hevosenkenkä solki ymym,,sekä kuppikivi
-
- Viestit: 8
- Liittynyt: 12 Elo 2011, 17:35
- Viesti:
Olen syrjäsilmällä seurannut tätä ketjua aika ajoin ja koska asia näyttää kiinnostavan niin täsmennetään hiukan:
Paikan jatkotutkimusta ei hoida Museovirasto vaan Oulun yliopiston arkeologian oppiaine, tarkemmin sanottuna allekirjoittanut, tämän kuun aikana. Syy siihen etten ole paikalle ensimmäisen tarkastuskäyntini jälkeen kerennyt on yksinkertainen: kaivaukseni Oulussa ovat edelleen kesken. Miksi Oulun yliopisto eikä MV? Siksi, että YO:lla on kohteeseen selkeä ja perusteltu tutkimusintressi sekä tarvittavat kalusto- ja rahalliset resurssit, minkä lisäksi YO on maantieteellisestikin huomattavasti lähempänä oleva instanssi kuin MV. MV:lta tuskin resursseja löytyisi tutkia Pohjois-Suomessa kohdetta, joka ei ole tuhoutumisvaarassa, näin nopealla aikataululla. Ja nopeasta aikataulusta todellakin on kyse, kun puhutaan vain hiukan yli kuukauden viiveestä. Yliopisto ei kuitenkaan tee tutkimusta Viraston toimeksiannosta vaan suorittaa sen omana projektinaan tutkijansa (siis minun) väitöskirjatutkimukseen liittyvien intressien johdosta.
Yst. terv.
J-M Kuusela
Paikan jatkotutkimusta ei hoida Museovirasto vaan Oulun yliopiston arkeologian oppiaine, tarkemmin sanottuna allekirjoittanut, tämän kuun aikana. Syy siihen etten ole paikalle ensimmäisen tarkastuskäyntini jälkeen kerennyt on yksinkertainen: kaivaukseni Oulussa ovat edelleen kesken. Miksi Oulun yliopisto eikä MV? Siksi, että YO:lla on kohteeseen selkeä ja perusteltu tutkimusintressi sekä tarvittavat kalusto- ja rahalliset resurssit, minkä lisäksi YO on maantieteellisestikin huomattavasti lähempänä oleva instanssi kuin MV. MV:lta tuskin resursseja löytyisi tutkia Pohjois-Suomessa kohdetta, joka ei ole tuhoutumisvaarassa, näin nopealla aikataululla. Ja nopeasta aikataulusta todellakin on kyse, kun puhutaan vain hiukan yli kuukauden viiveestä. Yliopisto ei kuitenkaan tee tutkimusta Viraston toimeksiannosta vaan suorittaa sen omana projektinaan tutkijansa (siis minun) väitöskirjatutkimukseen liittyvien intressien johdosta.
Yst. terv.
J-M Kuusela
Jari-Matti Kuusela, FT
Tutkijatohtori
Arkeologia/Humanistinen tiedekunta
Oulun yliopisto
Tutkijatohtori
Arkeologia/Humanistinen tiedekunta
Oulun yliopisto
mitä nyt lähipeltoja oon kierrellyt niin tuo puukko ja kolmion mallinen piikki on vanhimmat roinat mitä on löytynyt (sekä musketikuulia ym 1800 luvun esineitä)valitettavasti 900-1200 luvun uusia esine löytöjä ei ole vielä kohdalle lähipelloilta sattunut,solkikankaalla on pari tarkistamisen arvoista paikkaa sekä lähipellolla oleva kiviröykkiö
Kyllähän mielestäni sinun(löytäjän)pitäisi olla paikalla argeologien kanssa.Mitä salattavaa siellä nyt olisi?Tiimi työskentelyä tämä on.Mukaan vaan pällistelemään
Vanhimmat kolikot:Saksalainen Penning v.1075,Kuningas Stephen v.1135.Dirhem v.754
Viikinkiaikainen hevosenkenkäsolki,kupurasolki,rannerengas ja ketjunkantaja ym.Ruotsalainen tippa.
