Viikinkiaikainen solki
Viikinkiaikainen solki
Mainitsin tuolla:
http://www.aarremaanalla.com/foorumi/vi ... .php?t=358
Löytäneeni soljen. Kuva tässä muun rojun ohessa (HUOM 2,5 Mt):
Tuo naula oli taottu aivan litteäksi, minulle arvoitus. Puolipalloja löytynyt samalta pellolta ennenkin mutta tässä ei ole takana mitään kiinnitettä.
Muut: maanäyte ilmeisesti pajan pohjalta ja muuta rojua.
http://www.aarremaanalla.com/foorumi/vi ... .php?t=358
Löytäneeni soljen. Kuva tässä muun rojun ohessa (HUOM 2,5 Mt):
Tuo naula oli taottu aivan litteäksi, minulle arvoitus. Puolipalloja löytynyt samalta pellolta ennenkin mutta tässä ei ole takana mitään kiinnitettä.
Muut: maanäyte ilmeisesti pajan pohjalta ja muuta rojua.
Tasavarsisolki
Mielestäni se on Viikinkiaikainen tasavarsisolki, ei ole edes katkennut.
Samanlainen löytyy Satakunnan historiasta, Rautakausi osasta sivulta 311.
Tosin kirjani painettu 1952.(Ilmoititko löydöstäsi Museovirastolle ? )
Samanlainen löytyy Satakunnan historiasta, Rautakausi osasta sivulta 311.
Tosin kirjani painettu 1952.(Ilmoititko löydöstäsi Museovirastolle ? )
Re: Tasavarsisolki
Kerron paikasta hieman lisää.LTJ kirjoitti:Mielestäni se on Viikinkiaikainen tasavarsisolki, ei ole edes katkennut.
Samanlainen löytyy Satakunnan historiasta, Rautakausi osasta sivulta 311.
Tosin kirjani painettu 1952.(Ilmoititko löydöstäsi Museovirastolle ? )
Noin kymmenen vuotta sitten sain Halikon kulttuurisihteeriltä (välikäsien kautta) tiedon että eräs maanomistaja haluaisi metallinetsijän katsastamaan tulevan talon paikkaa vajaan kilometrin päähän Halikon kirkosta. Kävin kaverini kanssa paikalla ja parin tunnin etsimisen jälkeen totesin etten löydä mitään vanhaa. Myöskään aivan viereiseltä pellolta ei löytynyt keramiikkaa tms.
Talon rakentamisen aikaan tutkin jatkuvasti paljastunutta maata ja maakasoja. Tärkeimpänä löytönä noin vuoden 1010 sachsenpfenning, jonka tunnisti museoviraston Pekka Sarvas.
Nyt kun talon pihaan rakennettiin kuisti ja pihaa muutenkin tasoiteltiin pyydettiin minut taas avuksi. Pari kuukautta sitten löysin kuparipellin näköisen palasen, jota epäilin rahanpalaseksi. Se on nyt tutkittavana museovirastossa.
Nyt kun viimeisetkin kasat oli tasoitettu kävin vielä kerran ja silloin löytyi tuo esinekokoelma. Lisäksi oli näkyvissä selvä tuhkakerros ja siinä tallautunutta maata, josta tuo näyte.
Eli tulkintani on että kaikki korunpalaset ja myös tuo viimeinen koru ovat pajalle myytyä materiaalia joka on löytynyt muualta tai ryöstetty haudoista.
Museovirasto on ollut alusta asti mukana tässä projektissa ja muun muassa Halikon inventoinnin aikana (2001?) löysi aivan vierestä Suomen hienoimman kokoelman kallioon hakattuja uhrikuoppia.
Ja tietysti tuo solki on ilmoitettu museovirastolle, joka on luvannut hakea sen (ja muut löydöt) ohi kulkiessaan.
