivät tosiaankaan maksa esineestä vaan esineen tuomasta muusta arvosta. Eivät hekään osaa katsoa tulevaisuuteen ja määrittää hinta ennalta tiedetylle tulevalle löydölle.
Minäkin haluaisin paljo lisää keskustelua tästä asiasta avuks keskusteluihin museoviraston kans. On paljo tehokkaampaa jos voin sanoa että kerron harrastajien mielipiteitä kuin että kertoisin vaan omia mielipiteitäni. Pieni mutta tosi ratkaseva ero. Eikä haittais vaikka saatais yhdistystä kasvatettua isommaks niin että sillä ois enemmän painoarvoa. Hyvin ja hyvällä mielellä ovat kyllä nyt jo ottaneet museovirastossa yhdistyksen vastaan.