EsaP kausi 2016

[EsaP]

Avataanpa sitten tälläinen omille löydöille.

Elikkäs innostuin hommasta pari vuotta sitten ja ostin hätäpäissäni motonetista halvan rimpulan. Tällä vehkeellä kävin sitten jonkun kerran etsimässä rannoilta ja pelloilta. Nauloja ja pullonkorkkeja löytyi paljonkin. Homma hiipui vähitellen ja mielessä kävi paremman etsimen hommaaminen. 2015 meni ihan reisille. Appiukko sairastui dementiaan ja jouduttiin myymään hänen omakotitalonsa ja sijoitusosake. Koko kesä meni asuntoja tyhjentäessä ja kaikenlaisessa tuohon liittyvässä hässäkässä. Kävin muutaman kerran foorumilla katselemassa porukoiden löytöjä ja päätin, että kunhan lumet sulaa tälle kaudelle, niin hommaan paremman etsimen.

Eksyin taas tänne ja kuinka ollakaan, myynnissä oli vähän käytetty XP Deus. Ei kestänyt hermo enempää, vaan lähdin hakemaan etsintä Helsingistä seuraavana iltana. Käyttämättömän oloisen Deussin kanssa kotiin ja sitten ihmettelemään laitetta. Ohjekirjaa ohjekirjan perään... Päädyin katselemaan Youtubesta videoita Ohjelmoin Gary's Hot ohjelman säätimeen ja sillä olen nyt sitten käynyt muutaman kerran kokeilemassa konetta.

Lunta ja routaa on vielä ärsyttävän paljon. Paikalliselta hiekkarannalta en löytänyt mitään järkevää. Perinteiset pullonkorkit ja tinapaperit löytyivät. Äänimaailma koneessa oli ihmeellinen. En uskaltanut jättää ainuttakaan piippiä kaivamatta. Ranta on tyhjennetty moneen kertaan. 2014 roskan määrä oli paljon isompi. Viikko sitten käytiin kaverin kanssa Hangossa kuvailemassa auringonlaskua. Huispailin hetken rannalla ja löysin yli 30cm syvyydestä vanhan E.V Truttan uistimen. Antoi ihan ihmeellistä ääntä ja päätin kaivaa tämän löydön esiin. Mukava ylläri. Kuvaa en ehtinyt siitä ottaa, koska kadotin sen jonnekin asuntoon. Näytin vaimolle ja laitoin jonnekin varmaan talteen

Tänään aamulla olo oli kovinkin flunssainen ja en jaksanut lähteä minnekään. Puolen päivän jälkeen päätin sitten lähteä kierrokselle. Ensimmäinen kohde oli vanha jalkapallokenttä. Pettymys! Paikalla oli luistelukenttä ja nurmialue vahvan lumen peitossa. En jaksanut lähteä hakkaamaan nurmikkoa. Toinen paikka oli vähäisellä käytöllä oleva uimapaikka. Täältä saalistin rautanaulan, pari pullonkorkkia, sipsipussin, joka oli haudattu syvälle hiekkaan. Deussi käyttäytyi taas oudosti ja Garrettin pinpointteri ei löytänyt sitä kuin melkein kiinni painamalla. Viimeinen löytö antoi vahvan raudan prötinän ja katsoin ensin, että ruosteinen pullonkorkki. Olikin ihan täyttä rautaa. Ei hajuakaan, että mikä on? Leikattu poikki terävästä reunasta toisella puolella päätellen, että ei rautakaudelta peräisin, heh!

Kolmas paikka oli iso laakea kallio, jossa kuvittelisin olleen elämää jo vuosisatoja sitten. Lunta niin maan vietävästi ja ei mitään ääniä etsimestä. Viimein sain heikon signaalin ja rautaa tööttäsi. Puolittelin paakkua ja aina vain signaali vaihtui paakusta toiseen. Lopulta hangella oli enää hajanaisia paloja ja pointteri osoitti yhtä mitätöntä kokkaretta. Ohut rautalanka. Olisi ehkä kannattanut lukea niitä ohjeita Ei muuta mainittavaa tuolta paikalta. Pitää palata lumien hävittyä hakemaan se rautakautinen muinaisjäännös tuolta. Paimiossa noita riittää.

