Tänään sain asennettua paikalleen. USB kiinni tietokoneessa, TR virrattomana, siksi ruudulla ei muuta kuin perusnäyttö.
Softamuutoksia:
Äänet nyt "portaattomat" TID:n mukaan.
Tässä kuva:
Tehty: USB-väyläinen True ID met.paljastin
Mites tämä tarina jatkuu?
Itse ajattelin paikata aukon sivityksessä ja tilasin Arduinon mikrokontrolleriboardin. Meinaan tehdä ohjelman joka ottaa analogiatulosta näytettä riittävällä taajuudella ja resoluutiolla ja tuottaa siitä näytölle pylväsdiagrammin ajan funktiona. Tuo tulo olisi aluksi CScopen viisarille menevää tietoa eli kokeilen saako tuolla lailla yksinkertaisesti revittyä tarkempaa infoa diskriminointia varten. Voipi kyllä olla että mittarille menevä signaali on liian summittainen ja joudun ottamaan tulon lähempää etuastetta.
Toinen testikohde on Surfmasterin signaali, ainakin oskilloskooppitestissä on havaittavissa erilainen käyrämuoto eri metalleille eli tuo saattaisi auttaa myös PI diskriminoinnissa.
Itse ajattelin paikata aukon sivityksessä ja tilasin Arduinon mikrokontrolleriboardin. Meinaan tehdä ohjelman joka ottaa analogiatulosta näytettä riittävällä taajuudella ja resoluutiolla ja tuottaa siitä näytölle pylväsdiagrammin ajan funktiona. Tuo tulo olisi aluksi CScopen viisarille menevää tietoa eli kokeilen saako tuolla lailla yksinkertaisesti revittyä tarkempaa infoa diskriminointia varten. Voipi kyllä olla että mittarille menevä signaali on liian summittainen ja joudun ottamaan tulon lähempää etuastetta.
Toinen testikohde on Surfmasterin signaali, ainakin oskilloskooppitestissä on havaittavissa erilainen käyrämuoto eri metalleille eli tuo saattaisi auttaa myös PI diskriminoinnissa.
Vitae pars historia est.
Minulla tulee mieleen että tuohon laitteeseen pitäisi laittaa jonkinlainen opetus /oppimismoodi.
Eli jo löydetyt kolikot ja muut aarteet pellolle, moodi päälle ja signaalit ja muu data muistiin. Esineistä tietenkin signaalit eri asennoissa "kolikko eestä, kolikko takaa, kolikko pystyssä jne". Tätä datamatriisia sitten hyödynnettäisiin tulevissa etsinnöissä.
Ja tietenkin muistidatan analysointi ja muokkaus pc:ssä.
Eli jo löydetyt kolikot ja muut aarteet pellolle, moodi päälle ja signaalit ja muu data muistiin. Esineistä tietenkin signaalit eri asennoissa "kolikko eestä, kolikko takaa, kolikko pystyssä jne". Tätä datamatriisia sitten hyödynnettäisiin tulevissa etsinnöissä.
Ja tietenkin muistidatan analysointi ja muokkaus pc:ssä.
Xp Deus + MI-6 pinpointer + Fiskars modattu lapio
Vanhin löytö: Roman brooch n. 40-100 luvulta, Vanhin kolikko: Celtic stater ** BC
Ukkostutka Muurame
http://www.vilukissat.fi
Vanhin löytö: Roman brooch n. 40-100 luvulta, Vanhin kolikko: Celtic stater ** BC
Ukkostutka Muurame
http://www.vilukissat.fi
Tämä projekti on jäänyt kiinnostuksen vuoksi siihen vaiheeseen missä se oli. Lojuu tuolla kaapissa.
Silloin tällöin kesällä kavereille esitellyt, mutta harvapa sitä ymmärtää että yleensä metallinpaljastin ei kerro että mikä se kohde siellä maan sisässä on.
Heidän mielestään tuossa ei ole mitään ihmeellistä että laite kertoo hyvinkin tarkasti onko kyseessä kolikko, roska, vai vuosimallin 1921 1mk kolikko...tms.
Toki tuokin tekee virheitä, mutta sen jälkeen kun sain tuon "valmiiksi" oma innostus lopahti aivan tyystin piipparointiin. Täysin.
Jos joskus ostan uuden metallinpaljastimen, niin se tulee olemaan mahdollisimman simppeli, raudan se voi diskriminoida, mutta muuten se ei paljoa saa kertoa.
