Keskiaikaiset kivikirkkot, 33,3km sääntö
Keskiaikaiset kivikirkkot, 33,3km sääntö
Terve vaan kaikille, uusi kirjoittelija täällä olen.
Keskiaikaisten kivikirkkojen etäisyys, tätä aihetta en löytänyt että olisi käsitelty.
Lukemani mukaan, en muista enää mistä, kirkkojen etäisyys oli aina 33,3km.
Muutamien kirkkojen etäisyys:
Nokian kartano-Tyrvään vanha kirkko 33.3 km
Tyrvään vanha kirkko – Kokemäen kirkko 33.3 km
Pyhän Henrikin kappeli – Ulvilan kirkko 33.3 km
Nousiaisten kirkko – Yläneen kirkko 33.3 km
Euran kirkko – Rauman kirkko 33.3 km
Kokemäen h.maa (sillan pohj.puoli) – Lapin kirkko 33.3 km
Kirkkokari – Lallinsaaren kko 3.33 km
Eurajoen kirkko – Honkilahden kirkko 33.3 km (33.4km)
Pyhäjärven papinsaari – Laitilan kirkko 33.3 km (33.4km)
Lallinsaaren kko – Alastaron kirkko 33.3 km (33.2km)
Eurajoen kirkosta Kokemäen kirkkoon, saadaan etäisyys joka on 33.9 km
Nokia-Sastamala-Kokemäki-Eurajoki-Honkilahti-Oripää-Marttila-Muurla.
Kokemäki on jonkinlainen keskus. Siitä lähtee suorat Sastamalaan, Ulvilaan, Lappiin ja Eurajoelle, mutta sen myös lävistää kaksi etäisyyslinjaa; Harjavalta-Huittinen ja Kiukainen-Äetsä.
Rengon kivikirkolta Tammelan vanhaan pappilaan 33,3km.
Tammelan pappilasta taas Tammelan kirkolle: 3,3km
Nousiaisten kirkosta lähti kiistaton säteilylinja. Silloin en vielä tiennyt että suuntaus oli suoraan Yläneen kirkkoon, josta matka jatkui Tyrvään vanhaan kirkkoon
Turunlinnan kirkon ja Turun tuomiokirkon välisen etäisyyden, joka on sekin 3.33km
Hämeenkosken (keskiaikainen)kirkko - Janakkalan kirkko ~33km.
Luhangan kirkko (1800-luvulta - Sysmän kirkko (1300-1400 -luvulta) ~33,x km.
Asikkalan ja Sysmän keskiaik. kirkkojen täsmällinen etäisyys toisistaan on 33,0km. Jos viivan vetääkin viereiseen kalmistoon, saadaan tasan 33,3km.
Lammin keskiaik. kirkko - Padasjoen kirkko (samalla paikalla ollut kirkko jo keskiajalla, nyt 4. kirkko menossa) 33,7km
Luopioisen kirkko (kirkon ikä? Kirkonkylänä ollut ~300v?) - Padasjoen kirkko. Kirkkorakennuksesta toiseen 33,3 km
Kuhmalahden kirkosta Kuhmoisten Papinsaaren (jossa rautakautinen kalmisto!) kappeliin 33,3 km
Messukylän vanhan kirkon ja Rapolan kartanon etäisyys (33.3km). Sitten löytyi tuo Lammin- Padasjoen etäisyys jonka näköjään Jormandokin huomasi.
Luopioisten kirkosta on muuten matkaa Kangasalan kirkolle - noh, tiedätte kyllä (toisella mittauksella sain "vaan" 33.2km)
Lammin kirkko - Hattulan vanha kirkko on melko rapiat 33.3 km.
Suoniemen kirkko on Messukylän vanhasta kirkosta 33.8km
Valamon ja Konevitsan luostareiden väliin jää n. 66,6 km
Artjärveltä Ruotsinpyhtään pyhättöön 33,1-33,2km
Ahvenanmaan ja Turun saariston kirkkoja:
Kökar – Utö 33,5 km
Lumparland – Sottunga 33,3 km
Lumparland – Kumlinge 33,3 km
Kumlinge – Houskär 33,3 km
Aspö – Norrskata 33,4 km
Houtskär – Aspö 33,3,km
Nämä tiedot kun lyö karttaan niin voisiko mahdollisesti laskea tuhoutuneiden/unohdettujen kirkkojen sijainnit?
