Sotilasräjähteitä

[Jasser]

Laitoin nämä tänne muistutukseksi ja ohjeistukseksi räjähteistä
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/2017101 ... 4_u0.shtml
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005408562.html

[iron maden]

https://www.iltalehti.fi/uutiset/201004 ... 8_uu.shtml

[Jasser]

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/201806 ... 2_u0.shtml

[puuseppa]

Onko kellään kokemusta, miten räjähde piippaa? Onko rautapiippi vai millaisena näyttäytyy?

[Jasser]

Onko kellään kokemusta, miten räjähde piippaa? Onko rautapiippi vai millaisena näyttäytyy?

Isoa rautaa yleensä piippaavat koska valmistusaines on suurimmassa osassa ns.patarautaa.
Sytyttimien ym. oheistarvikkeiden materiaali saattaa olla messinki,alumiini yms.
Miinat ovat oma lukunsa ja niissä joissain on singnaalia tuottava materiaali lähes olematon.
Tärkeintä on kohteen ulkoinen tunnistaminen räjähteeksi jos sellainen kohdalle sattuu.

[Jasser]

Sotaromun kaivajille ja keräilijöille lisää ikäviä yllätyksiä.
Tästä syystä tietoisuus siitä mitä ja missä kaivaa on tärkeää.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/201808 ... 9_u0.shtml

[Loc]

Mitä itse vähän kemiaa tunnen, niin useimmat nitratut räjähteet=suurin osa sotilasräjähteistä muuttuvat epävakaiksi, kun käytetty nitroglyseriini irtoaa stabilisointi-aineesta, jolloin kukuntaherkkyys on sama tai jopa ikävämpi kuin nitroglyseriinillä itsellään, joka ei siis kestä 5gramman rautanaulan päälle tiputtamista vastaavaa tärähdystä, valoa, tai lämpöä. Lisäksi löytyy varsin ikäviä herkkiä primääriräjähdesytyttimiä, kuten piktriinejä jotka ovat erittäin kitkaherkkiä. Ongelman nimi on se ettei tiedetä millaisessa tilassa miinan/kranaatin/patruunan tms räjähdysaine on. Ja näitä keinoja aiheuttaa räjähdys on vielä varsin paljon lisää, aineesta toki riippuen. Mutta vaikka sinulla olisi tunnistuskirjat jokaiseen käytettyyn kranaattimalliin sodissamme, et tiedä välttämättä sittenkään millaista sytytintä niissä on käytetty/millaisia on ollut tarjolla. Yleisimmät ja todennäköisimmät voisi kokemuksella kai valkata, mutta en lähtisi siihen leikkiin, koska negatiivisen lottovoiton mahdollisuus kaikkien sotaa käyneiden osapuolien varusteiden kaikkien vaihtoehtojen virhetunnistus voi olla samaa kuin miinanpurkajan ensimmäinen virhe. Se kun voi jäädä viimeiseksi.

Vaihtoehtoja kolme ja niiden välimuodot, eli joko täysin maatunut, joka ei tule enää koskaan räjähtämään(joku 1700-lukua vanhempaa mustaa ruutia lähinnä mistä kuvittelisin olevani varma ettei se toimi jos kosteaa). Osittain maatunut, joka ei ole niin vaarallinen kuin täyden räjähdysvoiman omaava, mutta kun gramman osat aktiivista sotilasräjähdettä lisättynä sirpalevaikutukseen riittävät viemään raajat, näön tms tekemään todella pahaa silpomista, jättäisin tuollaisen heti virkavallan hoidettavaksi. Ja sitten se pahin vaihtoehto, täysin toimiva sotilasräjähde, jossa on jotain vikaa miksi se ei ole välittömästi räjähtänyt. Joka voisi räjähdysaineen herkistymisestä johtuen olla mainitulla tavoin tärähdys, kitka, ilma tai jopa ilmankosteusherkkä. Riittävän herkistyneet superhapettimet kun ovat siitä ikäviä että edes valvotuissa koetilanteissa saada välttämättä selville mikä sen laukaisi(jolloin huono tuuri kokeellisen ammuksen kanssa on negatiivista lottoa) Tai sitten sariini tms taistelukaasupurkki joka tappaa äärimmäisen tehokkaasti(ja joita 2ww oli jokaisella osapuolella varastossa jos joku muu olisi käyttänyt).

[Jasser]

Mitä itse vähän kemiaa tunnen, niin useimmat nitratut räjähteet=suurin osa sotilasräjähteistä muuttuvat epävakaiksi, kun käytetty nitroglyseriini irtoaa stabilisointi-aineesta, jolloin kukuntaherkkyys on sama tai jopa ikävämpi kuin nitroglyseriinillä itsellään, joka ei siis kestä 5gramman rautanaulan päälle tiputtamista vastaavaa tärähdystä, valoa, tai lämpöä. Lisäksi löytyy varsin ikäviä herkkiä primääriräjähdesytyttimiä, kuten piktriinejä jotka ovat erittäin kitkaherkkiä. Ongelman nimi on se ettei tiedetä millaisessa tilassa miinan/kranaatin/patruunan tms räjähdysaine on. Ja näitä keinoja aiheuttaa räjähdys on vielä varsin paljon lisää, aineesta toki riippuen. Mutta vaikka sinulla olisi tunnistuskirjat jokaiseen käytettyyn kranaattimalliin sodissamme, et tiedä välttämättä sittenkään millaista sytytintä niissä on käytetty/millaisia on ollut tarjolla. Yleisimmät ja todennäköisimmät voisi kokemuksella kai valkata, mutta en lähtisi siihen leikkiin, koska negatiivisen lottovoiton mahdollisuus kaikkien sotaa käyneiden osapuolien varusteiden kaikkien vaihtoehtojen virhetunnistus voi olla samaa kuin miinanpurkajan ensimmäinen virhe. Se kun voi jäädä viimeiseksi.

