Parin viikon aikana on tullut katseltua National Geographicin Diggers ohjelmaa sen verran että kiinnostus heräsi harrastusta kohtaan.
Parin edellisen illan aikana onkin tullut lueskeltua tätä forumia varmaan 10 tuntia + pari tuntia katseltua erinäisiä piippari videoita tubesta. Myöskin Garretin videoita liki parisen tuntia tullut "opiskeltua", noin yleistiedon janoon.
Kerkisi olla mielessä ostaa käytettynä joku 100-200e (Garret Ace 150/250) etsin jolla voisin kokeilla näin alkuun onko harrastuksessa syvempää sisältöä mulle? Näkisinpähän onko intoa sittenkään yhtä kokeilu kertaa enempää?
Sitten erittäin sopivasti muistin että meille töihin taidettiin keväällä hommata "virkistys kerho":n käyttöön joku laite?
Eli kävin sitten tänään duunipaikkani kerhon tavaroista vastaavalta kysymässä että kuulemma tänne ostettiin joku laite?
Kaveri sanoi että ostettiinhan se eikä sitä ole käytetty kuin pari tuntia. Ei muistanut merkkiä ja ajattelin että pääasia että joku laite löytyy, olkoonkin vaikka 30e Motonet/Biltema laatua...
Voinhan silläkin kokeilla.
Olikin suuri yllätys kun siellä olikin sentään Garret Ace Euro (350), kuulokkeetkin vielä avaamattomassa paketissaan ja orig. pattereilläkin vielä täydet tolpat virtaa.
Tänään töiden jälkeen kävin Motonetistä jonkun kaivuu välineen, 3.90e kukkien istutus kauha, vai mikä toi nyt onkaan nimeltään, pistolapio kait?
Teräksestä tehty ja grippi varressa, syvät sormiurat.
Seuraavaksi keula mökille ja laitteen kasaus. Powerit koneeseen ja pimpottelemaan. Melkein joka paikassa pim-pom vaikka otin raudat pois eli 4-5 ekaa palkkia (12 palkkinen ID) sekä senssin lasku 10>6-7,
Tuumasin että kokeillaan nyt tosta kohtaa, pinpointtasin ja 10-15cm syvyydessä pitäisi olla jotain jonka voisin ottaa ensi kolokseni.
10min tuskaista kaivelua sikin sokin olen juurakon syödessä hermojani.
Pointtasin uudelleen aina minuutin kaivamisen jälkeen kunnes kolo oli 20cm syvä ja 15cm leveä pohjastaankin ja sitten jo löytyikin pointtaus-ääni multa kasastani.
Jaoin kasan aina kahteen osaan ja "tyhjä" kasa takaisin monttuun, niin kasa aina pieneni ja pieneni...
Kunnes jäljellä oleva ping-ping kasa oli noin kourallisen kokoinen ja sormituntumalla etsimään.
Ja tulihan sieltä kokonaisuudessaan 15min kestäneen taiston jälkeen ensimmäinen osuma. Pistoolin luoti, olisko 9mm.
Monttu umpeen ja toiseen kohtaan kaivamaan. 5min/20cm kaivettua en ollut uskoa silmiäni että laite voi löytää tälläisiäkin, löysin nimittäin myyränkolon, käsi meni sinne kyynärpäätä myöten pyöreään reikään, otin sitten nakit pois kolosta ettei kukaan haavoita mua etuhampaillaan.
10min siinä sormin tutkin multakasaa kun löytynyt tunneli ei enää herättänyt ACEa mutten löytänyt mitään.
Hidasta ja hmm, ei niin mieleistä hommaa mun makuun. Ikinä kun en ole vapaaehtoisesti hakkua/lapiota yms. maahan upottanut.
Sainpahan ainakin Isänmaata kynsien alle kun tohinassa mitään lapasia joutanut etsimään.
Sitten mökillä saunomiset ja grillailut. Puhtain mielin lähdin sitten käymään vielä yhdellä pienellä uimarannalla kun muistin lukeneeni että uimarannoilta on hyvä aloittaa kun kaivaminen on helpompaa.
Tuntia myöhemmin olin käynyt läpi 6 kohdetta maan alla:
1. Ensimmäinen kolikkoni, erittäin hapettunut/kulunut 50 pennin kolikko 1990 luvulta.
2. Viina pullon korkin jenka
3. Joku pieni rautatappi
4. Limonadi pullon korkki
5. Majorette Shadow DN5, no 243
6. Palanen foliota
Oli jo hämärtyvä ilta ja kello yli 21, mieli olisi halunnut vielä jatkaa.
Eli tuolla hiekka-biitsillä kaivelu ja se jännittäminen että mitähän sieltä ylös nousee antoi luottamusta harrastukseen.
Rannalla oli mulla kuulokkeet pelkästään kaulalla eikä tarvinnut olla edes ne täysillä kun hyvin kuuli jo pong-pong-PING äänet. Tutkailin herkkyydellä 6-8 :10:stä.
Kyllähän toi homma vaatii 100%:sti oman pin-pointterin että nopeutuu tarkka kohteen löytyminen murto-osaan.
Loppu kaneettina, loppu kesän/syksyn piippailen tuolla duunipaikan laina Ace Eurolla, jos tässä kerkiäisi vielä pin-pointterin ostettua itselle.
Ps. Tietysti kaikki montut täytetty, se myyrän kolokin mökillä.
Ps2. Ensimmäisen kokeilu illan saanto:
T. Hiikeri
