Raudan puhdistus ilman kemikaaleja
Raudan puhdistus ilman kemikaaleja
3,5 kk jääkapissa ja paksu ruostekuori mureni kokonaan siististi isoina paloina
Ennen
Jälkeen
Kuorta
Ennen
Jälkeen
Kuorta
Garrett AT Pro
Pronssikirves 1700-1100 eKr, Rannerengas ja kaarisolki 0-200 jKr, Lintuneula 400 jKr, Rapusolki 600 jKr, Linturiipus, ketjunkantajia, tiuku, solki, sormus, korvaputki, kupuroita, hevosenkenkäsolkia 800-1100 jKr, Kultasormus 1400
Pronssikirves 1700-1100 eKr, Rannerengas ja kaarisolki 0-200 jKr, Lintuneula 400 jKr, Rapusolki 600 jKr, Linturiipus, ketjunkantajia, tiuku, solki, sormus, korvaputki, kupuroita, hevosenkenkäsolkia 800-1100 jKr, Kultasormus 1400
- jore ja pojat
- Kunniajäsen
- Viestit: 1845
- Liittynyt: 13 Loka 2011, 20:26
- Paikkakunta: Turku
Jos tuo perustuu raudan lämpölaajenemiseen/pienenemiseen, oisko järkeä pistää talvella pihalle lootaan kaikkea tuollaista nurkissa pyörivää, osin isohkoakin ruostunutta löydöstä? Luulisi -30-40 c purevan jääkaappia tai arkkupakastinta paremmin.
Jaska
Jaska
"Kun kaikki muut olivat pessimistejä, minä olin ainoa onanisti"
Kyse ei ole lämpötilasta eikä kosteudesta vaan hapesta. Vähähappisessa tilassa maan sisällä raudan pinnalle muodostuvalla ruosteella on omanlaisensa ominaisuudet. Yleensä nähdään vaan yhdenlaista ruostetta mutta todellisuudessa rautaoksiideja on monen tyyppistä ja usein niitä esiintyy saman kappaleen päällä kerroksittain useita.
Lisäksi tähän tilanteeseen vaikuttaa jos rauta sisältää paljo hiiltä ja muita epäpuhtauksia. Kun rauta muuttuu ruosteeksi niin nämä muut pelkistyvät jäljelle jäävän raudan pinnalle osittain ruosteen ja raudan väliin.
Vähähappisessa tilassa aivan raudan pinnassa muodostunut ruoste sisältää vähemmän happiatoomeja kuin ns. tavallinen ruoste. Kun esine tuodaan hapekkaaseen tilaan tämä ruoste pyrkii muuttumaan moniarvoisemmaksi ruosteeksi joka on enemmän tilaa vaativa muoto. Siksi se turpoaa ja irrottaa koko ruostekerroksen. Raudan pinnalle pelkistyneet hiili ja muut aineet auttavat irtoamisessa.
Tuollaisen paksun ruosteen irroittamiseen sopii siis jääkapin antama kosteus ja happi. Kosteus tässä nopeuttaa oksiidien muutoksia muten oksidoitumista muutenki. Saattaishan tuo nopeuttaa prosessia jos laittais puhasta happea pakettiin
Tuo prosessi on todella hankala konservoinnin kannalta koska rautaesine on voinu muuttua lähes kokonaan ruosteeksi ja vähähappinen ruoste on sisimpänä jolloin esine voi murentua täysin.
Lisäksi tähän tilanteeseen vaikuttaa jos rauta sisältää paljo hiiltä ja muita epäpuhtauksia. Kun rauta muuttuu ruosteeksi niin nämä muut pelkistyvät jäljelle jäävän raudan pinnalle osittain ruosteen ja raudan väliin.
Vähähappisessa tilassa aivan raudan pinnassa muodostunut ruoste sisältää vähemmän happiatoomeja kuin ns. tavallinen ruoste. Kun esine tuodaan hapekkaaseen tilaan tämä ruoste pyrkii muuttumaan moniarvoisemmaksi ruosteeksi joka on enemmän tilaa vaativa muoto. Siksi se turpoaa ja irrottaa koko ruostekerroksen. Raudan pinnalle pelkistyneet hiili ja muut aineet auttavat irtoamisessa.
Tuollaisen paksun ruosteen irroittamiseen sopii siis jääkapin antama kosteus ja happi. Kosteus tässä nopeuttaa oksiidien muutoksia muten oksidoitumista muutenki. Saattaishan tuo nopeuttaa prosessia jos laittais puhasta happea pakettiin
Tuo prosessi on todella hankala konservoinnin kannalta koska rautaesine on voinu muuttua lähes kokonaan ruosteeksi ja vähähappinen ruoste on sisimpänä jolloin esine voi murentua täysin.
-
- Raavas Tonkija
- Viestit: 997
- Liittynyt: 02 Loka 2011, 12:12
- Paikkakunta: Itä-Uusimaa – Kymenlaakso
Rautakautisia rautoja ei sitten kannata puhdistella mitenkään vaan sellaisenaan museolle. Jätin vain tämän testimielessä jääkaappiin kun se jo todettiin moderniksi.
