Mahdollisia kohteita

[savometalli]

Harjavallan lähellä kävisin kattomassa Pyhäsuonsaaren ja sepänsaaren:
https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/k ... 3A50%7D%5D
Ilmeisesti ollu järvi aikoinaan, ja voisi olla pajan paikka tuo sepänsaari.

[savometalli]

Vuosjärven Linnasaari.
https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/k ... 3A50%7D%5D
Vallipenkereitä?

[savometalli]

Lievestuoreenjärven Hyyppäänvuori:
https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/k ... 3A72%7D%5D

[Rautahattu]

Voisiko sana Pyhä liittyä kuparin ja sinkin tuotantopaikkoihin? Meinaan vaan että kun tuolla Pyhäjärvellä tuotetaan kuparia ja sinkkiä, ja siellä on järvi ja paikkakunta nimetty sen pyhä sanan perusteella. Siellä on myös Komu niminen paikka ja järvi. Komuhan tarkoittaa lohkaretta kaivoskielellä.
Jos kristinuskon pohjalta pyhää ajatellaan, siellä olisi kai vähintään pitänyt olla luostari tai jotain.. Mikä paikasta on tehnyt "pyhän"?

Tämä pyhä-sana on luultavasti tarkoittanut alunperinkin uskontoon liittyvää rajattua aluetta, jonne ei välttämättä kaikilla ole ollut edes oikeutta mennä. Joidenkin kielitieteilijöiden mielestä sana on tarkoittanut myös rajaa. Tästä on väännetty puoleen ja toiseen mutta oman vähäisen järjen mukaan ei se mahdotonta olisi, palvontamenoihin varattu alue on yleensä rajattu tiukasti jolloin sana olisi voinut joskus tarkoittaa myös rajaa. Iältään pyhä on huomattavasti vanhempi kuin kristinusko Suomessa, se on otettu kuitenkin käyttöön myös kristillisessä sanastossa.

Varhainen metallinlouhintapaikka on voinut myöskin olla pyhä. Se on ollut aikoinaan varmasti paikallinen Sampo eli vaurauden tuoja siinä missä jonkin kivikaudella käytetyn kivilajin louhoskin. Kun aikoinaan tuli pelattua tuon taloushistorian kanssa, huomasi usein miten lähellä uskonto ja talous olivat toisiaan mitä kauemmaksi ajassa mentiin taaksepäin. Jotkut asiat voitiin "pyhittää" tietylle ihmisjoukolle kuuluvaksi, jolloin pidettiin ulkopuoliset poissa omilta apajilta. Näitä on vain hyvin hankala nykyisin todistaa kun pelkillä esinelöydöillä ei tällaista pysty selvittämään.

[savometalli]

Olisiko osa kirkkonimistä tullut kuvaamaan turvapaikkaa?
Kirkkohan on perinteisesti tarjonnut turvapaikan pakolaisille. Josko siitä juontuu osa niistä pakovuorista ja saarista joissa on kirkko osana nimeä?
https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/k ... 3A53%7D%5D

Toinen hyvä esimerkki Jämsästä:
Kirkkovuori jonne tullessa on paikannimi synninlukko, ja ympärillä paljon syrjä alkuisia paikannimiä:
https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/k ... A100%7D%5D
Onko siirrytty syrjäiseen paikkaan synninlukon vartiopaikan ohi kirkkovuorelle turvaan vainolaista?

Tai Haminassa puolustuksellisesti hyvä paikka:
https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/k ... A100%7D%5D

[savometalli]

Tutustuin tuossa 1650 luvun Kajaaniporin karttaan. Sieltä löytyi ainakin kaksi talonpaikkaa joissa ei ole nykyisin asutusta.
https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/k ... 3A97%7D%5D

https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/k ... 3A79%7D%5D

Lisääkin varmaan löytyisi kun etsisi, mutta jätetään jotain puuhaa muillekkin


edit. tuossapa tuo kartta
http://www.vanhakartta.fi/historiallise ... 6789_22229

[savometalli]

Ristijärvellä kirkko on esimerkiksi siirretty järven toiselle puolelle, ja muitakin jo kadonneita talon paikkoja löytyy.
Myös merkillepantavaa, että Paltaniemen paikalla on aikoinaan sijainnut Paltamo, joka nykyisin on järven toisella puolen.

