
Asun Porissa nyt ja tän paikan voi unohtaa, kun on ollut merenpohjaa, mutta on tässä Kokemäenjoen varrella ilmeisesti muutkin noin.
Kokemäen kirkkohankkeesta toteutui vain sakaristo (1500-1540 tai 1540-1560) ja Ulvilan kohdalla Pyhän Olavin kirkkoa (1495-1510) olen koordinaateissa käyttänyt siten että geohack:n kautta olen vielä tarkistanut sijainnin ilmakuvista. Näillä elkeillä ko. kohteiden etäisyydeksi saan 32,51 km (pyöristän 10 m:n tarkkuuteen). Maanpinnan kaareutumista ei näillä pituuksilla ole vaikutusta.iipe kirjoitti:mä en oikeestaan edes tiedä kuin nää kaksi paikallista, Ulvilan ja Kokemäen (mikä se nyt sit onkin? Henrikin kappeli???) paappas vaikka tarkastaen se...
Asun Porissa nyt ja tän paikan voi unohtaa, kun on ollut merenpohjaa, mutta on tässä Kokemäenjoen varrella ilmeisesti muutkin noin.
AZIMUTH AND DISTANCE BETWEENiipe kirjoitti:http://fi.wikipedia.org/wiki/Pyh%C3%A4n ... aarnahuone
koitas tuohon... Keskiaikaisen Ylistaron kylän "keskukseen" jossa tämä keskiaikainen "kirkko" on. Tämä ei kylläkään ole kivikirkko.
Pitää kysyä tarkennusta, että siis mikä etäisyysjuttu? Nyt varmaan on jo kaikille selvä että tuo Jukkiksen keksimä 33,3 km:n etäisyyshypoteesi ei pidä paikkaansa, koska tässäkin Hazelwoodin mittauksessa löytyi vain yksi sellainen etäisyys suuresta määrästä. (Montakos kirkkoa tuossa olikaan nyt mukana, Hazelwwood? Muitakin kuin Wikpedian 104?). Eli ajatteletko että olisi olemassa sitten jokin muu etäisyysjuttu?iipe kirjoitti:... olisiko mahdollista, ettei tämä etäisyysjuttu ole keskiajalta? Vaan kyseessä olisikin juuri jokin peru vanhemmalta ajalta...
varsinaissuomi ja satakunta on sellaisia alueita mistä mää aloittaisin testaamisen.Maverick kirjoitti:En oikein saa tuosta kuviota, kun ei kiistattomatkaan kohteet osu keskenään tuolle etäisyydelle. Näitä keskiaikaisia oli omassa testissä Elimäen kirkko, Porvoo, Vantaan Pyhä Lauri ja Kirkkonummen kirkko. Kaikki kiistatta sellaisia että pitäisi kuulua tähän palapeliin jos se olisi olemassa.
Datan kerääminen on hiukka hidasta puuhaa,mutta sen jälkeen antaa koneen raksuttaa ja paljastaa mitä numeroiden seasta paljastuu. Toki alueelliset otannat ova järkeviä kunhan pysytään tilastoajattelussa. Eckerön ja Sysmän kirkkojen välisellä etäisyydellä (343 km) ei ehkä ole merkitystä esitetyn hypoteesin kannalta?kosu kirjoitti:varsinaissuomi ja satakunta on sellaisia alueita mistä mää aloittaisin testaamisen.Maverick kirjoitti:En oikein saa tuosta kuviota, kun ei kiistattomatkaan kohteet osu keskenään tuolle etäisyydelle. Näitä keskiaikaisia oli omassa testissä Elimäen kirkko, Porvoo, Vantaan Pyhä Lauri ja Kirkkonummen kirkko. Kaikki kiistatta sellaisia että pitäisi kuulua tähän palapeliin jos se olisi olemassa.
Jos hetki leikitään, että tällainen kaavamaisuus on olemassa suunnitellusti, niin en usko että se olisi keskiajalla suunniteltu, vaan vanhempaa perua. "Järkevä" syy tuollaiselle välimatkalle olisi käyttö kilometripylväinä. Mikään muu syy, oli aikakausi mikä hyvänsä, kuin etäisyyden mittaaminen ei antaisi aihetta niin tarkkaan keskinäiseen sijoitteluun.JK kirjoitti:Itse en ole vakuuttunut tuohon teoriaan koska en ole keksinyt/löytänyt mitään järkevää vastausta kysymykseen miksi?
Miksi pyhät paikat, kalmistot ja myöhemmin kirkot olisi rakennettu jonkin tietyn linnuntietä mitatun välimatkan päähän toisistaan?
Tuollaisella sadan metrin tarkkuudella sijoittelulla ei ole mitään ymmärrettävää merkitystä.
Paikat ovat usein muusta maisemasta erottuvia, eri tavoin luonnon muovaamia paikkoja ja maisemia jotka miellyttää nykyihmisenkin silmää. Luonnollisesti tällaiset paikat saavat suuremman huomion kuin tavallinen metsä tms.
Välimatkajutun usko olevan sattumaa, mutta vanhojen kirkkojen rakenteista uskon löytyvän vanhoja "pyhinä pidettyjä kiviä" jotka ovat olleet paikalla ennen kirkkojen rakentamista jollain tapaa merkittäviä. (Iso osa näistä kivistä toimitettiin Ruotsiin.)
Omasta näkökulmastani katsoen tarkoitukseni on vain selvittää pitääkö esitetty hypoteesi paikkansa ja jos niin millä todennäköisyydellä.ilkkap kirjoitti:En tiedä mihin pyrit mutta keskiajalla ei desimaaleista tiedetty mitään.
Usko nyt että silloin ei pystytty mittaamaan linnuntie 33,3:a.
Koko homma on huuhaata ilman totuuden häivää-
Noin vähän sitä historiasta tiedetään, tutkippa asiaa tarkemmin. Jo antiikin Kreikassa ja Roomassa oli todella taitavia matemaatikkoja, puhumattakaan kiinalaisista.ilkkap kirjoitti:En tiedä mihin pyrit mutta keskiajalla ei desimaaleista tiedetty mitään.
Usko nyt että silloin ei pystytty mittaamaan linnuntie 33,3:a.
Koko homma on huuhaata ilman totuuden häivää-