Ohjeista saa esimerkiksi sellaisen käsityksen, että laite pitäisi ääntä vain löytäessään metallia: korkeampaa löytäessään arvometallia ja matalampaa raudan kohdalla. Kun laitteen kalibroi ohjeiden mukaan, se kuitenkin pitää jatkuvaa ulinaa, vaikenee raudan kohdalla, kun taas arvometallien (eli toistaiseksi lähinnä Alkon korkkien) kohdalla ääni kovenee. Onko tämä oikein?
Toinen ihmetyksen aihe on vaikkapa se, että mittari ei suoraan kerro, mistä metallista on kyse. Viisarihan menee ääriasentoon kaikilla "arvometalleilla", kunhan laitteen vie tarpeeksi lähelle. Ilmeisesti ohjeissa on jäänyt jotain kertomatta. Tunnistaako vehje metallin vain, kun etäisyys tiedetään ja "säädetään" oikeaksi?
Sitten vihkosessa selitetään niin puutteellisesti tai ainakin vaikeasti diskriminaationappulan säätämistä, että putoan kärryiltä. Kalibroidaanko laite esimerkiksi hopealle niin, että sitä kokeillaan hopeaesineen kanssa vai mistä mahtaa olla kysymys?
Kyllähän nämä saa selville kokeilemalla tai netistä - kunhan tietäisi hyvän oppaan vanhanaikaiselle etsimelle. Pienikin eteenpäin auttava vinkki olisi kuitenkin tervetullut.
(Olen kuunnellut In the Corner with Dan Hughes -nimisiä audiopätkiä. Mukavia tietoiskuja ainakin aloittelijalle. En olisi muuten arvannut, että puistoissa etsiessä kannattaa harkita aseistautumista.
Tosin Dan on Pohjois-Dakotasta. Vakavammin puhuen hän suosittelee lapioksi metsästyspuukkoa: http://www.youtube.com/watch?v=Fv11LAnmvbU Tuntui niin hyvältä idealta, että yritin löytää moisen ja tein pienen kierroksen kaupoissa ja kirppareissa. Mitään kympin kiinalaisia metsästysveistä ei kuitenkaan tunnuta myytävän missään. No, netistä toki saa, mutta kokeilematta ostaminen arveluttaa.)
