Rankka iltapäivä

[Leijona]

Kyllä täytyy todeta, että alkaa olla tämän syksyn piipparoinnit piipparoitu.
Oli nimittäin niin rankkaa, kun maa on jäässä n.5-8 cm. paksuudelta
Maanomistaja kantoi isoa Fiskarsia ja rautakankea pellolle, kun näki meidän rehkivän.
Toinen pelto oli kynnetty ja oli hieman helpompi, vaikka oli sekin jäässä.
Ei nämä löydöt niin kovin kaksisia ole, mutta olen kyllä tyytyväinen, kun ottaa huomioon sen, kuinka kovan työn takana ne olivat
Tässä muutamia kuvia maisemasta ja löydöistä:
Ps. 5 ensimmäistä kuvaa otettu kännykällä, joten kuvien laatu on mitä on.

Joku on joskus suurella innolla raivannut ja rakentanut, mutta aika ajoi ohi ja nyt talo seisoo tyhjänä ja navetan katto on painunut kasaan

Sama talo toisesta suunnasta.

Naapuritalo. Sama kohtalo.

Siinä se on, eikä lähde irti millään. Ei muuta kuin laukkuun, ja kotona sulatellaan irti.

Siinä ne nyt ovat. Aarteet. Saas nähdä, mitä niiden sisällä on.

Tällaisia niistä möykyistä löytyi. Minun löytöni:
Hopeinen solki (tästä erillinen kuva). Kopeekka v.1811. Katkelma jostakin. Jokin pyöreä levy, kuparia. Jokin "koukku". Leikattu lyijymötikkä.

Tästä olen erityisen hyvällä mielellä.

Veljeni löydöt: Nappi. Äyri, vuosi epäselvä, kuitenkin kolme isoa kruunua. Kopeekka v.1798.

[Aquila]

Joo on kovaa hommaa tuo maan kaivaminen kun pinta on jäässä. Sai kyllä itsekin tuulessa ja viimassa kaivaa lunta kun viimeksi torstaina olin piipparoimassa. Löytyi jopa yksi raha 5 penniä Aleksanteri II:sen ajalta.
Hyviä löytöjä olette tehneet!

[Jedward]

Kyllä täytyy todeta, että alkaa olla tämän syksyn piipparoinnit piipparoitu.
Oli nimittäin niin rankkaa, kun maa on jäässä n.5-8 cm. paksuudelta
Maanomistaja kantoi isoa Fiskarsia ja rautakankea pellolle, kun näki meidän rehkivän.
Toinen pelto oli kynnetty ja oli hieman helpompi, vaikka oli sekin jäässä.
Ei nämä löydöt niin kovin kaksisia ole, mutta olen kyllä tyytyväinen, kun ottaa huomioon sen, kuinka kovan työn takana ne olivat
Tässä muutamia kuvia maisemasta ja löydöistä:
Ps. 5 ensimmäistä kuvaa otettu kännykällä, joten kuvien laatu on mitä on.

Joku on joskus suurella innolla raivannut ja rakentanut, mutta aika ajoi ohi ja nyt talo seisoo tyhjänä ja navetan katto on painunut kasaan

Sama talo toisesta suunnasta.

Naapuritalo. Sama kohtalo.

Siinä se on, eikä lähde irti millään. Ei muuta kuin laukkuun, ja kotona sulatellaan irti.

Siinä ne nyt ovat. Aarteet. Saas nähdä, mitä niiden sisällä on.

Tällaisia niistä möykyistä löytyi. Minun löytöni:
Hopeinen solki (tästä erillinen kuva). Kopeekka v.1811. Katkelma jostakin. Jokin pyöreä levy, kuparia. Jokin "koukku". Leikattu lyijymötikkä.

Tästä olen erityisen hyvällä mielellä.

Veljeni löydöt: Nappi. Äyri, vuosi epäselvä, kuitenkin kolme isoa kruunua. Kopeekka v.1798.

En saa nyt näistä kuvista avattua kuin ainoastaan tuon möykkykuvan, mutta juuri tuollaisesta samanlaisesta jäätyneesta paakusta jouduin myös itsekin löytämäni vanhan kultasormuksen irti liottelemaan

[Leijona]

Noiden kuvien avautuminen ja suureneminen yleensäkin on melkoista arpapeliä tällä foorumilla, kun joskus aukeaa heti, ja 5 minuutin kuluttua ei tapahdu mitään
Kokeilin juuri näitä kuviani, ja kaikki avautuivat heti, ja suurenivatkin aivan normaalisti.
Kannattaa kokeilla silloin tällöin

[Rover]

Muuten tuo hopeinen solki voi olla myös rintakoru. http://www.flickr.com/photos/finds/2505396618/

[Leijona]

Muuten tuo hopeinen solki voi olla myös rintakoru. http://www.flickr.com/photos/finds/2505396618/

Olet kyllä aivan oikeassa, vaikka tämä minun löytämäni onkin melko pieni, halkaisija 14 mm.
Mikähän tuon linkissäsi olevan halkaisija lienee?
Kiitos linkistä

[Rover]

Muuten tuo hopeinen solki voi olla myös rintakoru. http://www.flickr.com/photos/finds/2505396618/

Olet kyllä aivan oikeassa, vaikka tämä minun löytämäni onkin melko pieni, halkaisija 14 mm.
Mikähän tuon linkissäsi olevan halkaisija lienee?
Kiitos linkistä

Oleppa hyvä, ja melko varmasti samaa kokoluokkaa kuin tuo sinun löytämäsi. Oletko tutkinut että onko tuossa rintakorussa mitään leimaa, nimittäin joissain tämmösissä rintakoruissa on jonkunlainen leima.