Ja kaikki vasta alussa...........Minelab X-Terra 705 GoldPack
Viikinkiaikainen hevosenkenkäsolki,kupurasolki,rannerengas ja ketjunkantaja ym.Ruotsalainen tippa.
Ja kaikki vasta alussa...........Minelab X-Terra 705 GoldPack
- Leijona
- Kunniajäsen/Mestari/Vuoden foorumilainen
- Viestit: 10560
- Liittynyt: 04 Helmi 2009, 22:01
- Paikkakunta: Etelä-Karjala
Minäkin kysyin silloin v.2009, kun löysin kupurasoljen ja tasavartisen soljen, että voinko tulla seuraamaan kaivauksia, kunhan sellainen on ajankohtaista, niin kyllä he luvan antoivat, mutta ei ole vielä kuulunut mitään siitä, että milloin tutkimus aloitetaan.raiban kirjoitti:Kyllähän mielestäni sinun(löytäjän)pitäisi olla paikalla argeologien kanssa.Mitä salattavaa siellä nyt olisi?Tiimi työskentelyä tämä on.Mukaan vaan pällistelemään
Se ikuinen rahapula
XP DĒUS. Varakoneena XP GoldMAXX Power V4+WS1+ muuta tarvittavaa.
Vanhin esinelöytö Suomesta: Vyönsoljen katkelma 550-800 jKr Nappisolki v. 600 jKr. Vanhin kolikko Suomesta: Dirhem Viikinkiajalta v.942-950 jKr.
Vanhin esinelöytö Suomesta: Vyönsoljen katkelma 550-800 jKr Nappisolki v. 600 jKr. Vanhin kolikko Suomesta: Dirhem Viikinkiajalta v.942-950 jKr.
Tuo mitä tekevät on koekuopitus. Oleellista on kuoppien seinien tuijotus että onko näkyvissä kulttuurikerroksia tai mustia rantuja, jotka kielivät polttokenttäkalmistosta.mese320 kirjoitti:no jos huomenna ohi kulkiessa kävis kyseleen
Jos et ole jo putsannut aluetta (eli tiedät sen tyhjäksi isoista positiivisista kaiuista) niin voit kyllä kysyä että ovatko kiinnostuneita tietämään onko maassa enemmänkin noita tuollaisia ääniä. Jatko menee sitten heidän mielipiteensä mukaan.
Niin, eikös tuollainen koekuopitus kannattaisi tehdä tässä tapauksessa niiltä kohdin missä noita signaaleja tulee, jos niitä vielä löytyy? Ei kai museoihmiset kaiva ihan randomilla että tuosta ja tuosta kaivetaan ja toivotaan parasta? Tämä mielikuva mulle on syntynyt museoihmisten metallinpaljastinkammoa seuranneena...ilkkap kirjoitti: Tuo mitä tekevät on koekuopitus. Oleellista on kuoppien seinien tuijotus että onko näkyvissä kulttuurikerroksia tai mustia rantuja, jotka kielivät polttokenttäkalmistosta.
Jos et ole jo putsannut aluetta (eli tiedät sen tyhjäksi isoista positiivisista kaiuista) niin voit kyllä kysyä että ovatko kiinnostuneita tietämään onko maassa enemmänkin noita tuollaisia ääniä. Jatko menee sitten heidän mielipiteensä mukaan.
t. patti
Fisher F5
Excalibur 2
GM3
- Gold found is four times as sweet as gold bought
Excalibur 2
GM3
- Gold found is four times as sweet as gold bought
Nuo kuopankaivajat joutuvat ajattelemaan esineen jatkokäsittelyä. Jos epäilevät että on helposti hajoavaa kamaa ja konservointiin on jonoa, niin eivät halua kaivaa vaan odottavat otollisempaa hetkeä.patti kirjoitti:Niin, eikös tuollainen koekuopitus kannattaisi tehdä tässä tapauksessa niiltä kohdin missä noita signaaleja tulee, jos niitä vielä löytyy? Ei kai museoihmiset kaiva ihan randomilla että tuosta ja tuosta kaivetaan ja toivotaan parasta? Tämä mielikuva mulle on syntynyt museoihmisten metallinpaljastinkammoa seuranneena...ilkkap kirjoitti: Tuo mitä tekevät on koekuopitus. Oleellista on kuoppien seinien tuijotus että onko näkyvissä kulttuurikerroksia tai mustia rantuja, jotka kielivät polttokenttäkalmistosta.
