Nyt tulee oikein kade, itte kaivelen täälä vain nauloja ja pullonkorkkeja...
Aikanaan löysin ihan ilman piipparia -34 mallisen kuorma-auton edellisen asuintalomme takapihasta.
Oli sellainen läpitunkematon pajukko kasvanut siihen tontin kulmaan, jonka läpi ei nähnyt todellakaan yhtään mitään. Sitten eräs kesä tontille kaivettiin vesiputki ja siinä rytäkässä pajukostakin lähi iso siivu pois.
Aloin eräs ilta siinä nurmia leikatessani kattelemaan läpi maakasoja jota oli tasailtu siihen pajujuurakoiden peitoksi. Löytyihän kaikenlaista... luita, kaasunaamarin suodatin, viinipulloja, ja mitä kaikkea tahansa romua.
Sitten jostain syystä, en enää muista miksi, lähdin tunkemaan siitä pajukon reunasta syvemmälle puskaan ja näin jonkun pyöreänmuotoisen metalliesineen ison kuusen alla (=tämä oli ohjaamon katto).
Harmillista vain, kuten voi olettaa ~60 vuoden aikana tapahtuvan, luonto oli tehnyt tehtävänsä. Auton rungon läpi kasvoi reiden paksuista leppää ja muuta mukavaa, mittaritaulusta tuli puunrunkoja läpi... kaikki oli vääntynyt ja/tai revennyt puiden runnoessa.
Sain jotain ehjää sentään mukaani todisteeksi. Ohjaamon kuoret. Samoja värkkejä (tai oikeammin niiden kopioita) voi nähdä mm. Tuntemattomassa sotilaassa.
Auton loppu runko jäi sinne tuolloin, eikä sitä olisi sieltä enää varmaan mikään pelastanutkaan ehjänä edes malliksi. Kaikki metalliosat on niin ohuita, että suuren osan on ruoste murentanut, puuosia ei paljoa muita enää ollutkaan kun tuo ohjaamon takaseinässä oleva lauta. Katto on estänyt sadeveden pääsyn kun ei ole ruostunut puhki, vaikka on jokunen luodinreikäkin tuossa kopin takaseinässä.
Matkansa pään tuo loppu runko on kohdannut tämän kesän aikana, kun tuo tontin kulma on raivattu ja tasoitettu... liekö kukaan edes huomannut... sen kun on vain työnnetty louhetta ja uutta pintamaata pajukon ylitse niin että rytinä käy.