Säilyy edes jonkinlainen mielenkiinto.
ARDUINOSTA:
Perus arduinossa on se ongelma että sen AD muunnin on vain 10-bittinen.
Toki siihen saa paremmankin liitettyä ja kannattaakin koska arduinossa muuten on hyvinkin paljon potentiaalia.
Silloin tällöin kesällä kavereille esitellyt, mutta harvapa sitä ymmärtää että yleensä metallinpaljastin ei kerro että mikä se kohde siellä maan sisässä on.
Heidän mielestään tuossa ei ole mitään ihmeellistä että laite kertoo hyvinkin tarkasti onko kyseessä kolikko, roska, vai vuosimallin 1921 1mk kolikko...tms.
Toki tuokin tekee virheitä, mutta sen jälkeen kun sain tuon "valmiiksi" oma innostus lopahti aivan tyystin piipparointiin. Täysin.
Jos joskus ostan uuden metallinpaljastimen, niin se tulee olemaan mahdollisimman simppeli, raudan se voi diskriminoida, mutta muuten se ei paljoa saa kertoa.
Säilyy edes jonkinlainen mielenkiinto.
ARDUINOSTA:
Perus arduinossa on se ongelma että sen AD muunnin on vain 10-bittinen.
Toki siihen saa paremmankin liitettyä ja kannattaakin koska arduinossa muuten on hyvinkin paljon potentiaalia.
Sä olet esitellyt sitä väärille kavereille! Oikeasti piippailusta jotain tietävä pitää tuollaista laitetta erittäin mielenkiintoisena ja hyvänä. Jos mulla vaan taidot riittäisi elektroniikan alallla, niin tekisin samanlaisen - ja paremmankin. Mutta kun ei riitä vaikka ohjelmointipuolelta taidot riittäisivätkin. Ja olen edelleen sitä mieltä, että signaalia tarpeeksi analysoimalla saa piippareiden valmistajatkin aikaan samanlaista uniikkia kuin tuo sun laite on.MK kirjoitti: Silloin tällöin kesällä kavereille esitellyt, mutta harvapa sitä ymmärtää että yleensä metallinpaljastin ei kerro että mikä se kohde siellä maan sisässä on.
Heidän mielestään tuossa ei ole mitään ihmeellistä että laite kertoo hyvinkin tarkasti onko kyseessä kolikko, roska, vai vuosimallin 1921 1mk kolikko...tms.
Meinaatko muuten, että piipparointi-into lopahti sen takia, että siitä tuli liian helppoa, kun laite kertoo mitä kelan alla on?
Voi kun munkin laite kertoisi... Voisi sitten keskittyä hyviksiin pahiksien sijasta.t. patti
Fisher F5
Excalibur 2
GM3
- Gold found is four times as sweet as gold bought
Excalibur 2
GM3
- Gold found is four times as sweet as gold bought
Jotenkin ymmärrän tuon innon lopahtamisen, tuollaisen projektin tekeminen on vähän kuin keksisi pyörän ja yrittäisi vakuuttaa edelleen reellä kesäisin ajelevia ihmisiä sen paremmuudesta... Yhdet ei ymmärrä, toisia ei kiinnosta ja kolmannet on liian kateellisia kuunnellakseen.
Olisi kivaa joskus saada näppituntumaa tuohon laitokseen.
Arduinossa on tosiaan vaan tonninen muunnin, pitää katsoa mihin se riittää. Ostetaan lisäpalikka sitten samalla kertaa sopivan näytön kanssa jos tarpeen.
Mikrokontrollereissa on muutenkin vapauttamatonta potentiaalia niin paljon että ranteet paukahtelevat. Kaikki on kiinni vain ja ainoastaan tuotteistamisesta eli siitä miten duunattu kapine saadaan Matti Meikäläisen lompakon läheisyyteen.
Esimerkki: Koteihin myydään "huipputeknologiana" älykkäitä valaistuksenohjausjärjestelmiä hintaan yli 10000 euroa plus asennus ja kauppa käy kuin Tammelan torilla. Koko homma onnistuisi helposti 20 euron kontrollerilla, perusantureilla plus muutamalla 230v releellä...
Olisi kivaa joskus saada näppituntumaa tuohon laitokseen.
Arduinossa on tosiaan vaan tonninen muunnin, pitää katsoa mihin se riittää. Ostetaan lisäpalikka sitten samalla kertaa sopivan näytön kanssa jos tarpeen.
