
Olen ilahtuneena tutustunut moneen lähialueen (Satakunnan) herrasmieheen, joiden kanssa on jo piipitelty kotinurkilla, hienoa sakkia.
Itse en ole niinkään kiinnostunut kolikoista tai kullasta. Olen ollut aina kiinnostunut historiasta ja pieni historian harrastaja minussa heräsi, kun ihan sattumalta melkein jo 10 vuotta sitten selvisi, että ostamamme mökkitontti Mouhijärven rannalla rajoittuu kivikautisen asuinpaikan tienoille. Liian myöhään selvisi, että tätä tietoa ei ollut maanmittauslaitoksella eikä rakennusvalvonnalla, ja tonttimme itse asiassa oli yhdeltään reunaltaan osa mahdolliseen kivikautisen leirin osa. HUPS.
Arkeologi kävi kyllä vahvistamassa sen minkä jo tiesimme: tontti on savimaata eikä siinä ole viitteitä kivikautisesta toiminnasta. 5 metriä toiseen suuntaan kyllä jo on.
Siitä se kaikki lähti.

Kivikirveet ja kvartsi-iskokset on jo opeteltu, samoin kivikautisten asuinpaikkojen tunnistaminen. SIlmät auki tulee liikuttua.

Seuraavaksi höpsähdin vanhoihin karttoihin. Mökkitontillamme on ollut torppa joskus 1700-1900 ja silloin heräsin hankkimaan piipparin.
Sääli vaan, että tontti oli jo pitkälti maanrakennuskoneilla myllätty..... mitään ei ole vielä löytynyt omalta tontilta.
Tämän lisäksi harrastan sukututkimusta, myös geneettistä sellaista. Suomen asutushistoria aina kymmenien tuhansien vuosien vaellusreittien muassa, väestön heilahteluineen jääkauden jälkeen ja muuttoliikkeet muinaisten rantojen kasvaessa mantereeksi ovat melko tuttuja. Jotenkin nämä kaikki harrastukset nivoutuvat hienosti yhteen tässä piipparoinnissa. Kesäkotimme on paikalla, jossa on asutusta ollut jo melkein 10 000 vuotta sitten ja voisin vaikka lyödä vetoa, että joku esi-isistäni on tästä käyskennellyt. Maantieteellisesti lähimmät kirkonkirjojen tavoittamat esi-isäni ovat ihan naapurikylästä (Hämeenkyrö) suuren nälänhädän aikaan.
Olen siis hämmästyneenä huomannut, että olen menneisyyden vanki.

Eniten kiinnostavat vanhat metsät, suot, ja uutena aiheena rautakautinen asutus. Olenkin pyytänyt lupia kotiseutuni maanomistajilta ihan keskelle ns. EI-MITÄÄN, metsiin, joiden läpi on kuitenkin kulkenut vanhojakin kulkureittejä. Jostain vielä löydän ne merkit jonkin metallikauden asutuksesta.

Mites te muut?
Ai niin, ja ne "muut" harrastukset.... rakastan luonnontieteitä. Teoreettinen fysiikka maallikoille on lempikirjallisuutta. Aina maailmankaikkeuden synnystä multiverse-teorioihin. Ja missä kaikki ovat?

Jep. Olen nörtti. Hauska tutustua!

Sana on vapaa.