Re: Tasavarsisolki
Olen joskus löytänyt itsekin tuollaisia metallinpalasia, joita tietty heti luulin klippingeiksi. Vaan olivat ihan tavallisia, leikkurilla leikattuja paloja, ehkä parin vuosikymmenen takaa. Olisi kuitenkin kiinnostavaa tietää, miltä mahdollisesti aito klippinki näyttää maasta noustessaan. Eli olisiko kuvaa pistää..? Vai mahdoitko tarkoittaa jotenkin muuten leikattua kolikon palasta, tms?ilkkap kirjoitti:Pari kuukautta sitten löysin kuparipellin näköisen palasen, jota epäilin rahanpalaseksi. Se on nyt tutkittavana museovirastossa.
Teknetics T2, Vibra-Probe 570
Re: Tasavarsisolki
Minun etsimessäni kupari antaa lukeman 55, tämä pala antoi 72. Siitä pääepäilyni. Sama paikka kuin tuo pajanpohja josta oli jo löytynyt tuo 1010 vuoden raha. Yksi sivu rahanpyöreä kolme muita leikatunnäköisiä. Hiittisten kaivauksilta löytyi yksi Otto I rahan puolikas (vai olikohan Otto II ?), joka oli mielestäni samannäköistä. Kuvioita ei ollut, mutta vanhoissa rahoissa ei useinkaan ole vaikka ne olisivat vain 400 vuotta vanhoja. Varmuuden vuoksi siis lähetin, voi tietysti olla aivan muutakin. Mutta tuolta joenvieruspellolta on löytynyt uskomaton määrä noin viikinkiaikaista sälää, joten...Hannu kirjoitti:Olen joskus löytänyt itsekin tuollaisia metallinpalasia, joita tietty heti luulin klippingeiksi. Vaan olivat ihan tavallisia, leikkurilla leikattuja paloja, ehkä parin vuosikymmenen takaa. Olisi kuitenkin kiinnostavaa tietää, miltä mahdollisesti aito klippinki näyttää maasta noustessaan. Eli olisiko kuvaa pistää..? Vai mahdoitko tarkoittaa jotenkin muuten leikattua kolikon palasta, tms?ilkkap kirjoitti:Pari kuukautta sitten löysin kuparipellin näköisen palasen, jota epäilin rahanpalaseksi. Se on nyt tutkittavana museovirastossa.
Kyllä klippingin tunnistaa maallikkokin heti. Olivat niin paksut kohokuviot että en ole nähnyt yhtäkään sileätä vielä.
Vielä soljesta
Jos museovirasto tulee noutamaan tuon soljen, voisitko kertoa, että saako siitä löytöpalkkiota tai muuta kivaa, esim. uudet paristot haravaan ?
Hienosti säilyneitä yksityiskohtia tuossa soljessa.
Löytöpalkkioista ja lunastamisesta pitää kertoa taannoinen tapaus:
Turun maakuntamuseo oli kiinnostunut Lemunniemen taistelukentältä löytämistämme tykin- ja musketinkuulista, ja olisi halunnut ne kokoelmiinsa. Kun sitten keskustelu kääntyi lunastukseen, museon kanta muuttuikin. Ilmaiseksi löydöt olisivat kelvanneet arkistoihin, mutta kuulemani mukaan (ainakaan) Turun maakuntamuseolla ei ole tapana lunastaa pintalöytöjä. Lupasivat kuitenkin kysellä museovirastolta, jos heillä olisi kiinnostusta lunastaa löydöt omasta budjetistaan.
Tulipa vähän sellainen olo, että otetaan vanhat tavarat pois kuljeksimasta kansan käsistä, ja arkistoidaan ne ihan arkistoinnin riemusta. Ilmaisinkin maakuntamuseolle olevani nyt ja tulevaisuudessa valmis tarjoamaan lunastusta vastaan kaikkia löytöjäni, mutta mieluummin pidän parhaimmat löydöt omana ilonani kuin annan kätkeä ne museon arkistoon ties monenko samanlaisen esineen joukkoon..
Löytöpalkkioista ja lunastamisesta pitää kertoa taannoinen tapaus:
Turun maakuntamuseo oli kiinnostunut Lemunniemen taistelukentältä löytämistämme tykin- ja musketinkuulista, ja olisi halunnut ne kokoelmiinsa. Kun sitten keskustelu kääntyi lunastukseen, museon kanta muuttuikin. Ilmaiseksi löydöt olisivat kelvanneet arkistoihin, mutta kuulemani mukaan (ainakaan) Turun maakuntamuseolla ei ole tapana lunastaa pintalöytöjä. Lupasivat kuitenkin kysellä museovirastolta, jos heillä olisi kiinnostusta lunastaa löydöt omasta budjetistaan.