Jos et ole jo putsannut aluetta (eli tiedät sen tyhjäksi isoista positiivisista kaiuista) niin voit kyllä kysyä että ovatko kiinnostuneita tietämään onko maassa enemmänkin noita tuollaisia ääniä. Jatko menee sitten heidän mielipiteensä mukaan.
t. patti
Esimerkiksi viimeksi löytämäni miekka noin tuhannen vuoden takaa jätettiin kaivamatta loppuun. Se kaivettiin myöhemmin ja vietiin samana päivänä konservointilaitokselle.
Tuo Ilkkap:n mainitsema jonotus konservointiin on tosiaan paljonki hidastava asia. Oulussa esimerkiksi konservoinnissa on tällä hetkellä tavaraa Kokkolan kaivauksilta ja niiden esikäsittely ja konservointi laskettiin kestävän ainakin marraskuun loppuun, mahdollisesti kauemmin. Näiden esineiden konservointiin sopivia laboratorioita ja tekijöitä ei ole suomessa kovin montaa.
Eiköhän me kuulla myöhemmin lisää löydöksistä ja ilmeisesti niistä tehdään väitöstutkielma eli se on tulevaisuudessa luettavissa.
Erittäin hienoa kuitenkin että metallinetsijä on ollu tässäki jutussa alullepanija.
Onnittelut vielä siitä.
Eiköhän me kuulla myöhemmin lisää löydöksistä ja ilmeisesti niistä tehdään väitöstutkielma eli se on tulevaisuudessa luettavissa.
Erittäin hienoa kuitenkin että metallinetsijä on ollu tässäki jutussa alullepanija.
Onnittelut vielä siitä.
-
- Viestit: 8
- Liittynyt: 12 Elo 2011, 17:35
- Viesti:
Mehän emme salaa mitään, mutta minä henkilökohtaisesti en puhu puolitietoja ennen kuin olen tutkinut asioita jottei turhaan tule annettua väärää tietoa. Kerrotaan nyt sitten jotakin ettei turhaan lähde huhut liikkeelle.
Kohde vaikuttaa sisältävän verrattain laajan, jos kohta melko ohuen, kulttuurikerroksen. Esineitäkin on löytynyt - kaksi pronssista hevosenkenkäsolkea lienevät ne jotka täällä kiinnostavat. Arkeologina minulle esineet ovat kuitenkin jokseenkin toissijaisia - ne ovat sieviä ja jossain määrin ajoittavia, mutta minä en ole esinetutkija eli sikäli uusien esineiden etsiminen ole kaivauksen tarkoitus. Kulttuurikerros (eli se konteksti, johon esineet liittyvät) sen sijaan on mielenkiintoinen. Niillä pienillä kuopilla, kuten täällä jo todettiin, etsitään ihmisen aiheuttamia häiriöitä maaperässä. Tässä paikassa on tien kummallekin puolelle ulottuva voimakkaan noensekainen kerros, jossa siellä täällä on havaittavissa mahdollisesti (huom!) joitakin rakenteisiin viittaavia piirteitä. Kerrosta on tällä hetkellä pidettävä rautakautisena, koska nyt löydetyt soljet ovat tulleet siitä.
Mitä mahdolliset rakenteet ovat (taloja tai jotakin muuta) tai ylipäätään mikä kohde on, ei tällä hetkellä ole varmaa. Tällä erää voinee todeta, että kohteella on myöhäiselle rautakaudelle ajoittuva kiinteä muinaisjäännös. Lopputyö tehdään tutkijankammiossa, ei kentällä. Tällä hetkellä kohteella on auki kolme pienehköä kaivausaluetta, mikä lienee kaivausten aikataulun puitteissa maksimi. Ei ole toivoakaan tutkia kohdetta kokonaan näiden kaivausten aikana, joten tarkoitus on jatkaa ensi kenttäkaudella mikäli resurssit järjestyvät.
Ja kyllä, olemme paikalla vielä ensi viikon. Ja toinen kyllä, teen väitöskirjaa Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan rautakaudesta ja tämän kohteen tutkimukset sisältyvät työhöni.