Miten etäisyydet mitattiin? Yhden teorian mukaan rakennettiin tietyn korkuinen torni josta näkyi seuraavan kirkon paikalle. Toisen teorian mukaan kirkot rakennettiin pakanallisille paikoille joten 33,3 sääntöjen liittyy johonkin vielä vanhempaan aikaan.
Keskiaikaisten kivikirkkojen etäisyys, tätä aihetta en löytänyt että olisi käsitelty.
Lukemani mukaan, en muista enää mistä, kirkkojen etäisyys oli aina 33,3km.
Muutamien kirkkojen etäisyys:
Nokian kartano-Tyrvään vanha kirkko 33.3 km
Tyrvään vanha kirkko – Kokemäen kirkko 33.3 km
Pyhän Henrikin kappeli – Ulvilan kirkko 33.3 km
Nousiaisten kirkko – Yläneen kirkko 33.3 km
Euran kirkko – Rauman kirkko 33.3 km
Kokemäen h.maa (sillan pohj.puoli) – Lapin kirkko 33.3 km
Kirkkokari – Lallinsaaren kko 3.33 km
Eurajoen kirkko – Honkilahden kirkko 33.3 km (33.4km)
Pyhäjärven papinsaari – Laitilan kirkko 33.3 km (33.4km)
Lallinsaaren kko – Alastaron kirkko 33.3 km (33.2km)
Eurajoen kirkosta Kokemäen kirkkoon, saadaan etäisyys joka on 33.9 km
Nokia-Sastamala-Kokemäki-Eurajoki-Honkilahti-Oripää-Marttila-Muurla.
Kokemäki on jonkinlainen keskus. Siitä lähtee suorat Sastamalaan, Ulvilaan, Lappiin ja Eurajoelle, mutta sen myös lävistää kaksi etäisyyslinjaa; Harjavalta-Huittinen ja Kiukainen-Äetsä.
Rengon kivikirkolta Tammelan vanhaan pappilaan 33,3km.
Tammelan pappilasta taas Tammelan kirkolle: 3,3km
Nousiaisten kirkosta lähti kiistaton säteilylinja. Silloin en vielä tiennyt että suuntaus oli suoraan Yläneen kirkkoon, josta matka jatkui Tyrvään vanhaan kirkkoon
Turunlinnan kirkon ja Turun tuomiokirkon välisen etäisyyden, joka on sekin 3.33km
Hämeenkosken (keskiaikainen)kirkko - Janakkalan kirkko ~33km.
Luhangan kirkko (1800-luvulta - Sysmän kirkko (1300-1400 -luvulta) ~33,x km.
Asikkalan ja Sysmän keskiaik. kirkkojen täsmällinen etäisyys toisistaan on 33,0km. Jos viivan vetääkin viereiseen kalmistoon, saadaan tasan 33,3km.
Lammin keskiaik. kirkko - Padasjoen kirkko (samalla paikalla ollut kirkko jo keskiajalla, nyt 4. kirkko menossa) 33,7km
Luopioisen kirkko (kirkon ikä? Kirkonkylänä ollut ~300v?) - Padasjoen kirkko. Kirkkorakennuksesta toiseen 33,3 km
Kuhmalahden kirkosta Kuhmoisten Papinsaaren (jossa rautakautinen kalmisto!) kappeliin 33,3 km
Messukylän vanhan kirkon ja Rapolan kartanon etäisyys (33.3km). Sitten löytyi tuo Lammin- Padasjoen etäisyys jonka näköjään Jormandokin huomasi.
Luopioisten kirkosta on muuten matkaa Kangasalan kirkolle - noh, tiedätte kyllä (toisella mittauksella sain "vaan" 33.2km)
Lammin kirkko - Hattulan vanha kirkko on melko rapiat 33.3 km.
Suoniemen kirkko on Messukylän vanhasta kirkosta 33.8km
Valamon ja Konevitsan luostareiden väliin jää n. 66,6 km
Artjärveltä Ruotsinpyhtään pyhättöön 33,1-33,2km
Ahvenanmaan ja Turun saariston kirkkoja:
Kökar – Utö 33,5 km
Lumparland – Sottunga 33,3 km
Lumparland – Kumlinge 33,3 km
Kumlinge – Houskär 33,3 km
Aspö – Norrskata 33,4 km
Houtskär – Aspö 33,3,km
Nämä tiedot kun lyö karttaan niin voisiko mahdollisesti laskea tuhoutuneiden/unohdettujen kirkkojen sijainnit?
