http://www.aarremaanalla.com/foorumi/vi ... php?t=9979
Luin artikkelin kaljakeraamisesta kaudesta, ja ajattelin vähän valoittaa ko. aikakauteen johtanutta historiaa.
1200-1890 luku
1200 luvun jälkipuoliskolla alkoi esiintymään niinsanottua lekkeri- tai kannukautta.
Eli kaikki juotavaksi kelpaava säilöttin puusta valmistettuhin lekkereihin tai joissakin kulttuureissa (laatokan karjala, häme) savesta valmistettuhin kannuihin. Tätä kautta kesti aina noin vuoteen 1890 asti, joidenkin tutkimusten tai tulkintojen mukaan jopa vuoteen 1918 asti.
Etelä- ja Länsi rannikolla on puhuttu jopa lasitehtaista, jotka valmisti lasia nesteiden säilytystä varten
1919-1932
Niin sanottu peltilekkeri kausi, juontaa juurensa Saarenmaalle ja aina syvälle Viron maahan.
Näistä peltilekkereistä on vielä tänä päivänäkin havaittavissa merkkejä, esim. Suomen saaristot ja vanhat kohtaamispaikat (ennen vuotta 1932 valmistuneet tanssilavat).
Samaan aikaan alkoi keskieuroopassa kehittymään kierre- ja kruunukorkkikausi. Vaikka euroopassa pitkään pintansa piti vielä korkkikausi. Osassa eurooppaa mm. Ranska ja Italia, eletään vieläkin kehittymätöntä korkkikautta, vaikka seassa vaikuttaakin vahva kierre- ja kruunukorkkikausi..
Tältä aikakaudelta löydökset Suomesta ovat erittäin harvinaisia ja usein löydetyt korkit viittaavat vahvasti eteläiseen eurooppaan, joissain tapauksissa itään, on jopa puhuttu läntisitä löydöksistä.
Suomessa peltilekkerikausi päättyi kertarysäyksellä vuonna 1932 keväällä.
1932-1969
Vuoden 1932 kevään muutokset vaikuttivat vahvasti levittyvään kierrekorkkikuteen. kierrekorkkikausi levisi kulovalkean tavoin aina eteläisestä Hangosta pohjoisimpaan Liinahamarin (Petsamon) satamaan. Tämä leviäminen tapahtui Suomen historian nopeimmin, aikalaisten arviot kerovat muutamasta tunnista, jopa minuuteista puhutaan. Edelleen eletään vahvaa kierrekorkkikautta, vaikka lievää hiipumista on havaittavissa. Tältä kaudelta löydöksiä on jopa runsaasti ja helposti havaittavissa.
1969-2000
Erittäin vakavan haastajan kierrekorkkikaudelle toi repäisykorkkikausi. Vuoden 1969 jälkeen mikään ei enää tuntunut pysäyttävän repäisykorkkikautta. 1970 luvun puolessa välissä kehittyi kruunukorkkikausi, joka tuli syrjäyttämään repäisykorkkikauden. Kruunukorkkikausi on vaikuttanut erittäin vahvasti Suomalaisuuteen ja löydökset näistä on erittäin runsaita. Löytömääriltään nämä syrjäyttävät alueittain jopa kierrekorkit. Vieläkin Pohjois-Savossa on kruunukorkit jossain määrin käytössä. Erikoisimat maltaiset juomat, niin Suomessa kuin maailmalla kruunataan vieläkin näillä sulkimilla.
2000-
Eletään vahvaa murroksen aikaa. Kruunukorkkikauden rinnalle syntyy kehittynyt ja nopeasti levittäytyvä tölkkikausi (eng, pulltab) tämä niin sanottu pulltabkausi syrjäyttää vahvasti ja nopeasti kruunukorkkikauden. Syynä 2000 luvun alun vahva etelän vaikutus. Suomessa ei enään kannattanut jatkaa raskasta ja monimutkaista kruunukorkkikautta, vaan meidän piti nopeasti sopeutua etelästä levittäytyvään pulltabkauteen.
Vaikka edelleen jossainmäärin nämä kaikki kaudet elävät ja vaikuttavat historiamme kehitykseen on nämä löydökset jäämässä historiaan. Syynä mm. etsintätekniikan nopea kehittyminen ja juomakulttuurin muuttuminen. Juomat säilötään useimiten jopa muovisiin astioihin mistä ei jälkipolville jää mitään mielenkiintoista tutkittavaa.