Tässä vielä tämä mikätin toisesta paikasta. Koko aika tarkalleen kruunukorkin kokoa.

[EsaP]

Tänään sitten uuden suunnitelman kera uudelle paikalle. Muistin yhden jalkapallokentän juniorin vanhasta harrastuksesta. Ajeltiin juniorin kanssa paikalle ja aloitettiin piipparointi. Deussi murisi jatkuvasti rautaa ja tajusin, että päästiin korkkaamattomalle paikalle. Hakattiin ensin pari alkon korkkia ruuvarilla ja kumivasaralla jäisestä nurmesta. Homma oli todella hidasta. Maa oli paksulti roudassa mutta kuitenkin niin pehmeää, että ruuvarilla ei saanut väännettyä paloja irti, vaan se upposi väärään suuntaan. Pari kruunukorkkiakin tuli noin harjoitusmielessä kaivettua. Lopulta tuli tasainen 85 ID ja löydettiin 10-senttinen. Tästä sitten viisastuneena ei lähdetty kaivamaan kuin niitä kohteita joissa pinpoinnteri merkkasi pinnalta. Yhdessä kulmassa tuli lupaava raudaton ääni ja ID:kin oli tasainen. Pinpointteri ei reagoinut ja päätettiin kuitenkin kaivaa. Syvällä oli ja reiästä tuli mikätin. Raskas ja pystyi vääntämään. Lyijyä. Jostain maatalouskoneesta kenties. Vieressä peltoa.



Junioria alkoi paleltamaan ja kyllästyttämään. Käytiin syömässä ja palattiin mestoille. Juniori kokeili Deussia ja aika hankalalta näytti etsimen kuljettaminen lumisella kentällä. Välillä oli ihan liian korkealla ja heiluttelu unohtui. Vaihdettiin taas heiluttajaa ja löydettiin 20-senttinen. Saatiin kunnon piippi ja tasainen ID. Pointteri löysi kohteen juuri ja juuri pinnalta. Armotonta kaivamista ja toivoin jo sormusta tai muuta arvokkaampaa. 10mk kolikko oli lopulta saalis. Ehdittiin käydä ehkä viidennes kenttää läpi ennen kuin juniori oli ihan valmis lähtemään kotiin. Itse olisin varmasti vieläkin siellä hakkaamassa löytöjä maasta. Paikka vaikuttaa hyvältä. Parhaat paikat katsomatta ja syvemmät piipit samoin. Reissun vanhimmaksi kolikoksi jäi 1 penni vuodelta 1963. Se on sitten tällä hetkellä vanhin kaivamani kolikko.

Yhteiskuva saaliista ilman roskaa. 1,15€ ja 10,01mk.

[tiigerin silmä]

Onnitelut,ei pas huono,alku lainkaan. Minkä verran aika,olitte treenissa.

[EsaP]

Reissussa oltiin viitisen tuntia ja työntouhussa ehkä kolme. Piippien kaivaminen oli hidasta puuhaa. Juniori näytti pointterilla paikan ja minä kaivoin ruuvarilla ja vasaralla. Kolikoista näkee, että juniorin kohteen osoitus ei ole mennyt aina nappiin Oli vähän sivussa ja löin sitten kolikkoon. Monta mukavan oloista piippiä jätettiin odottamaan kevättä. Ei vaan jaksa hakata jäistä ja savista maata ja samalla pilata hoidettua nurmea. Aika moni näki meidät ja auto jäi varmasti muistiin. Keväällä sitten kukkalapiolla nätisti nurmi pois ja katsoo ne syvemmät löydöt. Oman käsityksen mukaan tuo kenttä on tehty vanhalle viljelyspellolle eli sieltä voi löytyä kaikkea kivaa syvemmältä.
Sen verran on tottumattomuutta hommaan, että on pakko vaihtaa kättä välillä ja lopulta sitten lepuuttaa molempia käsiä.

[Jousimies Lapista]

On vain väännähtäny 5-senttinen. Siihen taisit paukassa kunnon osuman.