Miten etäisyydet mitattiin? Yhden teorian mukaan rakennettiin tietyn korkuinen torni josta näkyi seuraavan kirkon paikalle. Toisen teorian mukaan kirkot rakennettiin pakanallisille paikoille joten 33,3 sääntöjen liittyy johonkin vielä vanhempaan aikaan.
Onhan tätä juu ihmetelty... Monella eri foorumillakin ja itse Kokemäki, Harjavalta, Ulvila akselilla pyöriskellessäni.
Eikös tuo tämän luvun 666 ympärille nivoudu?
ley linjat ja muut on käsitelty aika kattavasti tuolla yhdellä sivulla: http://www.sinikivi.com/
http://www.sinikivi.com/index.php?optio ... mitstart=0
(viime kauden kokonaiskolikkomääräni kanssa ihmetyttää... )
Eikös tuo tämän luvun 666 ympärille nivoudu?
ley linjat ja muut on käsitelty aika kattavasti tuolla yhdellä sivulla: http://www.sinikivi.com/
http://www.sinikivi.com/index.php?optio ... mitstart=0
(viime kauden kokonaiskolikkomääräni kanssa ihmetyttää... )
Viimeksi muokannut iipe, 29 Maalis 2013, 17:49. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Taivas varjele mitä sieltä tulee!
moderaattori
moderaattori
Kyllä tästäkin jo keskusteltiin.
Kävipä itse Jukkiskin kommentoimassa.
http://www.aarremaanalla.com/foorumi/vi ... php?t=3347
Kävipä itse Jukkiskin kommentoimassa.
http://www.aarremaanalla.com/foorumi/vi ... php?t=3347
Saako sitä Julkkiksen videota vielä mistään auki,jossa puhuit jostakin kirkon "riimukivestä"?JK kirjoitti:Kyllä tästäkin jo keskusteltiin.
Kävipä itse Jukkiskin kommentoimassa.
http://www.aarremaanalla.com/foorumi/vi ... php?t=3347
Vanhimmat kolikot:Saksalainen Penning v.1075,Kuningas Stephen v.1135.Dirhem v.754
Viikinkiaikainen hevosenkenkäsolki,kupurasolki,rannerengas ja ketjunkantaja ym.Ruotsalainen tippa.
Ja kaikki vasta alussa...........Minelab X-Terra 705 GoldPack
Viikinkiaikainen hevosenkenkäsolki,kupurasolki,rannerengas ja ketjunkantaja ym.Ruotsalainen tippa.
Ja kaikki vasta alussa...........Minelab X-Terra 705 GoldPack
Kai se tämä oli, päivitin tuohon aiempaan ketjuunkin.
http://www.youtube.com/watch?feature=pl ... qCHDgMWuYE
http://www.youtube.com/watch?feature=pl ... qCHDgMWuYE
Aika mielenkiintosta. Onkohan tuota mittaa verattu vaikka venäjän karjalan tai Suomen eteläpuolisen euroopan kirkkojen sijaintiin, tai vaikka lähemmin Ruotsin kirkkoihin.
Mikähän mahtoi olla aikanaan kolmiomittaustornien etäisyys?
Korkeus kertaa jotakin (merenpinnasta), niin eikös siitä saada matka horisonttiin. Matemaatikot hommiin!
Mutta tuonajan laitteilla ja noinkin tarkka lopputulos "linnuntietä" ihmetyttää,
Tai sitten ei vaan ymmärrä.
Mikähän mahtoi olla aikanaan kolmiomittaustornien etäisyys?
Korkeus kertaa jotakin (merenpinnasta), niin eikös siitä saada matka horisonttiin. Matemaatikot hommiin!
Mutta tuonajan laitteilla ja noinkin tarkka lopputulos "linnuntietä" ihmetyttää,
Tai sitten ei vaan ymmärrä.
"Kantaluku" tässä on tuo 11.1km. 3.3km, 6,6km ja 22.2km esiintyy ainakin vähän väliä.
Harjavalta-Huittinen väli taas on hiukan alle 33,2km. Huittisten kirkko lienee ollut paikallaan aina vaan Harjavallan puukirkko on ollut muinoin 100m länteenpäin.
