Pahoin syöpyneistä kirveenraadoista on paha lausua, yhden viikinkiaikaisen terän olen tutkinut, joten asiantuntemustakaan ei ole, mutta pientä typologista pohdintaa kuitenkin, mukamas niinku elämän kestävän oppimisprosessin tiimoilta.
Minusta tuo voisi hyvinkin olla pienikokoisen kirveen raato, sotakirveeksi pienikokoinen, kuten brosse toteaa. Toisaalta on aika luontevaa ajatella, että myös pienikokoisia työ- ja sotakirveitä oli rautakauden sepän tuotannossa.
Neljännessä kuvassa näkyy silmää kohti epäsymmetrisesti taipuva aines, joka on keskilinjasta sen verran sivussa, ettei silmä olisi keskilinjasta sivussa suhteessa terään.
Jos taas pelkkä korroosio olisi syynä epäsymmetrisyyteen, olisi lavan kokonaispaksuus ollut tunnettuja malleja paksumpi ollakseen sotakirves. Sivuprofiilissa ei myöskään näy palkoa, vaan profiili näyttäisi kapenevan suorana teränsuuta kohti, joka ei oikein sovi viikinkiaikaisten sotakirveiden mallistoon sekään.
Toki melko varmasti kirveistä takoivat myös kyläsepät ja kiertävät sepät monenlaisia variaatioita imiessään vaikutteita mm. skandinaavisista sotakirveistä, joita emme tunne.
Minusta tuo voisi olla myös varren kiinnityskohdasta katkennut rautakautinen petkele, eli kuorimarauta, joka on lyödessä juuttunut oksan juureen ja taivutettaessa katkennut?