[EsaP]

Oli vähän apumiehellä pinpointtaus hukassa. Melkein jokaiseen kolikkoon osui, kun juniori näytti pointterilla, että missä kolikko on. Maa niin jäässä, että ei tunne osumaa kolikkoon. Ensiksi kaivettiin alas ja sitten sivulle ja lopulta ylös ennen kuin kolikko oli kädessä.

[iron maden]

Tääl viel lunta ja routaa!
Vaikka lumi sulasi niin routa estää kaivuun!

[EsaP]

Tänään sitten lähdettiin pojan kanssa tutulle jalkapallokentälle kahden etsimen kanssa. Pojan etsin tuli eilen Italiasta ja kantaa nimeä Teknetics Eurotec Pro. Etsin on kevyt ja helppotajuinen kun ei ole kuin kolme säätöä hallitavana. Disc, sens ja volume. Maabalanssi on automaattinen. Aloitettiin haku vanhoista jäljistä ja kohta löytyi mukavan kuuloinen piippi Deussilla. Poika heilutteli omaa etsintään siinä ja verrattiin id-lukemia. 20 senttinen löytyi helposti molemmilla etsimillä. ID-luvut oli tietysti etsimissä erit mutta molemmissa laitteissa ääni oli korkea ja puhdas. Edettiin ja kaiveltiin kokeeksi kaikenlaista pullonkorkeista pulltabeihin. Ihan hyvin Eurotec hallitsi eri materiaalien erittelyn. Raudan id jäi alle 40 ja näytössä näkyi IRON.

Eurotec piti jatkuvasti ääntä poijan kädessä ja heti kun otin sen käteen ja heilutin, ääntely lakkasi. Hetken ihmeteltiin moista toimintaa ja tajuttiin, että pojan housuissa on vetoketjut lahkeissa. Poika löysi kahden euron kolikon ja jossain vaiheessa alkoi kyllästymään kontrolloituun etenemiseen järjestyksessä. Lähti siitä sitten painelemaan etsimen kanssa läheiseen metsään. Tuli takaisin ja ei ollut löytänyt kuin rautapiippejä. Juotiin kahvit ja kaakaot välillä ja minä jatkoin sitten etsintää. Pojalla oli päivä täysi ja touhusi kaikkea muuta siinä sivussa.

Etsimet ja muu välineistö potretissa. Fiskarsin voikukkarauta teroitettuna oli loistava vehje routaisen nurmikon kaiveluun. Lisäkahva oli ehdoton. Raudalla sai kaivettua sopivasti vähän kolikkoa isomman reiän joka sitten helppo täyttää. Jäätynyt maa esti ruuvarilla kolikon etsimisen ja vääntämisen. Rauta kesti ihan tosissaan vääntämistä.


loppusaldoksi muodostui 3.80€ ja 2.05mk sekä vääntynyt pilkki. Kauden eurosaldo nyt 4.95.

[Pejumi]

Hitsi vieköön, täytyy tässä alkaa taas itsekin laittaa tuoreita paristoja paikoilleen, kevätlaitumien kätköt odottavat...

[Paramedio]

Kateellisena minä näitä teidän kuvia katselen, maat sulana ja aarteet odottaa löytäjäänsä... Täällä pohjoisessa on vielä talvi. Mutta nautitaan me talviharrasteista vielä hetki

[EsaP]

Tämä päivä oli kolmijakoinen. Soittelin aamupäivällä tutulle ja kysyin lupaa peltopiippailuun. Homma ok ja suuntasin puolilta päivin pellolle. Totesin aika nopeasti, että ei ole mun juttuni. Pelto oli karkealla kynnöksellä ja selkä ei tykännyt ollenkaan harjalta harjalle pomppisesta. Pari mikätintä kaivoin. Rautaisia, ruosteisia möykkyjä, mitä lie.