Näitä kun lähtee kattelemaan vierähtää pitempikin tovi. Haastavaksi asian tekee ettei kaikkea ole nettiin tallennettu, joten joutuu jalkautumaan kirjallisuuden pariin. Mutta saattaa sitä jotain mielenkiintoista kauan sitten unohdettua maastosta löytyä.
Harjavalta-Huittinen väli taas on hiukan alle 33,2km. Huittisten kirkko lienee ollut paikallaan aina vaan Harjavallan puukirkko on ollut muinoin 100m länteenpäin.
Näitä kun lähtee kattelemaan vierähtää pitempikin tovi. Haastavaksi asian tekee ettei kaikkea ole nettiin tallennettu, joten joutuu jalkautumaan kirjallisuuden pariin. Mutta saattaa sitä jotain mielenkiintoista kauan sitten unohdettua maastosta löytyä.
Viimeksi muokannut kosu, 31 Maalis 2013, 21:34. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Anteeksi jos olen epäileväinen mutta miten keskiajalla on voitu käyttää kantalukuna 11,1 km, kun metrin määritelmä keksittiin vasta 1700-luvun lopulla? Joku muu matkaa osoittava määre tuohon pitäisi keksiä kuin km. Muuten asia on kylläkin mielenkiintoinen.
Fisher F5
Excalibur 2
GM3
- Gold found is four times as sweet as gold bought
Excalibur 2
GM3
- Gold found is four times as sweet as gold bought
6,66 vanhaa peninkulmaa (= n. 33,3km)patti kirjoitti:Anteeksi jos olen epäileväinen mutta miten keskiajalla on voitu käyttää kantalukuna 11,1 km, kun metrin määritelmä keksittiin vasta 1700-luvun lopulla? Joku muu matkaa osoittava määre tuohon pitäisi keksiä kuin km. Muuten asia on kylläkin mielenkiintoinen.
GM3 + Garrett Pro-Pointer + Magellan Triton 200
vanhimmat löydöt: rapusolki n. 700-luvulta (Hämeenlinna), rautakaut. eläimenpäänmuot. hihnanjakajan hela (Rautjärvi)
vanhin kolikko: Juhana III: 1/2 äyriä v. 1580 (Rautjärvi)
SME:n jäsen nro 0008, lupa etsiä
vanhimmat löydöt: rapusolki n. 700-luvulta (Hämeenlinna), rautakaut. eläimenpäänmuot. hihnanjakajan hela (Rautjärvi)
vanhin kolikko: Juhana III: 1/2 äyriä v. 1580 (Rautjärvi)
SME:n jäsen nro 0008, lupa etsiä
-
- Viestit: 39
- Liittynyt: 31 Touko 2011, 21:41
- Paikkakunta: Mikkeli
Tuota, eikös suomessa peninkulma ollut 6km jolloin 33.3 kilometristä tulisi 5.55 peninkulmaa...villimies kirjoitti: 6,66 vanhaa peninkulmaa (= n. 33,3km)
Tsori, olin väärässä: "Vanha suomalainen peninkulma, n. 6 km, oli käytössä 100 vuotta. Ruotsalaiseen peninkulmaan, 10,686 km, siirryttiin vuonna 1655. Peninkulma-sana juontuu vanhan väittämän mukaan "penin eli koiran kuulemasta": koiran haukunta kuuluu noin 10 km sopivassa säässä ja maastossa."
VanhaKettu kirjoitti:Tuota, eikös suomessa peninkulma ollut 6km jolloin 33.3 kilometristä tulisi 5.55 peninkulmaa...villimies kirjoitti: 6,66 vanhaa peninkulmaa (= n. 33,3km)
Tsori, olin väärässä: "Vanha suomalainen peninkulma, n. 6 km, oli käytössä 100 vuotta. Ruotsalaiseen peninkulmaan, 10,686 km, siirryttiin vuonna 1655. Peninkulma-sana juontuu vanhan väittämän mukaan "penin eli koiran kuulemasta": koiran haukunta kuuluu noin 10 km sopivassa säässä ja maastossa."
Riippuu vähän mistä lähteestä katsoo. Joka tapauksessa se on vain noin-mitta.
