Luistelukenttä oli mystisesti sulanut, vaikka muualla lunta vielä riittää. Kyseisellä urheilukentällä on ollut rokkifestivaaleja, sirkuksia, urheilutapahtumia, turnauksia, koululiikuntaa ja vaikka mitä. Yllättäen tavaraa ei ollut maassa oikeastaan yhtään.
Tunnin verran kävelin aluetta ristiin rastiin juuri mitään löytämättä. Aloin jo epäillä AT:n toimintaa, mutta kyllä se toimi, kun hautasin kolikon maahan.
Vuoden ensimmäinen rautanaulaa fiksumpi löytö on kuvan "merihevonen" tai mikälie...
Ensimmäinen kolikko on murhemarkka.
Hopeinen riipus. Olin jo tuominnut sen roskaksi, kunnes äsken sitä putsatessani huomasin leiman. Jännää.
Hieman on kulahtanut.
Toivottavasti ensi kerralla löytyisi kolikoita edes hieman enemmän.
Mutta nytten täsä kun kirjotan viestiä niin tosa "aiheen tarkistus" osiossa näkyypi kuvat 
Löytäessäni sen kävi mielessä josko olisi kalevala koru, mutta ei ollut leimoja ja oli jotenkin halvan oloinen.
En sitten tiedä helpottiko se oloa vai pahensiko tilannetta, että viime viikolla pääsin parina iltana jo täystohinoihin.
No voehan vitttttttttt...tsi. Tajusin juuri hirvittävän asian. Tekisi mieli kirjoittaa voimasana, mutta jätän väliin. Olen löytänyt tuollaisia painolaattoja niiltä seuduilta valehtelematta kymmeniä. En vain ole tajunnut että ne ovat painolaattoja. Välillä niitä nousee ihan riesaksi asti ja olen ne usein arkistoinut roskikseen, jokeen tai mäkeen. Muutama niitä on tallella. Nyt niitä osaa katsella vähän eri tavalla.
