Aamu rannalla polttavan auringon alla..

[Scope]

Heräsin aikaisin aamulla ja päätin, että tänään lähden tutkimaan tuota läheistä rantaa. Saavuin paikalle hieman ennen kuutta ja parkkipaikalle johtavat portit olivat auki, joten ajoin sisään.. Vastassa odotti poliisiauto ja varastettu ajokki, jota poliisit tutkailivat. Parkkeerasin muutaman ruudun päähän ja suuntasin rannalle sen kummemmin poliiseja huomioimatta.

Muutamia ihmisiä oli heti aamusta uinnilla ja he kyselivät mitä teen, vastasin latteasti että pullonkorkkia kaivan ylös maasta..Rannan vahtimestari huuteli vähän matkan päästä että "täytä ne kuopat tai homma loppuu siihen paikkaan!". Ja minä tein työtä käskettyä. Myöhemmin puhuin kyseisen vahtimestarin kanssa, eikä hän enään vaikuttanut niin vihaiselta. Pyysi palauttamaan mahd. löydettävät avaimet heille, jos joku niitä tulisi myöhemmin kyselemään.

Kävin läpi n. 4 metriä x 25 metriä alueen rauhallisesti läpi reilun 3 tunnin aikana, nauttien aamuaurongosta ja uteliaiden ihmisten kommenteistä ynnä kyselyistä. Tämä osa rantaa kuuluu lapsille, joten en odottanut ihmeellisiä löytöjä. Kuitenkin yllättävän hyvin löytyi ja ACE alkoi lunastamaan odotuksia, yksi hapettunut raha kerrallaan..

Koruista - hopeinen sydänriipus (830), kaksi lasten(?) sormusta ilmeisesti kuparia tms. Molemmissa lasikivi(?). Korvakoru hopeaa Sterling 925 ja jokin kivi, ehkä lasia(??)..sormukset kiinnitettynä löytyneeseen hiuspinniin.

Lisäksi 2,3 euroa ja 4,7 markkaa (vanhin 70-luvulta). Solki, Ballograph kynästä metallirinkula (made in Sweden) joka on kiinnitettynä mutteriin. Lisäksi Pari nappia. Löytyi myös piekkarin littaantunut panos, jota näytin vahtimestarille, turissessani hänen kanssaan. Tänne uudestaan, myöhemmin!

[Etsijä]

Hienoja löytöjä, mun mielestä noi sormukset on aina jotenkin mielenkiintoisia löytöjä, rahat nyt ovat vain rahoja, mutta sormuksiin tai muihin koruihin liittyy jokin historia, joka yleensä jää tietysti arvauksien varaan, mutta joskus voi löytyä kaiverruksien perusteella alkuperäinen omistajakin.

Eipä tätä hommaa kyllä rahan takia taida kukaan tehdä vaan kyllä mulla ainakin on suurimpana tekijänä se mielenkiinto löytää vahingossa tai jopa tahallaan hukattuja asioita jotka muuten olisivat jääneet maan sisään. Näiden esineiden historian miettiminen tai selvittäminen on hauskaa puuhaa.

Missä päin Suomea muuten etsiskelet?

[Scope]

Täällä etelässä olen etsiskellyt. Jos jotain hyvää pitää etelä-suomesta sanoa, niin ainakaan uimarannoista ei meilläpäin ole pulaa

[kiinnostunut]

Etsijä kirjoitti:
Hienoja löytöjä, mun mielestä noi sormukset on aina jotenkin mielenkiintoisia löytöjä, rahat nyt ovat vain rahoja

Pieni puolustus rahoille

Sormukset ovat kyllä hienoja löytää,mutta itselläni etenkin vanhempien rahojen löytäminen vanhoila ja historiaa täynnä olevilta paikoilta on oma viehätyksensä.
Monesti miettii että minkä arvoinen kyseinen raha silloin on ollut ja millaisissa tilanteissa kyseinen ihminen on joskus rahan saattanut pudottaa,millaisia historiallisia asioita on sillä aikakaudella ollut meneillään ym.
Jokaisella tietysti omat mieltymyksensä näissäkin asioissa ja mielikuvitus on hyvä kaveri...

[Etsijä]

Joo siis turhan tökstöks kirjoittelin, tarkoitin lähinnä näitä euro ja parin viimeisen vuosikymmenen aikaisia markkoja joita tuntuu juuri uimarannoilta enimmäkseen löytyvän. Kyllä toki silloin kun vanhimman kolikkoni tähän mennessä löysin eli v1833 5 kopeekkaa, niin silloin tuli juuri mietittyä että kukakohan sen on tiputtanut, onkohan harmittanut ja mitäköhän sillä aikanaan on voinut ostaa.