Pituusmitat
Vanhat suomalaiset ja ruotsalaiset pituusmitat
Mittayksikkö SI-järjestelmä Lisätietoa
peninkulma,
[ruots.] mil 1. n. 5 km
2. 10 km 1. Vanha eli Suomen peninkulma oli matka, jonka päähän koiran haukunta kuuluu. Käytössä 1600-luvulle asti kansan keskuudessa.
2. Uusi eli Ruotsin peninkulma. Ennen vuotta 1665 pituus vaihteli paikkakunnittain. 1665-1880 mil oli 10,6885 km, jolloin peninkulma oli 10 virstaa. Vuodesta 1881 eteenpäin mil on ollut 10 km.
poronkusema n. 7,5 km Matka, jonka poro kulkee virtsattuaan ennen kuin virtsaa uudelleen.
virsta,
[ruots.] fjärdingsväg 1. 1069 m
2. 2672 m 1. Suomi
2. Ruotsinvirsta, 2400 syltä.
syli,
[ruots.] famn 1,78 m 3 kyynärää, 6 jalkaa. Sormenpäiden välinen etäisyys kun kädet levitetään.
tanko,
[ruots.] stång
3 - 5,4 m Kylän tankomitta, 5 - 9 kyynärää
steg 0,9 m
kyynärä,
[ruots.] aln 59,4 cm 1/3 syltä, 2 jalkaa, 24 tuumaa. Pituus kyynärpäästä sormenpäihin.
kortteli,
[ruots.] qvart 14,8 cm 1 kortteli = 1/2 jalkaa
jalka,
[ruots.] fot 29,69 cm
tuuma,
[ruots.] tum 2,474 cm
linja,
[ruots.] linje
2,06 mm 1/12 tuumaa, tai 1/10 desimaalituumaa, jolloin 2.97 mm
vaaksa (n. 15-20 cm) Peukalon ja pikkusormen päiden välinen etäisyys, kun sormet levitetään.
[ruots.] skrupel 0,02969 mm
T: villimies
GM3 + Garrett Pro-Pointer + Magellan Triton 200
vanhimmat löydöt: rapusolki n. 700-luvulta (Hämeenlinna), rautakaut. eläimenpäänmuot. hihnanjakajan hela (Rautjärvi)
vanhin kolikko: Juhana III: 1/2 äyriä v. 1580 (Rautjärvi)
SME:n jäsen nro 0008, lupa etsiä
vanhimmat löydöt: rapusolki n. 700-luvulta (Hämeenlinna), rautakaut. eläimenpäänmuot. hihnanjakajan hela (Rautjärvi)
vanhin kolikko: Juhana III: 1/2 äyriä v. 1580 (Rautjärvi)
SME:n jäsen nro 0008, lupa etsiä
- Nil Melius
- Metallinetsijä
- Viestit: 433
- Liittynyt: 31 Joulu 2011, 14:12
- Paikkakunta: Vantaa / Päijät-Häme
Mielenkiintoinen huomio, mutta olisi hyvä tehdä vähän lisää laskelmia jotta näkisi esiintyykö tuo etäisyys tosiaan useammin kuin muut. Tunnettuja keskiaikaisia kivikirkkoja tai kesken jääneitä hankkeita on Wikipedian mukaan 104. Tuossa WildManin listassa on lisäksi ilmoitettu joitain etäisyyksiä kohteisiin jotka eivät sisälly tuohon lukuun, kuten esimerkiksi Pyhän Henrikin kappeli ja Tammelan pappila, joten jos muutkin kappelit ja pappilat sisällytetään laskuun, niin mahdollisten kohteiden kokonaismäärä on huomattavasti suurempi. Pitäisi siis laskea kaikki mahdolliset etäisyydet kaikkien näiden pisteiden väliltä, ja sitten katsoa tuleeko tuo 33,3 tai sen kerrannainen useammin kuin muut. (Ja lisäksi tuo muutaman sadan metrin heitto joka joissain kohteissa on hyväksytty.) Tuollaisessa määrässä eri etäisyyksien määrä on jo niin suuri, että tuo suunnilleen 33,3 varmasti esiintyy siellä useasti. Varsinkin kun kirkkokeskusten etäisyys toisistaan on tietenkin suhteellisen vakio ja varmaan lähellä tuota lukemaa ihan muistakin syistä.
Jos WildManilla on jo valmiiksi listattuna kirkkojen koordinaatteja, niin löytyisiköhän foorumilta joku joka voisi väsätä koodin, jolla tuo etäisyyksien jakauma saataisiin näppärästi laskettua?