Garrett AT Pro
Pronssikirves 1700-1100 eKr, Rannerengas ja kaarisolki 0-200 jKr, Lintuneula 400 jKr, Rapusolki 600 jKr, Linturiipus, ketjunkantajia, tiuku, solki, sormus, korvaputki, kupuroita, hevosenkenkäsolkia 800-1100 jKr, Kultasormus 1400
Pronssikirves 1700-1100 eKr, Rannerengas ja kaarisolki 0-200 jKr, Lintuneula 400 jKr, Rapusolki 600 jKr, Linturiipus, ketjunkantajia, tiuku, solki, sormus, korvaputki, kupuroita, hevosenkenkäsolkia 800-1100 jKr, Kultasormus 1400
Ei tosiaan kannata pestä koska se vaan nopeuttaa hajoamisprosessia. Mahdollisimman ilmatiiviisti pussiin hieman kosteana, ei märkänä. Kääriminen kosteaan talouspaperiin ennen pussiin laittoa auttaa myös koska se hidastaa hapen pääsyä esineeseen. Vakuumipakkaus ois kaikkein paras
Konservaattoreilla varmaan kuluu reippaasti nitroja jos lueskelevat näitä meidän palstoja
Konservaattoreilla varmaan kuluu reippaasti nitroja jos lueskelevat näitä meidän palstoja
- P.Aholainen
- Kunniajäsen
- Viestit: 3416
- Liittynyt: 20 Syys 2010, 20:09
Keseppa kysyitkö ikinä museoväeltä/ammattilaisilta vakuumikoneesta?
http://www.aarremaanalla.com/foorumi/vi ... ht=vakuumi
http://www.aarremaanalla.com/foorumi/vi ... ht=vakuumi
moderaattori
Kysyin. Harmi kun en sillon enää muistanu miks kysyin. Sama pää kesät talvet. Hyvä että tuli nyt esilleP.Aholainen kirjoitti:Keseppa kysyitkö ikinä museoväeltä/ammattilaisilta vakuumikoneesta?
http://www.aarremaanalla.com/foorumi/vi ... ht=vakuumi
Kuulema jotku käyttää ja toiset taas ei. Tarkimpien mukaan täysin hapeton tila ei myöskään yleensä vastaa luonnollista tilaa. Ongelma kait on ettei tuosta ole tarkkaa pitkäaikaista tutkimusta. Sieltä sain vinkkinä tuon että laittaa kosteaan talouspaperiin ennen vakuumia. Sekään ei ole ihan ongelmaton ratkasu koska talouspaperi ei ole ihan hapoton.
Mun mielestä vakuumi on kuitenkin paras vaihtoehto toistaseks tiedossa olevista. Yks varottava asia herkissä esineissä on särkyminen vakuumin vaikutuksesta. Varsinkin jos on kaarevuutta/ulokkeita esineessä niin vakuumi saattaa vääntää sitä aika lujaaki.
Minigrip pussiki on hyvä kunhan painelee mahdollisimman paljo ilmaa ulos ennen sulkemista eikä käy availemassa pussia tämän tästä. Bakteerit nimittäin kuluttavat pussissa olevan hapen jolloin tilasta tulee hapeton kunnes avaamme taas pussin.
- P.Aholainen
- Kunniajäsen
- Viestit: 3416
- Liittynyt: 20 Syys 2010, 20:09
Tänks Keseppa asian selvityksestä ammattilaisilta.
Noissa paremmissa vakuumikoneissa on säätö jolla voi imutehon säätää ettei esim.marjat liiskaannu kun tehdään vakumointi.
Vakuumi konehan on samanlainen kuin piippari että sitä pitää oppia käyttämään.
Ei ne aarteetkaan varmaan hajoa jos osaa säätää laitteen.
Pitäisköhän uhrautua ja ostaa tuo Lava vakuumikone.
Maksaa kyllä melkein puolet deussin hinnasta.
Ai niin nyt tuli mieleen että lotto on tekemättä.
Noissa paremmissa vakuumikoneissa on säätö jolla voi imutehon säätää ettei esim.marjat liiskaannu kun tehdään vakumointi.
Vakuumi konehan on samanlainen kuin piippari että sitä pitää oppia käyttämään.
Ei ne aarteetkaan varmaan hajoa jos osaa säätää laitteen.
Pitäisköhän uhrautua ja ostaa tuo Lava vakuumikone.
Maksaa kyllä melkein puolet deussin hinnasta.
Ai niin nyt tuli mieleen että lotto on tekemättä.
moderaattori
Taitaa olla parempi käyttää tuota Luopion vinkkaamaa tapaaP.Aholainen kirjoitti:Tänks Keseppa asian selvityksestä ammattilaisilta.
Noissa paremmissa vakuumikoneissa on säätö jolla voi imutehon säätää ettei esim.marjat liiskaannu kun tehdään vakumointi.
Vakuumi konehan on samanlainen kuin piippari että sitä pitää oppia käyttämään.
Ei ne aarteetkaan varmaan hajoa jos osaa säätää laitteen.
Pitäisköhän uhrautua ja ostaa tuo Lava vakuumikone.
Maksaa kyllä melkein puolet deussin hinnasta.
Ai niin nyt tuli mieleen että lotto on tekemättä.