Elikkä hän oli ollut koiran kanssa lenkillä läheisellä pyörätiellä ja pysähtynyt pienelle tauolle ja ykskaks huomannut toisen sormuksen kadonneen.
Tiesi kuitenkin paikan noin 20 metrin tarkkuudella pyörätien reunassa.
Kun menimme paikalle, niin pyörätien reunassa kasvoi melko korkea horsmikko ja heinikko.
Siinä sitten etsin noin puoli tuntia, eikä muuta kuin muutama korkki, vaikka kävin läpi alueen monta kertaa. Etsin reunan myös toiselta puolelta, mutta ei mitään.
Naapuri sanoikin, että voin lopettaa etsimisen ja arveli jonkun jo löytäneen sen.
Sanoi sormuksen olevan arvokas rahallisesti sekä etenkin tunnearvoltaan.
Juttelimme siinä kaikkea muuta ja samalla minä haravoin vielä uudelleen pyörätien toista puolta hieman edempää reunasta ja silloin tuli puhdas signaali ja huomasinkin heti sormuksen heinikossa.
Sanoin naapurille, että arvaas mikä löytyi. Voi sitä RIEMUA
. Rouva hyppi ilosta ja sanoi suorastaan itkettävän kun tuntuu niin hyvältä. Hyvältä tuntui minustakin, kun etsintäreissu onnistui ja näki kuinka toiselle niin arvokas esine löytyi.
Kyseessä oli siin leveä valkokultasormus viidellä timantilla ja varmasti rouvalle tärkeillä kaiverruksilla.
Totesi vielä, että oli se hyvä kun minä jatkoin sitkeästi etsimistä, vaikkä hän oli jo luovuttanut
-Leijona-
Palkkioksi sait varmaan muutakin kuin piparikahvit 