Mahdollisten kadonneiden kirkkojen tai kalmistojen paikan etsimistä tuon etäisyyden avulla vaikeuttaa tietysti myös se, että linjojen suunnat näyttävät olevan sattumanvaraisia. Eli emme tiedä mihin suuntaan tiedetyistä kirkoista lähdettäisiin vetämään tuota linjaa, muuten kuin päättelemällä mitkä paikat olisivat muista syistä olleet otollisia tai merkittäviä johonkin maailmanaikaan, ottaen huomioon kulkuyhteydet, vedenkorkeuksien vaihtelu ym. tekijät.
Jos WildManilla on jo valmiiksi listattuna kirkkojen koordinaatteja, niin löytyisiköhän foorumilta joku joka voisi väsätä koodin, jolla tuo etäisyyksien jakauma saataisiin näppärästi laskettua?
Mahdollisten kadonneiden kirkkojen tai kalmistojen paikan etsimistä tuon etäisyyden avulla vaikeuttaa tietysti myös se, että linjojen suunnat näyttävät olevan sattumanvaraisia. Eli emme tiedä mihin suuntaan tiedetyistä kirkoista lähdettäisiin vetämään tuota linjaa, muuten kuin päättelemällä mitkä paikat olisivat muista syistä olleet otollisia tai merkittäviä johonkin maailmanaikaan, ottaen huomioon kulkuyhteydet, vedenkorkeuksien vaihtelu ym. tekijät.
Nil Melius kirjoitti:Mielenkiintoinen huomio, mutta olisi hyvä tehdä vähän lisää laskelmia jotta näkisi esiintyykö tuo etäisyys tosiaan useammin kuin muut. Tunnettuja keskiaikaisia kivikirkkoja tai kesken jääneitä hankkeita on Wikipedian mukaan 104. Tuossa WildManin listassa on lisäksi ilmoitettu joitain etäisyyksiä kohteisiin jotka eivät sisälly tuohon lukuun, kuten esimerkiksi Pyhän Henrikin kappeli ja Tammelan pappila, joten jos muutkin kappelit ja pappilat sisällytetään laskuun, niin mahdollisten kohteiden kokonaismäärä on huomattavasti suurempi. Pitäisi siis laskea kaikki mahdolliset etäisyydet kaikkien näiden pisteiden väliltä, ja sitten katsoa tuleeko tuo 33,3 tai sen kerrannainen useammin kuin muut. (Ja lisäksi tuo muutaman sadan metrin heitto joka joissain kohteissa on hyväksytty.) Tuollaisessa määrässä eri etäisyyksien määrä on jo niin suuri, että tuo suunnilleen 33,3 varmasti esiintyy siellä useasti. Varsinkin kun kirkkokeskusten etäisyys toisistaan on tietenkin suhteellisen vakio ja varmaan lähellä tuota lukemaa ihan muistakin syistä.
Jos WildManilla on jo valmiiksi listattuna kirkkojen koordinaatteja, niin löytyisiköhän foorumilta joku joka voisi väsätä koodin, jolla tuo etäisyyksien jakauma saataisiin näppärästi laskettua?
Mahdollisten kadonneiden kirkkojen tai kalmistojen paikan etsimistä tuon etäisyyden avulla vaikeuttaa tietysti myös se, että linjojen suunnat näyttävät olevan sattumanvaraisia. Eli emme tiedä mihin suuntaan tiedetyistä kirkoista lähdettäisiin vetämään tuota linjaa, muuten kuin päättelemällä mitkä paikat olisivat muista syistä olleet otollisia tai merkittäviä johonkin maailmanaikaan, ottaen huomioon kulkuyhteydet, vedenkorkeuksien vaihtelu ym. tekijät.
