Oletteko huomanneet jotain kaavaa, millä lailla hotspotit tai kamikset on pelloilla ollut suhteessa pellon layouttiin....
Onko tavarat yleensä olleet jossain suhteessa ympäröiviin teihin, joenvarsiin, pellon reunoihin ja pelloille menoväyliin, vai onko olleet aivan sattuman varaisesti pellosta riippuen..??
Vasta tänä syksynä meni peltoneitsyys, ja olen yrittänyt miettiä vanhojen taukopaikkojen yms. sijainteja ja merkitystä etsintään....
Itse olen ensin reuna-alueet tutkinut ja niistä parhaiten löytänyt. Jos pellossa on jokin "poikkeava" kohta, kumpu tms. niin siihen kannattaa myös kohdistaa huomiotaan.
Taurus kirjoitti:Pellon kulmissa ja reunoilla on kolikkospotit yleensä ollu. Yksi tipparahaspotti tosin oli keskellä peltoa
Pellon se kulma, josta on lähin ramppi talolle on se nurkka johon lounassoppa tuotiin.
Se on siis löytörikkain alue, noin yleensä.
Mutta myös jos pellossa on ollut alanteita niin ne on aikaa myöten täytetty tunkioita pellolle kärräten, ja siis metallia tuoden.
Joo mietin kanssa just että onkohan kukaan foorumilaisista loppujen lopuksi tutkinut niin montaa peltoa kokonaisuudessaan, että olisi muodostunut jonkilaista kaavaa "parhaista" alueista..
Onko niin, että vain olemassa olevien "hovien" ja kartanoiden pellot ovat potentiaalisia etsimiskohteita, vai onko syystä tai toisesta hylättyjen isompien torppien peltoon jäänyt vahingossa ne plootut..
Entäs pienemmät pirtit ja torpat,,,? perunamaathan on kaiketi ollu rahvaan kätkentä paikkoja.. Onko rahvaalla edes ollut mitään kätkettävää.
Tietysti myös pellot muinaisten polkujen/reittien varrella varmasti hyviä..
Entäs sellaiset pellot, joiden läpi on joskus kulkenut tie ?
Itsellä pari tällaista vanhaa tienpaikka peltoa työn alla, mutta toistaiseksi ei mitään ihmeempiä ole löytynyt, onkohan se tienpohja kaivettu ja viety pellosta pois..?
Itse voisin jakaa halukkaille ainakin sijainnit kohteista jotka itse luulen jo tyhjentäneeni.
Tosin miittipäivä osoitti kyllä että ace oli jättänyt jälkeensä vaikka ja mitä, että ens kaudelle ehkä gm3:sen kanssa.....
Lintsi kirjoitti:Joo mietin kanssa just että onkohan kukaan foorumilaisista loppujen lopuksi tutkinut niin montaa peltoa kokonaisuudessaan, että olisi muodostunut jonkilaista kaavaa "parhaista" alueista..
Eikös tuossa hotspottien etsinnässä ole vähän sama asia kuin kalastuksessa.
Eli kokemus ja paikan tuntemus on tärkeää, lisäksi tarvitaan ripaus onnea.
Tietysti hannu hanhet kävelevät suoraan hotspottiin.
XP Deus
___________________________
Saksalaisen 900-1000-luvun rahan fragmentti.
Tallinna 1400-luku
Kustaa Vaasa klipping 1521.
Gotland, Søren Norby, skilling (Christian II, 1518 - 1523), Lyöty Kuusistonlinnassa
Taurus kirjoitti:Pellon kulmissa ja reunoilla on kolikkospotit yleensä ollu. Yksi tipparahaspotti tosin oli keskellä peltoa
Pellon se kulma, josta on lähin ramppi talolle on se nurkka johon lounassoppa tuotiin.
Se on siis löytörikkain alue, noin yleensä.
Mutta myös jos pellossa on ollut alanteita niin ne on aikaa myöten täytetty tunkioita pellolle kärräten, ja siis metallia tuoden.
Peltojen koko on saattanut muuttua vuosikymmenten/satojen saatossa
mikä on hyvä huomioida.
XP Deus
___________________________
Saksalaisen 900-1000-luvun rahan fragmentti.
Tallinna 1400-luku
Kustaa Vaasa klipping 1521.
Gotland, Søren Norby, skilling (Christian II, 1518 - 1523), Lyöty Kuusistonlinnassa
Tämä pellon koon muuttuminen tekee tästä vielä haastavampaa...
Itsellä yksi pelto tällä hetkellä joka vanhaan karttaan verrattuna on hieman muuttunut, kun metsän reuna on vetäytynyt yli 100 metriä kauemmaksi ja yksi tie hävinnyt ....
Hauska kuulla että täällä on ihmisiä joilla on hermo kestäny tampata paljon peltoja..
Täällä ypäjällä nää pellot on niin jukelattoman kokosia , että meinaa tulla äitiä ikävä...
Mites peltojen koko muuten, on varmaan ollu kylien ympärillä nämä viljely alueet, ettei ole olleet tämmöisiä kuin nykyään...
En ole iipe vielä tutkinut noita keskustan peltoja...
Tänä vuonna oli pitkänä projektina tämä nurkkaus:
Vanhimmat löydöt taisi ajoittua sinne 1700-luvun alkuun..
Nyt kun rupesin oikeen hakemaan niin huomasin, että iso laminoitu karttani jossa on kaikki luvitetut alueeni , on hukassa..!!
Luulis tuoltakin löytyvän. Paljon 1700- vanhempaakin...
Mulla on tapana (riippuen tietenkin hieman pellon koosta) marssia kohtuu nopeesti kulmasta kulmaan ympäri ja poikittain ja pitkittäin ja jos jotai löytyy keskittää aina sille alueelle enemmän huomiota... Näin löydöistä kehkeytyy usein "jälki" mitä seuraamalla johkaantuu parhaaseen paikkaan pellolla. Tai sitten se johtaakin viereiselle pellolle jne. Luvat kaikilta alueen maanviljelijöiltä ja käyttää aina sellasta, että sekin antoi luvan ja se, niin harva kehtaa kieltäytyy. Ja sit kun on koko tienoo lupaa, niin on hyvä harhailla.
Pellon kohoumat ja jos on jotai värimuunnoksii pellossa, niin niitä koittaa ensin. Vesistöjen vierut ja erikoiset maastonmuodot...
Tuo läntti jota ehdotit ei ole aiemmin luvitetuissa alueissa... Mistä muuten idea juuri tuosta kohdasta..? Väri ero muuhun alueeseen nähden..?
Tuo onkin hassu pelto kun on valtion omistuksessa ja hevosopistolla vuokralla, hevos laitumena....
Tuo läntti jota ehdotit ei ole aiemmin luvitetuissa alueissa... Mistä muuten idea juuri tuosta kohdasta..? Väri ero muuhun alueeseen nähden..?
Tuo onkin hassu pelto kun on valtion omistuksessa ja hevosopistolla vuokralla, hevoslaitumena....
ja olen yrittänyt miettiä vanhojen taukopaikkojen yms. sijainteja ja merkitystä etsintään.... 
