Siitä vaan auto parkkiin etsin käyntiin ja pusikkoon. 10 metriä autolta ensimmäinen hopea-alueen ID => alumiininen nuuskatykki. Tästä eteenpäin pari pullonkorkkia, joiden jälkeen penni-imuri virittyi oikealle taajuudelle tai pitäisikö sanoa taajuuksille, kun niitä kuitenkin E-trackissä useampi kymmenen. Muutaman 60-luvun pennin jälkeen nousi 10p 1911 ja 1881 5p 1912 sekä penni 1871. Seuraavassa notkelmassa oli 30-, lukuisten keskittymä kolme 10 pennistä ja päälle päätteeksi 10mk -31.
Pitkähkössä heinikossa penni-imuri mörähti ruutuun id:n 12-08 = korkeampi kuin folio, mutta alempi kuin pulltab. Toisin sanoen tällä alueella ne ohuet kultarinkulat asuu ja seiltähän se heinänjuurien seasta alkoi sormus pilkottaa. Väriltään kirkkaan hopeinen… Ensimmäinen ajatus: Valkokultaa. Mutta miten noin järeä sormus antaa noin huonon ID:n. Rinkula kiireesti näppiin ja leimoja etsimään. Siinä missä piti lukea 585 tai 750 lukikin S-STEEL.
Ja olisihan tämä kultasormukseksi muutenkin liian ruma.
Lohdutuspalkinnoksi tuli kuitenkin hopea ID:llä oikeaa hopeaa. Tampereen Yhtenäiskoulun luokkasormus.
813H AR=Abel Rantanen Tampere N7=1966
Tässä vielä löydöt yhteiskuvassa.
-TAZ-