Harpilla kun tuosta piirtelee tarpeeksi monta ympyrää ko. säteellä niin eiköhän niitä leikkauskohtia johonkin rupea sattumaan. Sieltä sitten vaan kadonnutta kirkkoa/kalmistoa tms. kaivelemaan...
yllyttää villimies
GM3 + Garrett Pro-Pointer + Magellan Triton 200
vanhimmat löydöt: rapusolki n. 700-luvulta (Hämeenlinna), rautakaut. eläimenpäänmuot. hihnanjakajan hela (Rautjärvi)
vanhin kolikko: Juhana III: 1/2 äyriä v. 1580 (Rautjärvi)
SME:n jäsen nro 0008, lupa etsiä
vanhimmat löydöt: rapusolki n. 700-luvulta (Hämeenlinna), rautakaut. eläimenpäänmuot. hihnanjakajan hela (Rautjärvi)
vanhin kolikko: Juhana III: 1/2 äyriä v. 1580 (Rautjärvi)
SME:n jäsen nro 0008, lupa etsiä
Mitenköhän tuo harpin r leikkaisi rannikkokirkosta meren saariin päin,löytyisikö Turun saaristosta jotain??villimies kirjoitti:Nil Melius kirjoitti:Mielenkiintoinen huomio, mutta olisi hyvä tehdä vähän lisää laskelmia jotta näkisi esiintyykö tuo etäisyys tosiaan useammin kuin muut. Tunnettuja keskiaikaisia kivikirkkoja tai kesken jääneitä hankkeita on Wikipedian mukaan 104. Tuossa WildManin listassa on lisäksi ilmoitettu joitain etäisyyksiä kohteisiin jotka eivät sisälly tuohon lukuun, kuten esimerkiksi Pyhän Henrikin kappeli ja Tammelan pappila, joten jos muutkin kappelit ja pappilat sisällytetään laskuun, niin mahdollisten kohteiden kokonaismäärä on huomattavasti suurempi. Pitäisi siis laskea kaikki mahdolliset etäisyydet kaikkien näiden pisteiden väliltä, ja sitten katsoa tuleeko tuo 33,3 tai sen kerrannainen useammin kuin muut. (Ja lisäksi tuo muutaman sadan metrin heitto joka joissain kohteissa on hyväksytty.) Tuollaisessa määrässä eri etäisyyksien määrä on jo niin suuri, että tuo suunnilleen 33,3 varmasti esiintyy siellä useasti. Varsinkin kun kirkkokeskusten etäisyys toisistaan on tietenkin suhteellisen vakio ja varmaan lähellä tuota lukemaa ihan muistakin syistä.
Jos WildManilla on jo valmiiksi listattuna kirkkojen koordinaatteja, niin löytyisiköhän foorumilta joku joka voisi väsätä koodin, jolla tuo etäisyyksien jakauma saataisiin näppärästi laskettua?
Mahdollisten kadonneiden kirkkojen tai kalmistojen paikan etsimistä tuon etäisyyden avulla vaikeuttaa tietysti myös se, että linjojen suunnat näyttävät olevan sattumanvaraisia. Eli emme tiedä mihin suuntaan tiedetyistä kirkoista lähdettäisiin vetämään tuota linjaa, muuten kuin päättelemällä mitkä paikat olisivat muista syistä olleet otollisia tai merkittäviä johonkin maailmanaikaan, ottaen huomioon kulkuyhteydet, vedenkorkeuksien vaihtelu ym. tekijät.
Harpilla kun tuosta piirtelee tarpeeksi monta ympyrää ko. säteellä niin eiköhän niitä leikkauskohtia johonkin rupea sattumaan. Sieltä sitten vaan kadonnutta kirkkoa/kalmistoa tms. kaivelemaan...
yllyttää villimies
Vanhimmat kolikot:Saksalainen Penning v.1075,Kuningas Stephen v.1135.Dirhem v.754
Viikinkiaikainen hevosenkenkäsolki,kupurasolki,rannerengas ja ketjunkantaja ym.Ruotsalainen tippa.
Ja kaikki vasta alussa...........Minelab X-Terra 705 GoldPack
Viikinkiaikainen hevosenkenkäsolki,kupurasolki,rannerengas ja ketjunkantaja ym.Ruotsalainen tippa.
Ja kaikki vasta alussa...........Minelab X-Terra 705 GoldPack
- Nil Melius
- Metallinetsijä
- Viestit: 433
- Liittynyt: 31 Joulu 2011, 14:12
- Paikkakunta: Vantaa / Päijät-Häme
Juu, saahan sitä yrittää kaivella mistä vaan, mutta eikös tuo nyt olisi helpompaa ensin kokeilla laskemalla että pitääkö koko hypoteesi edes paikkaansa? Ja kun tuollainen havainto olisi arkeologian kannalta käsittääkseni aika merkittävä, niin olisihan se hyödyllistä testata jos siihen uskoo. Sen voisi sitten joko unohtaa vääränä oletuksena, tai ilmoittaa eteenpäin tutkijoille ja saada kunnian sen löytämisestä.villimies kirjoitti: Harpilla kun tuosta piirtelee tarpeeksi monta ympyrää ko. säteellä niin eiköhän niitä leikkauskohtia johonkin rupea sattumaan. Sieltä sitten vaan kadonnutta kirkkoa/kalmistoa tms. kaivelemaan...