[Leijona]

En ole löytänyt minkäänlaista leimaa. Olettaisin, että tuollaiset ovat melko vanhoja, eikä silloin ehkä leimausta käytetty kovin yleisesti.

[Jedward]

En ole löytänyt minkäänlaista leimaa. Olettaisin, että tuollaiset ovat melko vanhoja, eikä silloin ehkä leimausta käytetty kovin yleisesti.

Nyt kuvat aukeavat minullakin ja hienoja näyttää olevan taas löydöt... tuolla soljella voi tosiaan olla melkoisesti ikää

[Leijona]

Tuli kirotusvirhe
Soljen halkaisija on tietenkin 24mm. eikä 14mm. Anteeksi

[ilkkap]

Oliko siis solki hopeaa vai hopeoitu?
Jos on hopeoitu niin ei kai silloin pidä leimaakaan olla? Tietääkö kukaan?

Joka tapauksessa hieno.

[Leijona]

Oliko siis solki hopeaa vai hopeoitu?
Jos on hopeoitu niin ei kai silloin pidä leimaakaan olla? Tietääkö kukaan?

Joka tapauksessa hieno.

Kyllä solki on läpeensä samaa materiaalia, eli hopeaa.
En ainakaan itse ole nähnyt koskaan hopealeimaa hopeoidussa esineessä, ainakaan kotimaisessa.
Olen löytänyt vanhoja hopeasormuksia, eikä niissäkään ole ollut leimaa, mutta silloin puhutaankin 1500-1600-luvun esineestä.
Muistelen lukeneeni, että ennen kruunuleimoja on käytetty ns. oltermanninviivaa (siksak) merkkinä hopeapitoisuudesta.
Korjatkaa, jos olen väärässä

[Etsijä82]

Hieman off topikkia,mutta jokos Sinä Leijona sait siihen xp sen isomman kelan hankituksi?

[Maverick]

Oltermanninviivan tekia viranomainen tarkastaessaan ettei esinettä oltu tehty arvottomasta materiaalista.

Leimojen käyttöönoton osalta katsokaa päivän löydöistä ketjua taannoisesta vanhasta sormuksesta.

Ei saa linkitettyä mutta siellä.

[Leijona]

Hieman off topikkia,mutta jokos Sinä Leijona sait siihen xp sen isomman kelan hankituksi?

Isompi kela on tilattu, mutta sovimme, että tulee samalla kunhan maahantuojalla on muutakin tilattavaa XP:ltä, niin saan sen ilman postikuluja.
Eipä tuolla enää ole niin kiire, kun kelit ovat mitä ovat, kunhan kevääksi sitten tulee

[Karmes]

Tere piippailijat!

Tuossa edellä oli puhetta oltermannin viivasta (siksak -viiva) ja että se on viranomaisen tekemä tarkistusmerkki, joka syntyi kun oltermanni otti metallinäytteen esineen pinnasta. Siis varmisti esineen jalometallin oikean pitoisuuden. Ja tähän saatettiin luottaa. Kuitenkin moni hopeaseppä teki jälkikäteenkin tuollaisia viivoja, jotka olivat oltermannin viivan näköisiä. Näin siksi, että kansa oli oppinut luottamaan viivaan ja viiva esineessä oli hyvä myyntivaltti. Joskus tällainen feikkiviiva vaikeuttaa esineen oikean iän määrittämistä.

Aikanaan näiden jalometalliesineiden pitoisuuksien kanssa oltiin todella tarkkoja. Väärennöksistä ei selvinnyt helpolla, pahimmillaan oltiin loppuelämä Sireriassa.

Karmes

[Keseppa]

Hieman off topikkia,mutta jokos Sinä Leijona sait siihen xp sen isomman kelan hankituksi?

Isompi kela on tilattu, mutta sovimme, että tulee samalla kunhan maahantuojalla on muutakin tilattavaa XP:ltä, niin saan sen ilman postikuluja.
Eipä tuolla enää ole niin kiire, kun kelit ovat mitä ovat, kunhan kevääksi sitten tulee

Tuliskohan tuo samalla kun mun Deus . Jos on sama maahantuoja?

[Leijona]

GoldMAXX Power tuli minulle LS-Vectorilta, ja sieltä on tilattu myös isompi kela.

[Keseppa]

Sit ei ole sama paikka. Mulle kun tulee Finndetectorilta.

[Leijona]

Vielä noista hopean leimoista, liittyen oltermanninköynnökseen/viivaan. Hopeakirjassa kirjoitetaan näin:
Uusi asetus vuodelta 1758 määräsi, että kaikissa Ruotsin ja Suomen kaupungeissa piti ottaa käytäntöön yhteinen vuosikirjainsarja.
Kaikki esineet, jotka oli valmistettu kyseisenä vuonna tai sen jälkeen, oli merkittävä kolmen kruunun leimalla, vuosikirjaimella, kaupunkileimalla ja mestarinleimalla.
Oltermanninköynnös jäi pois ja sen tilalle tuli kolmen kruunun leima, mutta joskus harvoin saattaa nähdä vuoden 1759 jälkeen tehtyjä esineitä, joissa on sekä kolmen kruunun leima että oltermanninköynnös. Tämä johtuu luultavasti siitä, että ihmiset olivat tottuneet pitämään köynnöstä kunnon tavaran merkkinä, ja siksi hopeasepät joskus vielä painoivat sen muitten leimojen ohella esineeseen, kuin ylimääräiseksi vakuudeksi esineen aitoudesta.