J-M
Kohde vaikuttaa sisältävän verrattain laajan, jos kohta melko ohuen, kulttuurikerroksen. Esineitäkin on löytynyt - kaksi pronssista hevosenkenkäsolkea lienevät ne jotka täällä kiinnostavat. Arkeologina minulle esineet ovat kuitenkin jokseenkin toissijaisia - ne ovat sieviä ja jossain määrin ajoittavia, mutta minä en ole esinetutkija eli sikäli uusien esineiden etsiminen ole kaivauksen tarkoitus. Kulttuurikerros (eli se konteksti, johon esineet liittyvät) sen sijaan on mielenkiintoinen. Niillä pienillä kuopilla, kuten täällä jo todettiin, etsitään ihmisen aiheuttamia häiriöitä maaperässä. Tässä paikassa on tien kummallekin puolelle ulottuva voimakkaan noensekainen kerros, jossa siellä täällä on havaittavissa mahdollisesti (huom!) joitakin rakenteisiin viittaavia piirteitä. Kerrosta on tällä hetkellä pidettävä rautakautisena, koska nyt löydetyt soljet ovat tulleet siitä.
Mitä mahdolliset rakenteet ovat (taloja tai jotakin muuta) tai ylipäätään mikä kohde on, ei tällä hetkellä ole varmaa. Tällä erää voinee todeta, että kohteella on myöhäiselle rautakaudelle ajoittuva kiinteä muinaisjäännös. Lopputyö tehdään tutkijankammiossa, ei kentällä. Tällä hetkellä kohteella on auki kolme pienehköä kaivausaluetta, mikä lienee kaivausten aikataulun puitteissa maksimi. Ei ole toivoakaan tutkia kohdetta kokonaan näiden kaivausten aikana, joten tarkoitus on jatkaa ensi kenttäkaudella mikäli resurssit järjestyvät.
Ja kyllä, olemme paikalla vielä ensi viikon. Ja toinen kyllä, teen väitöskirjaa Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan rautakaudesta ja tämän kohteen tutkimukset sisältyvät työhöni.
J-M
Jari-Matti Kuusela, FT
Tutkijatohtori
Arkeologia/Humanistinen tiedekunta
Oulun yliopisto
Tutkijatohtori
Arkeologia/Humanistinen tiedekunta
Oulun yliopisto
Suuret kiitokset J-M näistä tiedoista. Kuten mainitsit niin katkaisee mukavasti huhuilta siivet kun kertoo faktat.
Tuo vaikuttaa mielenkiintoiselta paikalta ja tulee olemaan mukavaa lukea mitä kaikkea saatte paikasta selvitettyä. Varsinkin tuo koko sinun väitöskirjasi tulee kiinnostamaan minua kovasti. Itse yritän pääasiassa paneutua keski-pohjanmaan ja erityisesti Kokkolan alueen rautakauteen - keskiaikaan. Sen takia alunperinki aloitin tämän piippariharrastuksen.
Tiedän kokemuksesta että kaivauksilla voi olla melko kiireistäkin tiukkojen aikataulujen takia eli annetaan tekijöille työrauha ja odotellaan tuloksia kunnes ne ovat valmiit.
Tuo vaikuttaa mielenkiintoiselta paikalta ja tulee olemaan mukavaa lukea mitä kaikkea saatte paikasta selvitettyä. Varsinkin tuo koko sinun väitöskirjasi tulee kiinnostamaan minua kovasti. Itse yritän pääasiassa paneutua keski-pohjanmaan ja erityisesti Kokkolan alueen rautakauteen - keskiaikaan. Sen takia alunperinki aloitin tämän piippariharrastuksen.
Tiedän kokemuksesta että kaivauksilla voi olla melko kiireistäkin tiukkojen aikataulujen takia eli annetaan tekijöille työrauha ja odotellaan tuloksia kunnes ne ovat valmiit.
