Eilen kävimme ensimmäisen piippausreissun. Tiedossa oli erään ilmeisesti hieman erakoituneen suutarin asuinpaikka, eikä monesti tarvinnut Rogerssisteriäkään paikalle yllyttää.
Ja siellä missä minä olen, ovat myös nuo kuvissa näkyvät karvaiset ystäväni Jörö ja Fiini (Fiini on tuo pienempi ja lähes musta).
Itseasiassa nyt kun kiinnitin asiaan huomiota niin onhan tuolla Rogerssisterilläkin melko karvainen pärstävärkki
Eli kaiketi ryhmärämän kutsumanimenä toimis hienosti Vuorenpeikko & Karvanaamat
Mutta asiaan.
Tiesimme paikan sijainnin suurinpiirtein ohjeiden perusteella, ja lähdimme etsimään. Kuinka ollakkaan osuimme melkein suoraan oikeaan paikkaan, yhtäkkiä tiheähkön metsän siimeksestä avautui eteemme niitty:
Rogerssisterin ACE tuli hulluksi ja kaivuutalkoisiin piti alkaa. Hurtat kun näkivät että nyt kaivetaan ja pyritään syvälle, tulivat he avuksi talkoisiin.
Jörö tarkistaa ettei kuopan sivuun lapioituun maakasaan jäänyt kamista huomaamatta..
Meillä kamikset tarkastetaan kunnolla poliisin pojan ja rajavartijan tytön tarkkojen hajuaistien avustamana.
Joo, selkeä rautapalikka...
Useampi tiima paikalla oltiin, rakennusten perustuksia oli hahmotettavissa parissa paikassa, ja yhdessä paikassa lienee ollut hevospilttuu, päätellen paikalta löytyneistä useista hevosenkenkänauloista.
Kamiksia löytyi vaikka kuinka, ja piippauksia oli aivan liiankin kanssa. Piti herkkyys säätää liki puoleen että pääsi enimmistä.
Paikalle mennään varmasti toistekin, oli se sen verran mielenkiintoinen paikka.
Tavoitteena ois löytää vanhoja suutarin tarvekaluja.
Kamikset pitää viikonlopun aikana putsata ja kuvata, ja laittaa fotot näkyviin tännekin.