Tästä sitten vanhalle uimarannalle. Motonetin piipparilla tuo oli pari vuotta sitten repäsykorkkihelvetti ja sitä se oli edelleen. Positiivista on, että yhtään kruunukorkkia tuolta ei ole löytynyt. Maa oli vielä pahasti jäässä ja maaperä karkeaa soraa. Itse uimaranta on paksun jään peitossa. Perkasin pienen alueen korkeista ja yhdestä reiästä löyti kuvan metallinpalanen. Hetken ehdin jo toivoa, että kyseessä olisi ollut hopeasormus, mutta paljastui sitten kromipinnoitteiseksi mikättimen palaseksi.

Kello alkoi lähestymään neljää ja oli tehtävä nopea päätös. Päätin ajella taas jalkapallokentälle. Tuolta löytyy hyviä piippejä ja niitä korkkeja. Katsoin, että laitteen oppimiseen tuo paikka on paras tällä hetkellä.
Paikalle päästyäni totesin, että lumi on taas sulanut vähän ja omat kaivelujäljet näyttävät aika pahalta valkoisen lumen keskellä. Multa sulattaa lunta tehokkaasti ja kenttä oli täynnä tummahkoja länttejä. Peittelin niitä uudestaan lumella ja totesin, että onneksi rusakot ovat kaivaneet myös omia laikkuja kenttään. Toivottavasti menee niiden piikkiin. Lumien lähdettyä nuo paikat katoavat.
Ensimmäinen mahdollinen rahapiippi tuli samalta alueelta mistä on aiemmin kaikki eurot löytyneet. Kaivoin ruuvarilla varovasti nurmea ja 10 senttinen hyppäsi pintaan. Jatkoin tutkimista ja kaivelin muutaman ruosteisen kruunukorkin ylös. Olin kyllä aika varma, että korkki sieltä nouseekin.

Puhdas ääni ja ID 86 viestitti, että kolikkoa olisi mahdollisesti tarjolla. 20 senttinen ja vierestä vielä euron kolikko. Kello alkoi olemaan jo niin paljon, että piti tehdä ratkaisu etsintäalueen rajaamisesta löytörikkaalle kohdalle. Tätä sitten ratsasin ja löysin toisen 20 senttisen. Pinpointterin valo alkoi jo näkymään lumessa ja totesin, että yksi edestakas reissu ja se on sitten siinä. Tuli hyvä piippi ja Deussin näytössä pysyi luku 78. Pinpointteri sanoi laiskasti tik..tik..tik ja mietin jo hetken, kaivanko? Emännän kultasormus antaa ilmatestissä samaa id:tä ja ahneus voitti. Ensin ruuvarilla ja sitten tuolla fiskarsin raudalla kuoppaa syvemmäksi. Lopulta pienen reiän pohjalla näkyi kuparinpunaista. Väänsin ruuvarilla ison kolikon esiin. Pimeässä ei nähnyt mitään lukuja ja kotona totesin, että 2 euron kolikkohan se vuodelta 2000. Ollut varmaan maassa lähes tuolta asti syvyydestä ja väristä päätellen. Menee nämä euroiset aika kurjaan kuntoon tuollaisessa savimaassa.

Kauden eurosaldo nyt 8.45. Asetin itselleni 20 euron tavoitteen tälle vuodelle ja tässä joutuu pian asettamaan uuden tavoitteen

[Haarukka]

Tämä päivä oli kolmijakoinen. Soittelin aamupäivällä tutulle ja kysyin lupaa peltopiippailuun. Homma ok ja suuntasin puolilta päivin pellolle. Totesin aika nopeasti, että ei ole mun juttuni. Pelto oli karkealla kynnöksellä ja selkä ei tykännyt ollenkaan harjalta harjalle pomppisesta. Pari mikätintä kaivoin. Rautaisia, ruosteisia möykkyjä, mitä lie.

Viljapellot kynnetään talveksi, en minäkään kynnöksillä vihti piipata. Viikko tai pari ennen kylvöä pelto karhitaan tasaiseksi, tässä kohti iskee metallinpaljastaja. Kylvämisen jälkeen pelto on edelleen tasainen, mutta sitten sinne ei ole enään mitään asiaa tonkimaan.
Heinäpeltoja ei kynnetä läheskään joka vuosi. Niitä on hyvä piiparoida kunnes heinä kasvaa niin pitkäksi että alkaa lakovumaan kävellessä. Tässä vaiheessa kelan heiluttelukin riittävän lähellä maata on raskasta.