[savometalli]

Olisiko ensimmäisen maailmansodan aikaisia kaivantoja Savonlinnan lähellä?
https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/k ... 3A84%7D%5D

Ei ainakaan rekisteriportaalissa merkintää.

Edit. Jatkuu ainakin Pihlajalahteen asti.

Leirimäki-Petäjämäki-Särkijärvi-Saarinen-Saunamäki
Noin 7km ampumahautavyöhyke kannaksen poikki.

[savometalli]

Samalla suunnalla Seppälän kestikievari:
https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/k ... 3A84%7D%5D

Ja Rantasalmelle mennessä Koskenmäki:
https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/k ... 3A57%7D%5D

[savometalli]

Onko Ylämyllyn varuskunnan perua vaiko vanhempaa venäläistä?
https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/k ... 3A91%7D%5D

[Edmund]

Onko Ylämyllyn varuskunnan perua vaiko vanhempaa venäläistä?
https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/k ... 3A91%7D%5D

Tämänkin voisin käydä tutkimassa, sijainti sopiva. Ylämyllyltä käsin ovat ehkä enempi siinä Jaamankankaalla käyneet poteroitaan kaivelemassa?

[savometalli]

Vanhoja tappelupaikkoja saattaisi löytää meteli sanan johdannaisilla;
https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/k ... 3A60%7D%5D

Meteli eli mellakka viittaisi kaaosmaiseen kahakkaan.

https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/k ... 3A60%7D%5D
Tämän lähellä pari lapinrauniota kartassa. Olisiko samalta ajalta ne haudat?

[savometalli]

Ja Iitissä:
https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/k ... 3A60%7D%5D
Metelinniemi, metelin vuori ja kultasaari. Kuulostaa lupaavalta.

Ja Luumäellä Linnasaari ja metelisaari lähetysten:
https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/k ... 3A53%7D%5D

Sysmässä Surmasaari ja metelinsaari vieretysten..
https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/k ... 3A53%7D%5D
Jossa lapinraunio.

[Rautahattu]

Vanhoja tappelupaikkoja saattaisi löytää meteli sanan johdannaisilla;
https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/k ... 3A60%7D%5D

Meteli eli mellakka viittaisi kaaosmaiseen kahakkaan.

https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/k ... 3A60%7D%5D
Tämän lähellä pari lapinrauniota kartassa. Olisiko samalta ajalta ne haudat?

Metelinkiukaat on ainakin täälläpäin kansan keskuudessa käytetty nimitys lapinraunioista ja voi olla että rauniot ovat alunperin antaneet paikalle nimen. Sitä mistä tämä meteli-sana on sitten tullut ei ole kai oikein vieläkään selvää. Metelinväki on kansantarinoissa elänyt ryhmä, jonka on nähtävästi arveltu olleen näiden röykkiöiden tekijöinä.

[savometalli]

Onkohan Kouvolassa sodittu tai sotaan lähdetty joskus tuon kiven kupeella tai kupeelta.
https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/k ... A100%7D%5D
Joen toisella puolella on mielenkiintosen näköinen Tolskanvuori;
https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/k ... A100%7D%5D

Ja onko Kuulukiveä soitettu kun hälytys on annettu? (vartiopaikka?)
https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/k ... A100%7D%5D

[Savu]

Just tänään oltiin tuolla sotakiven, Tolskanvuoren ja Kuulukiven liepeillä kalapaikkoja kattomassa... Noista vähän koilliseen on semmonen pikkujärvi, ku Hirvijärvi... Hirvijärven länsipuolella, metsäautotien ja järven välissä näkyy semmonen "donitsi", se käytiin piipparoimassa, ku ei näyttäny luonnon muodostamalta... Ei sieltä mitään piippejä tullu, mutta iso mäyränpesä siinä oli, monta aukkoa... ja paljon puuhiiltä... taitaa olla tervanpoltto ollu paikalla käynnissä joskus...

[Ilomantsi]

Terve,

Linkissä taasen mahdollinen linnavuori. Paikan lähellä ei ole muinaisjäännösrekisterin mukaan rautakautista asutusta, vanhimmat kylät lähettyvillä ovat 1500-luvulta. Paikasta 2 km etelään kulkee itä-länsi suuntainen vesireitti josta yhteys kymijokeen. 6 km päässä paikasta on Kuoppalan linnavuori, jolla ei kuitenkaan ole suoritettu tarkempia tutkimuksia. Lähistöllä on tehty jonkin verran rautakautisia löytöjä.