Tulipa vähän sellainen olo, että otetaan vanhat tavarat pois kuljeksimasta kansan käsistä, ja arkistoidaan ne ihan arkistoinnin riemusta. Ilmaisinkin maakuntamuseolle olevani nyt ja tulevaisuudessa valmis tarjoamaan lunastusta vastaan kaikkia löytöjäni, mutta mieluummin pidän parhaimmat löydöt omana ilonani kuin annan kätkeä ne museon arkistoon ties monenko samanlaisen esineen joukkoon..
Teknetics T2, Vibra-Probe 570
soljesta vielä
Lisäisin vielä sellaisen kysymyksen, että kun olette saaneet museovirastolta löytöpalkkiota, onko se ollut hinnoiteltuna esim. rahahinnaston mukaan, vai onko mennyt jollain muulla taksalla ? itse löysin joskus markka-aikana esineitä, ja museovirasto sanoi, että saat kasasta 100 mk, ( huom. markka-aikaa ! ) ja kun kävin hinnoittelemassa antiikkimessuilla, niin YHDELLE löytämälleni esineelle laitettiin hintaa 50 euroa noin.Jääköön esine salaisuudeksi, mitä hinnoittelin....
Re: Tasavarsisolki
Tässä huonohko kuva parhaista löytämistäni klippingeistä. Tuo vasemmanpuoleinenkin on helposti tunnistettavissa mutta kuva on huono, pitänee harjoitella.Hannu kirjoitti: Olen joskus löytänyt itsekin tuollaisia metallinpalasia, joita tietty heti luulin klippingeiksi. Vaan olivat ihan tavallisia, leikkurilla leikattuja paloja, ehkä parin vuosikymmenen takaa. Olisi kuitenkin kiinnostavaa tietää, miltä mahdollisesti aito klippinki näyttää maasta noustessaan. Eli olisiko kuvaa pistää..? Vai mahdoitko tarkoittaa jotenkin muuten leikattua kolikon palasta, tms?
- Aarteenmetsästäjä
- Metallinetsijä
- Viestit: 410
- Liittynyt: 22 Syys 2007, 21:18
- Paikkakunta: Viitasaari/Jämsänkoski
Aarteenmetsästäjä kirjoitti:Mistä olet nuo Klippingit löytänyt?
Hiittisistä. Olet ehkä huomannut että olen postannut Hiittisten muinaisjäännösalueelta löytyneiden esineiden kuvia tänne. Alue on muinaisen " Kung Valdemars segelled" in varrella. Tuossa itineraariossa Hiittisten Kyrksund on nimellä Örsund. Itineraario kuvaa reittiä Utlänganista (Ruotsin eteläkärki) Tukholman saariston kautta Ahvenanmeren yli Porkkalaan ja sieltä Reval iin (Tallinna). Örsundia edeltävä reittipiste on Aspösund, jota ei ole vielä löydetty ja seuraava Hangon kappelisatama. Paikka on kutakuinkin tiedossa.
Nämä hopeakolikot löysin ennen arkeologisia kaivauksia. Kun kaivaukset alkoivat niin minulta otettiin pois kaksi arabialaisen hopearahan puolikasta ja loput rahat pyydettiin katsottavaksi. Palautettiin vuoden kuluttua ja ne ovat siis minulla. Nuo klippingit ovat siis tuon muinaisjäännösalueen ulkopuolella mutta lähellä. Eivätkä ne ajoitukseltaankaan sovi muihin löytöihin, jotka ovat 800-1300 jkr, koska ovat 1560 luvulta.
Siltä varalta että silmät alkavat kiilua totean että olen piipparoinut alueella noin tuhat tuntia enkä usko sieltä enää mitään löytyvän, ja onhan se kiellettyäkin.
- Aarteenmetsästäjä
- Metallinetsijä
- Viestit: 410
- Liittynyt: 22 Syys 2007, 21:18
- Paikkakunta: Viitasaari/Jämsänkoski