[EsaP]

Tuota meinasinkin kysyä seuraavaksi, että tasoitetaanko maa ensin ja sitten vasta siemenet sinne. Tuossa se vastaus tuli kysymättä. Kiitos Haarukka! Yhteen toiseen peltoon on nyt anomus vetämässä. Kaverin kaveri ja en tunne, mutta jos sillä on peltoa vapaana niin saan varmaan luvan ja sitten on sellaista mestaa, että siellä on viikingit pitäneet kesäfestareita Oikeasti täällä päin on tosi vaikeaa löytää sellaista peltoa jota ei ole vuokrattu eteenpäin. Harvalla tuntuu enää olevan omat pellot viljelyssä, vaan joku suurviljelijä on ne vuokrannut itselleen. Elukoitakaan ei ole juuri kellään, joten nuo viljelymaat ovat ainoa mahdollisuus.

[EsaP]

Tänään töiden jälkeen lojuin nojatuolissa ja kävin itseni kanssa taistelua siitä, että käynkö hetken piippailemassa vai jäänkö kotiin. Lähdin sitten kuitenkin treenaamaan laitteen käyttöä. Paikaksi valikoitui nuorison suosima illanviettopaikka. Pulltabeja ja kruunukorkkeja oli älytön määrä. Nuotionpaikkoja löytyi useita haudattuine tölkkeineen ja alufoliomyttyineen. Pulltabi on suht helppo erottaa kaksoisäänensä ansiosta. Samoin tölkki ja alufoliomytty. Kruunukorkkien kanssa olen monesti pulassa, koska ne saattavat antaa kohtuu hyvän äänen ja ID on siellä centtien kohdalla. Jätin monta kaivamatta ja kaivoin kanssa monta, vaikka olinkin lähes varma, että korkki sieltä nousee.

heti alussa löytyi yksi 10 senttinen ja siihen se sitten jäi. Menee liikaa aikaa noiden korkkien kanssa epäröintiin. Heiluttelen ja kuuntelen... Heiluttelen ja epäröin... Kaivan ja kiroilen Avain antoi jännän äänen. Ei ollut mitään hajua, että mikä sieltä nousee.
Ensimmäinen korukin löytyi. Antoi nätin, kirkkaan äänen ja taas oli toive ensimmäisestä hopeasta. Kotona googlettelin tuota nilkka- tai rannekorua ja hopeoitu on ainoastaan. No kyllä se sieltä vielä löytyy.

[EsaP]

Kemiössä tuli käytyä kollikon vieraana parikin kertaa. Saaliina nappeja, solkia ja muutama happamassa kunnossa ollut kolikko. Vanhin kolikko oli 1800-luvun alkua mutta vuosiluvusta ei ottanut selvää. Löytyi myös yksi pieni sormus jossa ei ollut mitään koristeita ja putsailun jälkeen paljastui hopeoiduksi. Hopea kadonnut jo lähes kokonaan. Ei siis vieläkään mitään kunnon jalometallia. Pakko sanoa, että kollikon piippailumaastot ovat ihan huippupaikkoja. Tuonne tulen palaamaan vielä monta kertaa.

Sain myöskin Paimiosta erään kartanon mailta luvan. Suurin osa pelloista on viljeltyä tällä hetkellä. Yhdelle pellolle tein nopean iskun. Hirvittävää savipeltoa ja routa vielä maanalla. Kiersin pellon reunat ympäri ja löysin yhden lyijysinetin ja jälleen kerran tunnistamattomaksi hapantuneen kolikon. Lupaava paikka joka tapauksessa. En ole saanut aikaiseksi putsata ja kuvata noita löytöjä vielä.