Lisäksi sisällyttämällä mukaan yksitellen muita kohteita, esim. linnavuoria, kartanoita ym. voitaisiin laskentaohjelman avulla helposti nähdä mitä muita mahdollisia kohteita mahdollisesti kuuluisi tähän systeemiin, koska niiden vaikutus plompsauttaisi jakaumaa heti suuntaan tai toiseen.
Itse suhtaudun asiaan sen verran epäillen, etten viitsi alkaa näkemään vaivaa.
Epäilen minäkin että kaikki on sattumaa ei kannata nähdä vaivaa ja mittailla...Nil Melius kirjoitti:Juu, saahan sitä yrittää kaivella mistä vaan, mutta eikös tuo nyt olisi helpompaa ensin kokeilla laskemalla että pitääkö koko hypoteesi edes paikkaansa? Ja kun tuollainen havainto olisi arkeologian kannalta käsittääkseni aika merkittävä, niin olisihan se hyödyllistä testata jos siihen uskoo. Sen voisi sitten joko unohtaa vääränä oletuksena, tai ilmoittaa eteenpäin tutkijoille ja saada kunnian sen löytämisestä.villimies kirjoitti: Harpilla kun tuosta piirtelee tarpeeksi monta ympyrää ko. säteellä niin eiköhän niitä leikkauskohtia johonkin rupea sattumaan. Sieltä sitten vaan kadonnutta kirkkoa/kalmistoa tms. kaivelemaan...
Lisäksi sisällyttämällä mukaan yksitellen muita kohteita, esim. linnavuoria, kartanoita ym. voitaisiin laskentaohjelman avulla helposti nähdä mitä muita mahdollisia kohteita mahdollisesti kuuluisi tähän systeemiin, koska niiden vaikutus plompsauttaisi jakaumaa heti suuntaan tai toiseen.
Itse suhtaudun asiaan sen verran epäillen, etten viitsi alkaa näkemään vaivaa.
Tämä juttu on tyypillinen esimerkki tutkimuksesta, jossa ensin keksitään tulos ja sen jälkeen valitaan suuresta havaintoaineistosta vain ne seikat, jotka tukevat keksittyä tulosta.
Ja tässä nimenomaisessa tapauksessa rakennusaikaiset mittausmenetelmät eivät edes pystyneet mittaamaan linnuntie 33,3 kilometriä.
Ja tässä nimenomaisessa tapauksessa rakennusaikaiset mittausmenetelmät eivät edes pystyneet mittaamaan linnuntie 33,3 kilometriä.
Juurikin näin.ilkkap kirjoitti:Tämä juttu on tyypillinen esimerkki tutkimuksesta, jossa ensin keksitään tulos ja sen jälkeen valitaan suuresta havaintoaineistosta vain ne seikat, jotka tukevat keksittyä tulosta.
Ja tässä nimenomaisessa tapauksessa rakennusaikaiset mittausmenetelmät eivät edes pystyneet mittaamaan linnuntie 33,3 kilometriä.
GM3 + Garrett Pro-Pointer + Magellan Triton 200
vanhimmat löydöt: rapusolki n. 700-luvulta (Hämeenlinna), rautakaut. eläimenpäänmuot. hihnanjakajan hela (Rautjärvi)
vanhin kolikko: Juhana III: 1/2 äyriä v. 1580 (Rautjärvi)
SME:n jäsen nro 0008, lupa etsiä
vanhimmat löydöt: rapusolki n. 700-luvulta (Hämeenlinna), rautakaut. eläimenpäänmuot. hihnanjakajan hela (Rautjärvi)
vanhin kolikko: Juhana III: 1/2 äyriä v. 1580 (Rautjärvi)
SME:n jäsen nro 0008, lupa etsiä
- Nil Melius
- Metallinetsijä
- Viestit: 433
- Liittynyt: 31 Joulu 2011, 14:12
- Paikkakunta: Vantaa / Päijät-Häme