Rautakuonaesiintymä

[Nil Melius]

Löysin eräältä pellolta n. 15 x 30 metrin suuruisen alueen, jossa on paljon rautakuonakimpaleita. Mites on, onko tuo sellainen asia joka kannattaisi ilmoittaa jonnekin tutkijoille, vai onko se ihan normaalia ja yleistä? En ole törmännyt tietoon että alueella olisi ollut raudanvalmistusta historiallisena aikana, mutta kyläkeskus on ollut vieressä iät ja ajat.

[JK]

Toisaalta, eihän siitä mitään haittaakaan ole jos lähetät pari kuvaa, paikan koordinaatit ja pienen selostuksen tuohon viraston antamaan sp-osoitteeseen.

[Yki]

Lienee kyläsepän paja ollut jossain lähellä. Ennenmuinoin pientä raudanvalmistusta kotitarpeiksi on taidettu harrastaa useammassakin kylässä jos vaan järvi/suomalmia on ollut saatavilla.

Yki

[Nil Melius]

Joo, ilmeisesti raudanvalmistus on ollut aika yleistä puuhaa vielä 1800-luvulle asti, joten eipä taida olla merkitystä tuolla. Olen muusta asiasta varmaan vielä yhteydessä museoväkeen, joten voin tietysti samalla kysäistä.

Tuo löytämäni kuona oli sellaista ihan tavallista tummanharmaata ja rusehtavaa röpelöä, mutta laitanpa tähän samalla pari kuvaa aiemmin löytämästäni hienommasta kuonasta. Nimittäin Fiskarsin ruukin lähistöllä maassa oli paljon erilaisia hauskan värisiä kimpaleita:



Noista voisi joku tehdä vaikka koruja. Olisihan se siistiä myydä "kuonakoruja"!

[Kultaseppä]

Kyläsepät valmistivat rautaa kotitarpeiksi vielä 1900-luvullakin varsinkin seuduilla, joilta oli pitkä matka rautakauppaan. Muutamissa seppäsuvuissa, kuten seppämestari Yrjö Puronvarren suvussa Härmästä, taito on säilynyt tähän päivään asti.

Toinen kysymys on, liittyykö löytämäsi kuona raudanvalmistukseen, vai onko kyseessä pajakuona, romuraudan sulatuskuona, tai esim. valuraudan mellotuskuona...?

Kannattaa joka tapauksessa ilmoittaa Museovirastoon koordinaatit ja lähettää malliksi myös erilaista kuonaa (mm. magneettista), jotta kuona saataisiin merkittyä KM- kokoelmatietokantaan.

Tulevilla polvilla riittää sitten pähkäiltävää siitä huolimatta, vaikka löytöpaikka pyyhkäistäisiin tasaiseksi ja tutkimustilanne on tällä hetkellä heikoissa kantimissa...

[Nil Melius]

Kiitoksia tiedoista, Kultaseppä!

Onkohan jossakin hyvää linkkiä siitä miltä missäkin jalostusvaiheessa syntynyt kuona näyttää? Voisi olla ihan hyödyllistä noin yleensäkin tunnistaa onko kyseessä sata vuotta vanhoja pajan jätöksiä, vaiko vaikkapa rautakautinen raudantekopaikka (jos sitä ylipäätään pystyy kuonasta ilman apuvälineitä päättelemään?)

Ja joo, tuskin se haittaa vaikka laittaisinkin viestin mv:lle joka tapauksessa. Vaikka ovatkin kiireisiä siellä muutenkin...

[Kultaseppä]

Mitä todennäköisimmin ei pysty ajoittamaan sillä 1500 vuotta sitten valmistettu kuona voi olla täsmälleen saman näköistä ulkoisesti kuin 1800-luvun alun kuona...! Kokeile "iron slag" kuvahakua niin löytyy kasapäin monenlaista kuonaa.

Joitakin eroja pajakuonan ja raudanvalmistuskuonan määrittämiseksi on hyvä tietää, kuten magneettisuus, väri, paino, mahdolliset fayaliittikiteiden sykeröt.

Jos on ylimääräistä paperirahaa, niin Ajoituslabrasta saa alkuainetutkimuksen hintaan 500€/kpl, josta voi jo päätellä moni asioita lisää. Edelleen, jos on timanttihiontavehkeet (500, 1500, 3000, 8000 kark.) ja kaapissa 1,5% typpihappoa Sinolissa (Nital), niin valomikroskoopissa saa näkyviin wüstiitin rakenteen ja suhteellisen pitoisuuden etc.

Eli jos kuona on magneettista ja ruskeaksi ruostuneen pintakerroksen alta löytyy siniharmaata homogeenisen oloista painavaa kuonaa, on jo aika pätevä syy epäillä raudanvalmistuskuonaa. Se, onko kuona rautakautista, vaatisi taas arkeologin pohdiskelua...