Vaihtoehtoja kolme ja niiden välimuodot, eli joko täysin maatunut, joka ei tule enää koskaan räjähtämään(joku 1700-lukua vanhempaa mustaa ruutia lähinnä mistä kuvittelisin olevani varma ettei se toimi jos kosteaa). Osittain maatunut, joka ei ole niin vaarallinen kuin täyden räjähdysvoiman omaava, mutta kun gramman osat aktiivista sotilasräjähdettä lisättynä sirpalevaikutukseen riittävät viemään raajat, näön tms tekemään todella pahaa silpomista, jättäisin tuollaisen heti virkavallan hoidettavaksi. Ja sitten se pahin vaihtoehto, täysin toimiva sotilasräjähde, jossa on jotain vikaa miksi se ei ole välittömästi räjähtänyt. Joka voisi räjähdysaineen herkistymisestä johtuen olla mainitulla tavoin tärähdys, kitka, ilma tai jopa ilmankosteusherkkä. Riittävän herkistyneet superhapettimet kun ovat siitä ikäviä että edes valvotuissa koetilanteissa saada välttämättä selville mikä sen laukaisi(jolloin huono tuuri kokeellisen ammuksen kanssa on negatiivista lottoa) Tai sitten sariini tms taistelukaasupurkki joka tappaa äärimmäisen tehokkaasti(ja joita 2ww oli jokaisella osapuolella varastossa jos joku muu olisi käyttänyt).

Siinä tuli sotaromun tonkijoille hyvä tietoisku. Tärkeintä tässä asiassa on se että kohdattaessa mahdollinen räjähde siihen EI enää saa koskea vaan kohteesta tulee tehdä ilmoitus poliisille.

[Keinutuolilainen]

Pari viikkoa sitten kun ilmoittelin joessa olevista räjähteistä suoraan poliisille. Poliisista he sitten ilmoittivat puolustusvoimille. Tuli ilmi, että ei ilmoiteta poliisille vaan pitäisi soittaa suoraan 112:een. Joten turhaa on kuulemma rasittaa poliisia. Suoraan vaan 112 he päättävät mihin ilmoittavat. Meidän "räjähteet" tulevat olemaan joessa ainakin syksyyn asti tai jos ei myöhempäänkin. Eivät ehdi puolustusvoimissa edes tulemaan tutkimaan niitä. Varmaa on, että aseita ja laatikollinen käsikranaatteja siellä on.

[Jasser]

Pari viikkoa sitten kun ilmoittelin joessa olevista räjähteistä suoraan poliisille. Poliisista he sitten ilmoittivat puolustusvoimille. Tuli ilmi, että ei ilmoiteta poliisille vaan pitäisi soittaa suoraan 112:een. Joten turhaa on kuulemma rasittaa poliisia. Suoraan vaan 112 he päättävät mihin ilmoittavat. Meidän "räjähteet" tulevat olemaan joessa ainakin syksyyn asti tai jos ei myöhempäänkin. Eivät ehdi puolustusvoimissa edes tulemaan tutkimaan niitä. Varmaa on, että aseita ja laatikollinen käsikranaatteja siellä on.

Räjähteitä kohdattaessa tulee tehdä ensi tilassa ilmoitus poliisille. Poliisi käy paikan päällä toteamassa tuotteen sotilasräjähteeksi ja tekee
PV:lle asiasta virka-apu pyynnön. Asian kiireellisyyteen vaikuttaa tuotteen sijainti ja joessa "mahdollisesti" olevat tuotteet eivät ole niitä kiireellisimpiä.

Muista tämä..
-ÄLÄ KOSKE, ÄLÄ LIIKUTA.
-OTA KUVA ESIM. PUHELIMELLA.
-OTA SIJAINTI ESIM. PUHELIMELLA (112-SOVELLUS) LÄHETÄ MYÖS KUVA JA SIJAINTI VIRANOMAISILLE.
-ILMOITA POLIISILLE TAI HÄTÄNUMEROON 112. TOIMI SAAMIESI OHJEIDEN MUKAAN.
-MERKITSE KOHDE MAASTOON ESIMERKIKSI KOLMIOKEOLLA TAI MUOVIPUSSILLA.
-ÄLÄ TOIMITA RÄJÄHDETTÄ POLIISIASEMALLE.

[Bomblo]

Olisikohan jollain ehdottaa visuaalista tunnistuskarttaa tms näistä yleisimmin käytössä olleista sodan ajan räjähteistä, eli miltä näyttävät? Näitä on alkanut tulla eteen aika ajoin ja olisi hyvä tunnistaa sellaiset "pakki heti silmään" -löydöt muusta harmittomasta roinasta.