Mikrokontrollereissa on muutenkin vapauttamatonta potentiaalia niin paljon että ranteet paukahtelevat. Kaikki on kiinni vain ja ainoastaan tuotteistamisesta eli siitä miten duunattu kapine saadaan Matti Meikäläisen lompakon läheisyyteen.
Esimerkki: Koteihin myydään "huipputeknologiana" älykkäitä valaistuksenohjausjärjestelmiä hintaan yli 10000 euroa plus asennus ja kauppa käy kuin Tammelan torilla. Koko homma onnistuisi helposti 20 euron kontrollerilla, perusantureilla plus muutamalla 230v releellä...
Vitae pars historia est.
Toivottavasti sinä tai joku muu jatkaisi tämän projektin parissa. Tuo on suunta mihin valmistajatkin pyrkivät ja onhan jotain jo tihkunut päivänvaloonkin. Itsekkin kahittelisin tuota jos vaan taidot riittäis.
Se mihin minä aikani satsaisin on PI laitteen materiaalin tunnistus. Mitä foorumeilta olen lueskellut niin aika moni harrastaja kehittelee sitä ja ainaki Golden Mask valmistajana kehittelee sitä. Ilmeisesti GM4 laitteessa on jo jonkinlainen tunnistava ohjelma. Pulssiaallon muodosta se pitäisi olla mahdollista tunnistaa mutta vaatii aika paljo tehoa piiriltä ja kattavan ohjelmoinnin tai oppivan järjestelmän. Ilmeisesti tuo on jo mahdollista nykyään kohtuullisilla kustannuksilla mutta kompastuskiveks on tullut laitteen helppokäyttöisyys koska muuttujia on niin paljo.
Se mihin minä aikani satsaisin on PI laitteen materiaalin tunnistus. Mitä foorumeilta olen lueskellut niin aika moni harrastaja kehittelee sitä ja ainaki Golden Mask valmistajana kehittelee sitä. Ilmeisesti GM4 laitteessa on jo jonkinlainen tunnistava ohjelma. Pulssiaallon muodosta se pitäisi olla mahdollista tunnistaa mutta vaatii aika paljo tehoa piiriltä ja kattavan ohjelmoinnin tai oppivan järjestelmän. Ilmeisesti tuo on jo mahdollista nykyään kohtuullisilla kustannuksilla mutta kompastuskiveks on tullut laitteen helppokäyttöisyys koska muuttujia on niin paljo.
Minähän en mitään tuosta elektroniikasta sen syvemmin ymmärrä, mutta eikös kohteen analysoinnissa voisi päästä suurempaan tarkkuuteen useammalla, samasta kohteesta saatavalla signaallla, jota jonkinlainen prosessori vertailisi?
Multi-frequency, tai jotenkin muuten eriarvoisilla signaalilla toteutettuna?
Multi-frequency, tai jotenkin muuten eriarvoisilla signaalilla toteutettuna?
Nappulafriikkinä minä ainakin olisin innokas testailemaan tuollaisia.... ja valmis tuosta jotain maksamaankin. Toimivalla tuotteella olisi varmasti potentiaalia markkinoilla.
Xp Deus + MI-6 pinpointer + Fiskars modattu lapio
Vanhin löytö: Roman brooch n. 40-100 luvulta, Vanhin kolikko: Celtic stater ** BC
Ukkostutka Muurame
http://www.vilukissat.fi
Vanhin löytö: Roman brooch n. 40-100 luvulta, Vanhin kolikko: Celtic stater ** BC
Ukkostutka Muurame
http://www.vilukissat.fi
Ainakin Minelab mainostaa moista... Full Band Spectrum ja Broad band Spectrum.JK kirjoitti:Minähän en mitään tuosta elektroniikasta sen syvemmin ymmärrä, mutta eikös kohteen analysoinnissa voisi päästä suurempaan tarkkuuteen useammalla, samasta kohteesta saatavalla signaallla, jota jonkinlainen prosessori vertailisi?
Multi-frequency, tai jotenkin muuten eriarvoisilla signaalilla toteutettuna?
http://www.minelab.com/consumer/knowled ... ology#4967
Vitae pars historia est.
Hassua.
Joku sai samanlaisen idean samana päivänä
http://www.geotech1.com/forums/showthread.php?t=17141
Joku sai samanlaisen idean samana päivänä
http://www.geotech1.com/forums/showthread.php?t=17141
Vitae pars historia est.
