Julistus akateemisten matka-rahoista 1859

[jore ja pojat]

Arkistoista tällainen Suomenkielinen tiedote










Va helveten ja fy fan:in määrää aikoinaan voidaan vain arvella

[Rautalapio]

Mitenkähän se menee tuo S-kirjaimen kirjoitussääntö ko. aikakautena?
Mitään logiikkaa en heti löytänyt, jotta miksi sanoissa "Keisarillisen" ja "Majesteetin" on s- kirjaimet erilaisia. Kahta eri s-kirjainta käytetään jopa samassa sanassa. "Yliopistosfa" "Helsingisfä".
Merkillistä.
Yhtä kaikki, näitä on kyllä aina hieno lueskella.

Tuskinpa monikaan meistä ymmärtäisi hölkäsen pöläystä vuoden 2175 Turun Sanomista. =)

[Kompassi]

Kaksi erilaista s-kirjainta oli käytössä tosiaan tuohon aikaan. Aina kun sanassa oli tupla-ässä, kirjoitettiin eka "tavallisella" s-kirjaimella ja toinen "pitkällä" s-kirjaimella. Jos en ihan väärässä ole niin "pitkää" ässää käytetään aina jos tavu alkaa s-kirjaimella. Tämä siis ihan omissa päissäni tehdyn empiirisen tutkimuksen tuloksena tehty päätelmä, correct me if I'm wrong

Vanhoja käsin kirjoitettuja tekstejä lukiessa välillä tuo "pitkä" ässä ja k-kirjain olivat erittäin saman näköiset. Pistää toisinaan funtsimaan miistä sanasta on kyse...

Ässistä vielä sen verran (ilman että mennään jääkiekkoon), että myös iso-ässä oli G:n näköinen, Sisu-askista tuttu edelleenkin. En usko olevani ainoa joka kakarana luki Sisun Gifu-muodossa Siinäkin siis jälkimmäisen tavun aloittava ässä on "pitkä".