Eli meikälle kiikutettiin näytille taanoin, että onko erään asumuksen ullakolta löytynyt laatikollinen saippuaa vai räjähdettä.
Eli saippuan kokoiinen kikkara, jossa toisessa päässä n. 5mm reikä.
Kyseisen palankanssa voi kyllä huoletta mennä suihkuun, muttei kyllä peseytymisessä paljon auta, koska kyseessä on 200g puristettua trötyyliä, jota mitä suurimmalla todennäköisyydellä käytetty ns. laatikko miinojen räjähteenä, eli pieni puinen boksi, ja jos päälle astui, niin teki muutakin kipeää, kun pelkästään korvat lukkoon
Kyseisten kapistusten jäänteitä ainakin Hankoniemeltä välillä vieläkin löytyy, varsinkin nalleja, mutta ovat niin arvaamattomia kapistuksia, että pyritty vesistöön hävittämään.
Hassua on vielä se, että tietoni mukaan, löytöpaikan emäntä olisi halunnut itselleen "museoida" yhden saippuan, mutta isäntä ei olisi ollut siihen suostunut, vaan luovuttanut kaikki viranomaisille.
Kun räjähteistä puhutaan, ja varsinkin sodanaikaisista, niin on hyvä muistaa, että eihän ne leluja ole, mutta suurilmalta osin räjähteenä käytettiin trotyylia, joka sinäänsä on melko vaaraton aines käsitellä, koska vaatii tietyn painevaikutuksen, että aktivoituu, eli jos kikkareessa ei ole sytytintä, niin käytännössä ei voi poksahtaa missään normaali olosuhteissa.
Itse en tiedä, mutta juttu kertoo, että "alan jätkät" poistaa esim. kranaateista sytkät, ja valuttaa trotyylin pois nuotiossa, eli ns. juoksutetun trotyylin, jota ilmeisesti ainoastaan kranuissa jne. käytettiin.
Sytkäreiden poistamista kenellekkään suosittele, koska siinä on ne omat riskinsä, ja on kuitenkin olemassa tyyppejä, jotka saavat ihan palkkaa räjähdelöytöjen jatkokäsittelystä, ja siitä tulevaisuudesta kerron lisää omassa osiossaan
) Fiskars kenttä ja puutarha, Minelab Pro Find 35 ja Sherlock pinpointterit. Panasonic Lumix FT-5 kamera. NMF-jäsen.