Tuo Minelabin FSB toimii käsittääkseni niin että se käyttää signaalin tulkitsemiseen vaan muutamaa (olikohan kolmea) häiriöttömintä taajuutta. Näin ne on saanu nopeuden pysymään kohtuullisena vaikka lähettävät monia taajuuksia jatkuvasti. Hyvä idea mutta ainaki toistaseks hyöty on jääny aika pieneks.
Tuolla geotechin sivuilla tulee norkoiltua aika paljon ja ne taitaakin olla tämäntyyppisen rakentelun kannalta parhaat sivut tällä hetkellä. Harmi kun ei ole itsellä tarpeeks osaamista/aikaa opetella näitä asioita. Kiinnostusta ois kyllä.
Tuolla geotechin sivuilla tulee norkoiltua aika paljon ja ne taitaakin olla tämäntyyppisen rakentelun kannalta parhaat sivut tällä hetkellä. Harmi kun ei ole itsellä tarpeeks osaamista/aikaa opetella näitä asioita. Kiinnostusta ois kyllä.
Kertaallen jo kirjoittelin näistä E-tracin ominaisuuksista, mutta jostain syystä viesti on hävinnyt foorumilta. Eli tässä tulee nyt sama uusintana ja vähän lisämittauksia. Mittaukset suoritettiin ukopuolisella poimintakelalla (halkaisija n. 20cm 60 kierrosta), joka oli noin 30 cm:n etäisyydellä etsinkelasta. Tämä mittaustapa valittiin siksi, että haluttiin laitetta purkamatta tarkastella lähetteen aaltomuotoa ja spektriä.
Tässä skooppikuvassa on E-Tracin lähete. (noise cancel 1) (skooppi 100us/div).
Lähetyspurskeen pituus on ~720 us
Lähete (noise cancel 11) (skooppi 100us/div).
Purskeen pituuus ~580 us
Noise cancel vaikuttaa siis suoraan etsimen toistotaajuuteen.
Kuvista nähdään, että lähete on erimittaisten suorakaidepulssien yhdistelmä. Teoriassa tällaisen pulssijono sisältää äärettömän määrän eri taajuuskomponetteja. Tälle matemaattiselle perustotuudelle on keksitty hieno kauppanimi full band spectrum.
Spektrianalysattorilla tarkasteltuna lähetyspulssijono näyttää tältä.
Spektri 0 - 100 Khz y= 10 dB/div (Noise cancel 1)
Näin suurella taajuuskaistalla mittalaitten resoluutio ei riitä näyttämään yksittäisiä taajuuskomponetteja
Spektri 0 - 50 kHz y= 10 dB/div (Noise cancel 1)
Spektri 50 - 100 kHz y= 10 dB/div (Noise cancel 1)
Mittasin vielä välillä 0 - 25 kHz olevien signaalikomponenttien taajuudet. Ne ovat noin (kHz).
1.4, 2.8, 4.2, 7.1, 8.5, 9.9, 12.7, 14.1, 15.5, 18.3, 19.8, 21.2, 22.6, 24.0, ja 25.4
Kaikkiaan välillä 0 - 100 kHz on 56 taajuuskomponenttia eli 2 kertaa minelabin lupaama 28 kpl. Spektri jatkuu vielä tästäkin pidemmälle, mutta käytössä olleen analysaattorin mittausalue loppui 102 kHz:iin.
Tämä on siis laitteen lähete, mutta ainostaan Minelabin insinöörit tietävät miten etsin tätä signaalia analysoi.
Kokeilin vielä heilutella erilaisia kolikoita etsimen kelan edessä, mutta näillä mittalaitteilla ei signaalissa ollut havaittavissa mitään muutosta. Muutos oli havaittavissa vasta kämmenen kokoisilla kappaleilla.
-TAZ-
Tässä skooppikuvassa on E-Tracin lähete. (noise cancel 1) (skooppi 100us/div).
Lähetyspurskeen pituus on ~720 us
Lähete (noise cancel 11) (skooppi 100us/div).
Purskeen pituuus ~580 us
Noise cancel vaikuttaa siis suoraan etsimen toistotaajuuteen.
Kuvista nähdään, että lähete on erimittaisten suorakaidepulssien yhdistelmä. Teoriassa tällaisen pulssijono sisältää äärettömän määrän eri taajuuskomponetteja. Tälle matemaattiselle perustotuudelle on keksitty hieno kauppanimi full band spectrum.
