Piippailu ja julkisuus

[Pekka Muikku]

Mitä mieltä olette piippailun ja median suhteesta? Tuoko piippailuharrastuksen tunnettuvuuden lisääntyminen mielestäsi enemmän haittoja vai hyötyä harrastukselle?

Uskoisin useimpien olevan sitä mieltä, että sekä hyötyjä että haittoja tulee julkisuuden mukana, mutta kun yksinkertaistetaan asiaa tarpeeksi niin mille puolelle kantasi kallistuu? Kantaansa saa myös perustella, jos siltä tuntuu.

Haittapuolina voisi olla mm. että laista ja moraalista piittaamattomien onnen onkijoiden lisääntyminen, jolloin esim. suojelukohteilla kaivelu tekisi hallaa koko harrastukselle ja suhteille museoväkeen. Puisto- ja rantapiippailijat saattavat menettää harrastusmahdollisuuksiaan, jos alkaa esiintyä kuoppien peittämättä jättämistä yms.
Joidenkin mielestä lisääntyvä harrastajamäärä rajoittaa myös omia löytöjä, kun samoja paikkoja tulee jakamaan useampi harrastaja.

Hyvinä puolina voisi olla mm. että julkisuuden myötä lisääntyisi tieto siitä. mitä saa tehdä ja mitä ei. Piippailusta kiinnostuneille tulisi helpommin tietoa mm. siitä, että useimmille alueille pitää pyytää lupa, jälkensä pitää siistiä, on olemassa runsaasti suojeltuja kohteita jne. ja näin tietämättömyydestä johtuvat aloittelijan mokat(jotkut mahdollisesti hyvinkin haitalliset) jäisivät vähemmälle.

[Pekka Muikku]

Itse äänestin "en osaa sanoa". Asiassa on niin monta tekijää, etten kovalla miettimiselläkään enää osaa sanoa, kummin olisi mielestäni parempi. Alunperin olin suuremman julkisuuden kannalla, mutta hyviä vasta-argumentteja olen saanut lukea ja ne ovat pistäneet pohtimaan asiaa.

[Mc_Mursu]

Lainsäädäntöön ei periaatteessa voi olla törmäämättä, jos yhtään hakee suomenkielistä tietoa harrastuksesta ennen sen aloittamista. Joskus oli myös puhetta, että kaluston jälleenmyyjät voisivat lisätä myyntilaatikkoon lappusen pelisäännöistä. Tätä ei tietenkään voi vaatia, eikä se halvimpien markettipiipittimien kohdalla varmasti ikinä toteutuisi, mutta jos näin tehtäisiin saavuttaisi sanoma kohdeyleisönsä mielestäni tarkemmin.

[ilkkap]

Minä olisin vastannut että nykymeininki on hyvä, mutta sitä ei voinut äänestää.

[Pekka Muikku]

Minä olisin vastannut että nykymeininki on hyvä, mutta sitä ei voinut äänestää.

Totta. Tuon vaihtoehdon olisi kyllä voinut vaikka lisätäkin, mutta pointti tätä äänestystä laittaessani oikeastaan oli se, että onko julkisuus ylipäätään hyvä vai huono asia harrastuksellemme.
Usein asioiden kärjistäminen tuo selvimmän tuloksen ja siksi "enemmän tai vähemmän" -asettelu mielestäni toimii.

Tällä hetkellä tilanne on, että 68% ei halua ainakaan lisää julkisuutta, 26% ei osaa sanoa ja vain 8% haluaisi lisätä julkisuutta.
Sinäkään et sitä halua lisää, koska nykymeininki on mielestäsi hyvä. Tämä kaikki saa ajattelemaan, että onko yhdistykselläkin sitten syytä miettiä asioita uudelta kantilta, koska yksi sen pääteesejä on edistää metallinetsintäharrastuksen tunnettavuutta Suomessa...

[appenzell]

Tuo tunnettuuden lisääminen ei nyt välttämättä tarkoita haastatteluja ym juttujen haalimista pelkästään julkisuuden vuoksi. Mutta jos toimittaja on tekemässä aiheesta artikkelia niin on parempi että käsitellään aihetta myös harrastajan näkökulmasta. Tässä tulee yhdistyksen rooli mukaan kuvioihin kun asiasta kirjoitetaan totuudenmukaisesti ja tuodaan harrastus sellaisena kuin se on esille, ilman dramatisointia suuntaan tai toiseen.

Mielestäni nykytilanne on hyvä. Harrastajat eivät hakemalla hakeudu julkisuuteen napeillaan ja kolikoillaan mutta jos toimittaja haluaa tehdä kirjoituksen tai radiohaastattelun löytyy yleensä asiansa tietävä harrastaja osallistumaan siihen.

[TAZ]

Olen samaa mieltä. Julkisuuteen ei ole syytä tuputtautua, mutta jos joku haluaa jutun tehdä, niin mun mielestä kannattaa olla avoin ja kertoa metallinetsijän näkökulmasta, mistä hommassa on kysymys. Ei meinaan ole hyvä sekään jos toistuvasti kieltäydytään julkisuudesta. Saattaa äkkiä jutuntekijöille tulla sellainen ajatus mieleen, että noilla on jotain salattavaa.

-TAZ-

[Taurus]

Ja hienoimpia löytöjään ei kannata toimittajille roudata. Voisi nostattaa aikamoisen kultakuumeen jos lehdessä olisi kuva ämpärillisestä hopeakolikoita tai kultasormuksia. Kaikki keskiaikaiset kylätontit ja rautakautiset röykkiöt putsattaisiin saman tien kultaharkkojen kuvat silmissä. Tässä meidän jutussakin vain vaatimattomasti muutama rautakikkare ja pari penniä sekä Nikolai II miekanperäkin on muuttunut toimituksessa muotoon "vanha polkupyörän kyltti" mikä ei kylläkään ollut tarkoitus

http://www.lansivayla.fi/artikkeli/1204 ... a-aarteita

[Pekka Muikku]

Nikolai II miekanperäkin on muuttunut toimituksessa muotoon "vanha polkupyörän kyltti"

[Veem]

Joo, löydöt oli ihan sopivaa kaliberia ja hyvin valittu. Muuten jäi vähän arveluttamaan. Ilmeisesti tekstiä ei saanut oikolukea?

Varsinkin infoboksi oli hieno:
"Aarteenetsintä on vanhojen metalliesineiden etsintää metallinpaljastimien avulla."

ja

"Etsinnästä kannattaa kertoa maanomistajalle etukäteen."

Moro! Olen aloitteleva aarteenetsijä, mulla on tällainen kone mistä oli lehtijuttu. Menen tuohon teidän pellolle aarteita etsimään. Jos löytyy niin tullaan parin kaverin kanssa ensi viikolla takaisin.