Rappusilta muutama metri vasempaan missä jo vähän maa pilkisti kutsuvasti lumen seasta. Ei muuta kuin Ace tulille ja merkit näytössä alkoi vilkkua kuin valot tivolissa ja äänimaailma oli kuin kissa olisi pianolla kävellyt!
Puotin tehot alle puoleen ja heti kuului mukava bling bling
Vajasta kaivelemaan taas kuumailmapistoolia ja eikun routa sulamaan edestä poijs. Voi sitä tunnetta kun varovasti raaputtaa maata meisselin kärjellä pikku hiljaa edestä pois ja esiin pilkahtaa pieni osa jotain mukavan keltaista! Vaikka kuopasta nousikin vain 20 penninen vuodelta 1963 niin olo oli hetken kuin olisi löytänyt suurenkin aarteen
No nälkä kasvaa syödessä ja eikun uuttaa matoa koukkuun. Kerkesin kävellä varmaan metrin ja samanlainen singaali. Tämä oli aika pinnassa kun pinpointterikin sen jo haistoi ilman kaivuuta. Sieltä paljastui ihan nyky rahaa eli 20 senttinen.
Parin metrin loikka oikealle ja taas mukavan vahva singaali maan uumenista. Taas roudalle kyytiä ja reilun 10 senttiä kaivosta niin paljastui 50 gramman punnus. Olen kuullut että pihalla olevassa aitassa olisi joskus toiminut kauppa ja nyt pitelin käsissä siitä todistetta. Eukkokin jo alkoi kuikuilla ikkunan takaa että ehkä tuo ei olekkaan niin hölmöläisen hommaa miltä se äkkiä sivullisesta näyttää ja kiikuttikin minulle kohta ruokalusikan jotta saisin aarteet nopeammin ylös
Kummasti taisi vähän piippakärpänen purasta emännänkin perseestä kun jäi siihen kuoppaa ihmettelemään ja auttoi jopa kaivuussa. Samasta kuopasta nousi vielä pari vanhaa rautanaulaa ja siihen loppuikin sula. Loput aarteet saa odottaa vielä kevättä ja että maa sulaa...melko hidasta tuo kaivuu kun tuo saakelin routa puree vastaan!
Mutta kyllä on mahti kapistus tuo pro-pointteri! Ja kyllä löysin mielenkiintoisen harrastuksen...vielä kun malttaisi kesää odottaa!
Tässä vielä kuva päivän aarteista