Spektrianalysattorilla tarkasteltuna lähetyspulssijono näyttää tältä.
Spektri 0 - 100 Khz y= 10 dB/div (Noise cancel 1)
Näin suurella taajuuskaistalla mittalaitten resoluutio ei riitä näyttämään yksittäisiä taajuuskomponetteja
Spektri 0 - 50 kHz y= 10 dB/div (Noise cancel 1)
Spektri 50 - 100 kHz y= 10 dB/div (Noise cancel 1)
Mittasin vielä välillä 0 - 25 kHz olevien signaalikomponenttien taajuudet. Ne ovat noin (kHz).
1.4, 2.8, 4.2, 7.1, 8.5, 9.9, 12.7, 14.1, 15.5, 18.3, 19.8, 21.2, 22.6, 24.0, ja 25.4
Kaikkiaan välillä 0 - 100 kHz on 56 taajuuskomponenttia eli 2 kertaa minelabin lupaama 28 kpl. Spektri jatkuu vielä tästäkin pidemmälle, mutta käytössä olleen analysaattorin mittausalue loppui 102 kHz:iin.
Tämä on siis laitteen lähete, mutta ainostaan Minelabin insinöörit tietävät miten etsin tätä signaalia analysoi.
Kokeilin vielä heilutella erilaisia kolikoita etsimen kelan edessä, mutta näillä mittalaitteilla ei signaalissa ollut havaittavissa mitään muutosta. Muutos oli havaittavissa vasta kämmenen kokoisilla kappaleilla.
-TAZ-
Viimeksi muokannut TAZ, 15 Marras 2010, 14:25. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
E-TRAC, AT-PRO, ACE 250.
TAZPOINT 1.0 (Home-made pinpointer), Pro pointer
Joku merkitön pikkulapio, TAZSCOOP 1.0
TAZPOINT 1.0 (Home-made pinpointer), Pro pointer
Joku merkitön pikkulapio, TAZSCOOP 1.0
Alkuinnostus oli paras asia. Olin lähes joka ilta jossain piipparoimassa.
Ei ollut väliä mitä sieltä maasta nousi. Rautanaulakin oli hieno löytää uimarannalta. Eipähän olisi kenenkään jalkapohjassa.
Ja sitten kun tuota laitettani kasasin, minulla oli kilotolkulla kolikoita (3.5kg kaikenkaikkiaan) ja erilaisia roskia (noin kilo) millä kävin tuota läpi ja pidin taulukoita excelissä mikä arvo on mitäkin.
Kun sain taulukot ja huom. tietyt ARVIOT valmiiksi, piipparoinnista tuli liian.....
..No sitä halusi etsiä maasta vain tietynlaisia signaaleja.. Enkä kaivanut enää ylös niitä halpoja kolikoitakaan, vaikka alussa sekin oli mukavaa. Olihan minulla jo ennestään niitä kolikoita jo jokunen kilo (nämä siis tosiaan hyväkuntoisia, ei kaivettuja).
En minä tuota ryhdy purkamaan, mutta katsotaan ensi keväänä kun maa sulaa josko sitä ehtisi johonkin piipparoimaan porukalla niin voi tuon ottaa mukaan.
Ei ollut väliä mitä sieltä maasta nousi. Rautanaulakin oli hieno löytää uimarannalta. Eipähän olisi kenenkään jalkapohjassa.
Ja sitten kun tuota laitettani kasasin, minulla oli kilotolkulla kolikoita (3.5kg kaikenkaikkiaan) ja erilaisia roskia (noin kilo) millä kävin tuota läpi ja pidin taulukoita excelissä mikä arvo on mitäkin.
Kun sain taulukot ja huom. tietyt ARVIOT valmiiksi, piipparoinnista tuli liian.....
..No sitä halusi etsiä maasta vain tietynlaisia signaaleja.. Enkä kaivanut enää ylös niitä halpoja kolikoitakaan, vaikka alussa sekin oli mukavaa. Olihan minulla jo ennestään niitä kolikoita jo jokunen kilo (nämä siis tosiaan hyväkuntoisia, ei kaivettuja).
En minä tuota ryhdy purkamaan, mutta katsotaan ensi keväänä kun maa sulaa josko sitä ehtisi johonkin piipparoimaan porukalla niin voi tuon ottaa mukaan.
