Terve,
Vielä ei ole ilmaisinta, mutta ehkäpä ensi kaudelle hommaan sellaisen. Olen seuraillut foorumia n. parisen viikkoa ja lueskellut suurella mielenkiinnolla löydöistä ja etsintäpaikoista.
Ensi kesänä olisi tosiaankin tarkoitus ostaa ilmaisin ja lähteä piipparoimaan hämeen härkätien aarteita ja tarkemmin sanottuna Letkun kylän härkätien osuutta. Vaimon suvulla on Letkulla talo, jonka perustukset ovat vuosisadan alulta muistaakseni. Täältä ajattelin aloittaa etsinnät ja tutkia mitä pihapiiristä löytyy ja taitojen karttuessa edetä härkätien varteen.
Olen tutkinut/etsinyt letkun kylän ja hämeen härkätien historiaa. Puosin tilan päärakennus on kylän vanhin (rakennettu v.1834) ja onnekseni he ovat puolituttuja, joten luvan saanti tilan peltojen tutkimiseen on aika varma. Myöskin kylän koulun ympäristöstä voisi löytyä mielenkiintoisia juttuja (rakennettu v.1903). "Kunnollista" karttaa alueesta ennen vuotta 1800 tai sen jälkeen en ole löytänyt. Mikäli joku foorumin harjaantuneista tiedon etsijöistä osaisi neuvoa mistä etsiä seudun karttaa, niin olisin kiitollinen.
Tämä on ainoa vanha kartta mitä olen löytänyt, mutta en osaa paikallistaa sitä nykyajan kartalla. Kartan vesistö!? osuus hämää.
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/han ... 1a_197.jpg
EDIT: kirotusvireitä...
Hämeen härkätie
Hämeen härkätie
Viimeksi muokannut Jarsalla, 01 Marras 2011, 09:50. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Moro,
Ilman kiintopistettä noita vanhoja karttoja on välillä tosi hankala saada kohdilleen. Kalmbergin kartasta löytyy Letkun alueelta vähän paremmin osviittaa talojen paikasta, tosin myöhemmältä ajalta(1855).
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/han ... 007827.pdf
Ilman kiintopistettä noita vanhoja karttoja on välillä tosi hankala saada kohdilleen. Kalmbergin kartasta löytyy Letkun alueelta vähän paremmin osviittaa talojen paikasta, tosin myöhemmältä ajalta(1855).
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/han ... 007827.pdf
Näyttäisi siltä, että Letkulla on nykyisten peltojen kohdilla ollut rakennuksia paljon, joista pari on vielä paikoillaan.
Nyt löytyi museovirastonsivulta mielenkiintoista juttua Letkun kylästä.
http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsov ... =834010016
http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsov ... 1000005338
Kuppikivi sijaitsee noin 200 m Härkätiestä kaakkoon, tieltä Letkun koululle johtavan tien koillisreunassa, koulun tontin rajakivessä. Rajamerkissä on hyvin näkyvä pystykivi ja sen alla irtokiviä, joista yhden laakealla pinnalla on kolme kuppimaista syvennystä. Mahdollisesti kuppeja voi olla sammalen ja heinikon alla enemmänkin.
Kuppikallio sijaitsee koulun pihalla olevan eteläisemmän kalliokohouman läntisen osan yläreunassa, jossa kiertää kuppien jono. Kalliossa on ainakin 12 selvää kuppia, kaksi porausreikää ym. muita mahdollisia hakkauksia. Itäisen osan päällä on ainakin yhdet nimikirjaimet. Kallion kivi on pehmeää, joten on mahdollista, että koulun lapset olisivat tehneet kallioon kuppeja läheisen rajakiven kuppien innoittamina. Kallio on hyvin uurteikas.
Kuppkivellä on rauhoitusluokka 1.Mitenköhän se vaikuttaa piipparointiin koulun pihalla?