1. Rullapäinen hevosenkenkäsolki, pronssia, on poikkeuksellisen
pienikokoinen. Kehä on poikkileikkaukseltaan pyöreä. Tällaisten solkien
käyttöaika on merovingiajan lopulta (700-luvulta) rautakauden loppuun
(1100-1200-luvulle), joskin useimmat kuuluvat viikinkiaikaan (800-1050
jKr.). Vastaavanlaisia solkia on löytynyt Suomesta, Karjalankannakselta,
Skandinaviasta, Venäjältä ja Virosta.
2. Puhkonainen riipus, pronssia, alaosassa on neulakotelo. Ajoitus on
viikinkiaika, 800-1050 jKr. Tällaiset esineet ovat erityisen yleisiä
Latviassa, mutta joitakin on löytynyt myös Laatokan kaakkoisrannan
viikinkiaikaisista kumpukalmistoista. Suomesta aivan samanlainen on löytynyt
1800-luvulla Akaan Mainiemestä sekä lisäksi Laatokan Karjalasta Sortavalan
Paason Linnavuorelta; Kalannin Kalmumäestä on löytynyt neulakoteloa vastaava
katkelma. Suomessa esinetyyppi on siis harvinainen.
3. Veitsentupenmuotoinen neulakotelo, pronssia. Vastaavanlaisia - ei
kuitenkaan aivan samanlaisia - Suomesta on aiemmin vain luovutetun Karjalan
muinaislinnoilta. Venäjällä esinetyyppiä on löydetty mm. Novgorodista ja
Kostroman seudun hautakummuista. Ajoitus on 1000-1200 jKr.
4. Tulusrauta, lyyranmuotoinen. Vastaavanlaiset tulusraudat tulevat käyttöön
700-luvulla, ja yleisiä ne ovat viikinkiajalla (800-1050 jKr).
Lyyranmuotoisia tulusrautoja on kuitenkin käytetty vielä myöhemminkin -
niitä on tavattu esimerkiksi saamelaisilta keskiaikaisilta
talvikyläpaikoilta. Novgorodissa tällaisia tulusrautoja on käytetty
1200-luvun puoliväliin saakka. ----------------------------------------------------no tuossa mv:n virallinen selvitys esineistä ,,,,,no pari lehti juttua on asia poikinut ja lisää on tulossa ajanmyötä ,esineet on varsin harvinaisia suomessa,
Kyllä vaan, ja nyt täytyy villimiehen nostaa omaa häntää; kolme neljästä arviosta/arvauksesta osui kutakuinkin, ei paha näin harrastelijalle (omasta vinkkelistä). Teille kokeneemmille ne tietysti olivat helppoja
Kokonaisuutena mahtavat löydöt. Allekirjoittaneelle riittäisi yhdestäkin koko vuodeksi riemun aihetta.
T: villimies
Kokonaisuutena mahtavat löydöt. Allekirjoittaneelle riittäisi yhdestäkin koko vuodeksi riemun aihetta.
T: villimies
GM3 + Garrett Pro-Pointer + Magellan Triton 200
vanhimmat löydöt: rapusolki n. 700-luvulta (Hämeenlinna), rautakaut. eläimenpäänmuot. hihnanjakajan hela (Rautjärvi)
vanhin kolikko: Juhana III: 1/2 äyriä v. 1580 (Rautjärvi)
SME:n jäsen nro 0008, lupa etsiä
vanhimmat löydöt: rapusolki n. 700-luvulta (Hämeenlinna), rautakaut. eläimenpäänmuot. hihnanjakajan hela (Rautjärvi)
vanhin kolikko: Juhana III: 1/2 äyriä v. 1580 (Rautjärvi)
SME:n jäsen nro 0008, lupa etsiä
Siirrytkö jatkossa vain rantapiippailuun, vai myytkö mahdolliset tulevat palaset yhteistä historiaa ulkomaille?mese320 kirjoitti:no niin museovirasto arvostaa löytämiäni esineitä 62,5 euron kappalehinnalla eli 250,- euroa. omalta osaltani yya sopimus kyseistä puljua kohtaan on irtisanottu.esim,, tuo kolmionmallinen neulakota on vasta kolmas suomessa mitä on löytynyt ,yksi akaalta 1800 luvulla ja kaksi olen minä löytänyt.
garrett ace 250
GM3
XP Deus
GM3
XP Deus