Syy miksi nostan mahdollisen kohteen tänne on rinnevarjostuksessa näkyvä mahdollinen porttirakenteen muoto. Lisäksi paikan nimi ja lähistöltä löytyvät nimet viittaavat linnaan. Kuvassa nuolten kohdalla näyttää siltä että rinteitä on kaivettu symmetrisesti ja keskelle on jätettu porttiaukko. FugroViewerillä kohta ei näyttäydy ihan yhtä selvänä.

Laittakaa ihmeessä tänne tietoa mikäli paikalla vaivaudutte. Pahoittelut jo etukäteen mikäli paikka osoittautuu vesiperäksi.

https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/k ... 3A68%7D%5D

[WeKinky]

Nimensä ja sijaintinsa puolesta on kyllä tutkimisen arvoinen paikka. Se itä-länsi-suuntainen vesiväylä on oikeastaan ainoa jota on voinut kulkea Saimaalta Päijänteelle näin etelässä, eli on ollut tärkeä reitti, sen varrelta on oikeastaan eteläisimmät kalliomaalauksetkin. Muutaman kilometrin säteellä on monia muitakin mielenkiintoisia mäkiä mitä kannattaisi tutkia.

Tuo porttirakenne vaikuttaa siltä, että se olisi syntynyt jääkauden lopulla todennäköisesti jonkun jäätikön päällä kulkevan joen sulamisvesistä vedenrajaan, siinä on selvä delta-muoto. Edellyttäisi tietoa vedenkorkeuksista eri vaiheissa, tuolla korkeudella on joka tapauksessa ollut pitkään vedenpinta, näkyy läheisten järvien rantojen muodosta. Se ei sulje pois sitä mahdollisuutta että ihminen olisi sitä myöhemmin muokannut. Nimensä puolesta tuo on ollut saari mutta missä vaiheessa järvi on ympäriltä kuivatettu, siinä olisi jollekin paikalliselle tutkimista.

[Ilomantsi]

Eli vesiperä siis

Kieltämättä kuvailemaasi delta-muotoa havaittavissa. Huomion kiinnitti "porttiaukon" molemmin puolin olevat "ojat", jotka varjostuksessa näyttävät ihmisen tekemiltä. Kuten laitoin FugroViewerillä eivät näkyneet yhtä selvästi. Portin paikka olisi myös luonnollinen, eli karttan perusteella se kuuluisi juuri tuohon paikkaan. Saareen menee päättyvä polku joka tulee juuri tuohon "portin" alueelle. Polku tuskin olisi säilynyt ~600 vuotta (ja on ollut mahdollisesti veden alla), joten pohdiskelin myös voiko paikalla olla joku historiallinen funktio. Ei äkkiseltään tullut mieleen..

Mahdoton sanoa tarkemmin tältä pohjalta, itse en paikalla pääse käymään. Toivotaan että joku paikalle vaivautuu ja saadaan asiaan selvyys.

[savometalli]

Noita Linnasaari nimisiä paikkoja toki kannattaa tsekata, mutta mikäs tämä on?
https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/k ... 3A65%7D%5D
Linnasaaren vieressä sekin toki.

Edit:
Ennen ruptuurisotaa, Nurmeksessa on sijainnut puurakenteinen linna.. Voisiko tuo olla sen sijaintipaikka?

[Ilomantsi]

Hieno löytö.

Onko kyseessä skanssi johon tässä viitataan?

http://metsastajan-sydan.blogspot.fi/20 ... sella.html

[savometalli]

Periaatteessa voisi olla, tosin näyttää isommalta tuo vallituksen koko verrattuna siihen mitä tuossa kerrotaan. Paikka ainakin voisi olla sopiva koska siinä juurikin puhutaan tuosta viereisestä saaresta.

[savometalli]

Toisaalta, jos tuo vallitus on ulompi muuri on varsinainen skanssi voinut sijaita tuon kehämuurin sisäpuolella.

[savometalli]

Tuossahan olis pohjoiskarjalan museo ja metallimiesten kokoontumisen paikka.. Tsekata tuo mahdollinen skanssin paikka..

[Edmund]

Todella lupaavan oloinen paikka. Lähden kyllä mukaan, jos jonkinmoista tutkimusretkikuntaa lähdetään kokoamaan. Ja tietenkin mielellään yhteistyössä arkeologien kanssa.



Lähetetty minun E5603 laitteesta Tapatalkilla