[jaskiainen]

voin olla väärässäkin mutta olen harrastelija numismaatikkona eri tietolähteistä
luonut itselleni "taulukon" josta voi seurata rahan ostovoimaa.

1860 on yksi markka vastannut ostovoimaltaan noin kahtakymmentäviittä vuoden 2001 markkaa. markalla on ollut eniten ostovoimaa 1885-1890 jolloin tuo kerroin on ollut n.30-35. eli vuosina 1885-1890 kolme markkaa on vastannut noin satasta vuonna 2001. pienin oli taas vuonna 1962 jolloin tuo kerroin oli 0,1

tuohon rupla/kopeekka aikaan en ole löytänyt kuin ristiriitaisia tietoja.

ja lopuksi lainaus: Ruotsin valtionarkisto (Riksarkivet, Stockholm) säilytettävä jäljennös. Julkaistu: FMU III 2861. (alkuperäinen kadonnut)

Kuningas Kaarle Knuutinpojan hinta- ja palkka-asetus vuodelta 1450

Kaiken kaupan tulee tapahtua jäljempänä lukevan asetuksen mukaisesti. Ensiksikin hyvä härkä maksaa 4 markkaa Ruotsin rahaa, eikä enemmän; joka myy tai ostaa kalliimmalla, maksakoon sakkoa 3 markkaa. Pienempi härkä maksakoon arvonsa mukaisesti. Hyvä lehmä maksakoon 2 markkaa Ruotsin rahaa, pienempi lehmä arvonsa mukaisesti. Vanha pässi ja vanha lammas 2 äyriä Ruotsin rahaa, nuori lammas 1 äyrin ja karitsa 2 aurtuaa, hyvä häränpuolisko 6 äyriä, hyvä lehmänpuolisko 3 äyriä, hyvä häränvuota 6 äyriä ja lehmännahka 3 äyriä, naula voita 2 äyriä, hanhi ½ äyriä, kana 3 penninkiä, sata rautaa ½ markkaa //
pari naisten kenkiä 3 äyriä, korkeat saappaat ½ markkaa Ruotsin rahaa, polvisaappaat 2 äyriä. Joka suutari, joka valmistaa kenkiä talonpojan lattialla, ottakoon 3 penninkiä miesten kengistä ja 6 penninkiä naisten kengistä. Räätäli ottakoon miesten paidasta ja naisten paidasta, jossa on 30 nappia, 1 äyrin. Miesten hatusta yksinkertaisesti ½ äyriä, parista housuja 6 penninkiä//

On huomattava, että kyseessä on enimmäishinnat ja -palkat määrittävä asetus, jollaisen toteuttamista keskiajan viranomaiset eivät juurikaan kyenneet valvomaan. Rahan ostovoimaa ei heikko keskusvalta voinut säädellä, vaan se määräytyi markkinoiden mukaan.

[Etsijä]

Kiitos tiedosta, laita vaan jatkossakin noita arvioita ostovoimasta ym. jos satut tietämään. Mitenköhän kauan tuo minun löytämäni rupla on ollut käytössä joka taas tarkoittaa sitä että milloin sen viimeisen kerran käyttörahana on voinut taskustaan tiputtaa? Näin saisi vähän kartoitettua aikajaksoa jolla se on hukattu.

[jaskiainen]

ruplat ja kopeekat on ollut suomessa käytössa vuosina 1802-1864. suomi sai luvan laskea markat liikenteeseen jo 1860 mutta ensimmäinen kolikko lyötiin vasta 1864 kun rahapaja saatiin valmiiksi. tosin suomi oli venäjän vallan alla niin ruplat oli myös käypää valuuttaa aina vuoteen 1917.
tätä sinun löytämää mallia on tehty vuosina 1830-1839. etupuolella missä lukee 5 kopeekkaa on kaksi kirjainta cm tai em niistä näet millä rahapajalla kolikko on tehty. (ЕМ = Ekaterinburg СМ = Souzan) jos kolikossasi lukee em pitäisi takapuolelta löytyä kirjaimet (vuosiluvun yläpuolelta) ФХ joka on taas rahamestarina toimineen Fedor Khvochinskin leima. hukkumis ajankohta on aika vaikea määrittää kun kolikoita saattoi olla montaa eri painosta yhtäaikaa liikenteessä. oikeastaan ainoa asia mistä voi päätellä kolikon kierrossa olo aikaa on tarkastella kolikon kuluneisuutta.