Kävinpä pari tuntia testailemassa uusia scooppeja meressä ei voi kuin todeta että kyllä kunnon työkalut helpottaa hommia. Jotain löytöjäki tuli. Mielenkiintoinen uistin. En vielä ole ehtinyt tutkia mistä ja millon tuo on kotosin mutta vanhalta vaikuttaa. Suomukoristeet on käsin naputeltu. Korvis on 925 hopeaa ja sormus ilmeisesti kans vaikka siinä on neliön pohjalla 800.
Vähä kolikoitaki tuli mutta ei mitään erikoisempaa. Vanhin om markka vuodelta -28 jos vaan sain oikein tulkittua. Nuo kolikot kärsii meressä joskus aika pahasti kuten tosta yhestä kuparipennistä näkee. Se oli syvällä mätänevässä puusilppukerroksessa. Haju mikä sieltä nousi ei ollu mitenkään mieltä ylentävää
Tuo uistinhan olikin verraton löytö. Tuollaista tietoa löytyi:
Esinenumero: MM 3823:36
Nimi: Lusikkauistin Werraton
Asiasanat: kalastusvälineet, koukkupyydykset, lusikkauistimet, Werraton, Rovaniemi, Pietiläinen
Valmistusaika: 1900-1910-luku?
Valmistuspaikka: Oulu, Suomi
Valmistaja: J.E.Pietiläinen
Mitat: p. 6,8 cm; l. 1,3 cm - 2,1 cm
Kuvaus: Materiaali: messinki Ohuehkosta metallilevystä valmistettu soikeahko, loivasti taivutettu uistin. Kromattu molemmilta puolilta. Mol. päissä reiät, ei koukkuja. Koveralle puolelle stanssattu uistimen nimi sekä numero 9.
Säilyttävä museo: Suomen Metsästysmuseo
XP DĒUS. Varakoneena XP GoldMAXX Power V4+WS1+ muuta tarvittavaa.
Vanhin esinelöytö Suomesta: Vyönsoljen katkelma 550-800 jKr Nappisolki v. 600 jKr. Vanhin kolikko Suomesta: Dirhem Viikinkiajalta v.942-950 jKr.
Vaikka kuinka googlaa niin en löydä muuta ku tuon Leijonan mainitseman. Antaahan tuo hyvin osviittaa uistimen iästä mutta mitat ei täsmää ja mulla on eri numero. Mun uistin on 5,4 cm pitkä ja 3,5 cm leveimmältä kohalta. Numero on vissiin 33 vaikka toisen kolmosen kohalla on myös seiska kuten kuvasta näkee. Materiaali on messinkiä. Sen huomasin kun meriveden vaikutus alkaa antaan periks ja pinnalle pelkistynyt kupari alkaa muuttua. Paikoitellen se on jo messingin värinen.