Letkun kylän vaha tonttimaa on sijainnut Kolmikkaanjärven ja Valajärven välissä, pienen Kytöniitynojan pohjoisrannalla. Asutuksen syntyyn kyseiselle paikalle on vaikuttanut varmasti Hämeen Härkätien välitön läheisyys. Kylä on saatettu perustaa tukikohdaksi noin 18 kilometrin mittaisen asumattoman tietaipaleen puoliväliin. Letkun kansakoulun pihalta, vanhalta kylätontilta löydettiin vuonna 2000 kuppikivi (Letkun koulu, 834 01 0016), mikä viittaa siihen, että alueella on mahdollisesti asuttu jo rautakaudella. (Alanen 2004:129.)
Varhaisin maininta Letkun kylästä on vuodelta 1506, ja 1500-luvun alussa on kylässä ollut todennäköisesti kaksi taloa. Kylä säilyi kaksitaloisena koko 1500-luvun, mutta 1600-luvun alussa suurempi taloista jaettiin. (Alanen 2004:130.)
Vuoden 1649 kartan perusteella määritetyllä Letkun kylätontilla on nykyisin koulurakennus ja urheilukenttä, joiden rakentaminen on todennäköisesti tuhonnut vanhemmat kulttuurikerrokset. Kylätontti on tarkastushetkellä kesannolla olleiden peltojen ympäröimä. Kylätontista noin 200 m länteen, Kytöniitynojan rannalla on pieniä rakentamattomia kumpareita, joilla havaittiin palaneita kiviä.
Rahoitusluokka 3. Eli ei vaikuta piipparointiin?
http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsov ... =834010016
http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsov ... 1000005338
Kuppikivi sijaitsee noin 200 m Härkätiestä kaakkoon, tieltä Letkun koululle johtavan tien koillisreunassa, koulun tontin rajakivessä. Rajamerkissä on hyvin näkyvä pystykivi ja sen alla irtokiviä, joista yhden laakealla pinnalla on kolme kuppimaista syvennystä. Mahdollisesti kuppeja voi olla sammalen ja heinikon alla enemmänkin.
Kuppikallio sijaitsee koulun pihalla olevan eteläisemmän kalliokohouman läntisen osan yläreunassa, jossa kiertää kuppien jono. Kalliossa on ainakin 12 selvää kuppia, kaksi porausreikää ym. muita mahdollisia hakkauksia. Itäisen osan päällä on ainakin yhdet nimikirjaimet. Kallion kivi on pehmeää, joten on mahdollista, että koulun lapset olisivat tehneet kallioon kuppeja läheisen rajakiven kuppien innoittamina. Kallio on hyvin uurteikas.
Kuppkivellä on rauhoitusluokka 1.Mitenköhän se vaikuttaa piipparointiin koulun pihalla?
Letkun kylän vaha tonttimaa on sijainnut Kolmikkaanjärven ja Valajärven välissä, pienen Kytöniitynojan pohjoisrannalla. Asutuksen syntyyn kyseiselle paikalle on vaikuttanut varmasti Hämeen Härkätien välitön läheisyys. Kylä on saatettu perustaa tukikohdaksi noin 18 kilometrin mittaisen asumattoman tietaipaleen puoliväliin. Letkun kansakoulun pihalta, vanhalta kylätontilta löydettiin vuonna 2000 kuppikivi (Letkun koulu, 834 01 0016), mikä viittaa siihen, että alueella on mahdollisesti asuttu jo rautakaudella. (Alanen 2004:129.)
Varhaisin maininta Letkun kylästä on vuodelta 1506, ja 1500-luvun alussa on kylässä ollut todennäköisesti kaksi taloa. Kylä säilyi kaksitaloisena koko 1500-luvun, mutta 1600-luvun alussa suurempi taloista jaettiin. (Alanen 2004:130.)
Vuoden 1649 kartan perusteella määritetyllä Letkun kylätontilla on nykyisin koulurakennus ja urheilukenttä, joiden rakentaminen on todennäköisesti tuhonnut vanhemmat kulttuurikerrokset. Kylätontti on tarkastushetkellä kesannolla olleiden peltojen ympäröimä. Kylätontista noin 200 m länteen, Kytöniitynojan rannalla on pieniä rakentamattomia kumpareita, joilla havaittiin palaneita kiviä.
Rahoitusluokka 3. Eli ei vaikuta piipparointiin?