Lähdettiin sitten vaimon siskon mökille Tammelaan lauantaina. Paikkatiedosta selvisi, että läheisyydessä on kivikaudesta rautakautiseen muinaismuistoon. Erittäin potentiaalinen mesta ja tuolla riittää lääniä etsimiseen tälle kaudelle. Sunnuntaina sitten kasailin Deussin ja lähdin mökin alapuolista rinnettä huispailemaan. En päässyt kuin 10m kun kuulokkeissa kilahti lupaavasti. 5 penniä vuodelta 1921. Kolikossa oli kuin ruuvarilla lyöty lovi. Tästä sitten jokunen metri ja taas kilahti. Samanlainen raha 20-luvulta ja samanlaiset lovet. Kolikoita oli rinteessä siellä täällä. Kaikissa yksi tai useampi lovi.

Seikkailin rinnettä edes takas ja keräilin kolikkoja. Yksi kolikko näytti kultaiselta, mutta keveys paljasti sen olevan jotain muuta materiaalia. Luupilla katsottaessa se oli 3 kopeekkaa vuodelta 1940. Tuttu jälki löytyi tästäkin kolikosta. Painelin mökkitien toiselle puolelle ja piipit alkoivat harvenemaan. Yhden puun juuressa kilahti vähän matalampi ääni ja kuulostelinkin, että liekö alumiinia. Ääni oli kuitenkin hyvin puhdas ja kaivoin löydöksen esiin. Iso kolikko. Ruotsalainen 1 kruunua vuodelta 1931 ja hopeaa!! Vihdoinkin. Tutut lovet eli samaa satsia kuin muutkin kolikot. Tänään vielä perkasin rinnettä sieltä täältä ja nostelin kolikoita ylös. Eräs kolikko oli taas hopean värinen ja luupilla katsottaessa 20 kopeekkaa vuodelta 1929. Netistä tonkimalla selvisi, että hopeakolikkohan se.

Kolikoita löytyi 26kpl ja varmasti sinne jäi vielä paljon. Kaikissa on tuo jälki. Mitä ihmettä noille on tehty? Joku rakentanut jonkun kolikkopyssyn ja ampunut noita rinteeseen? Vanhin raha on vuodelta 1909 ja uusin vuodelta 1942. Neuvostokolikoista päätellen sotasaalista. Paikka on ollut metsäistä mäenrinnettä 80-luvulle asti. Kolikot olivat sen verran syvällä, että ovat luultavasti olleet siellä jo paljon ennen mökkitien rakentamista.

Tässä hopeiset viiltomerkkeineen



Tässä kaikki kolikot. yksi ruotsalainen, kolme Neuvostoliitosta ja loput suomirahaa. Kaikki pennirahaa.

[jarppa]

Hoppee onnittelut.

[J.m.k]

Joku yrittänyt jo roudasta kaivaa noita ruuvarilla ylös? harmi, että olivat lovella mutta siitä huolimatta hopea on aina hopeaa - onnittelut!

[tarhuri]

Täältä kans onniteluja ja kummeksuntaa lovista

[Haarukka]

Voisko tuo kolo olla joku pihdeillä tehty "mitätöinti"?

[Niksu]

Onnittelut hopeisista. On kyllä kokonaisuudessaan mielenkiintoinen löytö. Onko noita lovia vain toisella vai mollemmin puolin kolikkoa? Eli onko kolot lyötyjä vai pihdeillä, tongilla, hohtimilla tms. työkalulla tehtyjä?

Kuinka suurelta alueelta nuo löytyivät? Aarin vai hehtaarin alueelta?

Minulle ei tule muuta ideaa mieleen kuin, että jollakin lapsella on ollut kiva leikki, jossa hän on hakannut kolikoita jollain terällä.

[rein]

Onnittelut hopeisista. On kyllä kokonaisuudessaan mielenkiintoinen löytö. Onko noita lovia vain toisella vai mollemmin puolin kolikkoa? Eli onko kolot lyötyjä vai pihdeillä, tongilla, hohtimilla tms. työkalulla tehtyjä?

Kuinka suurelta alueelta nuo löytyivät? Aarin vai hehtaarin alueelta?

Minulle ei tule muuta ideaa mieleen kuin, että jollakin lapsella on ollut kiva leikki, jossa hän on hakannut kolikoita jollain terällä.

aattelin jospas peltoa aura olis niihin jysähtänyt,jos samassa paikassa aikoinaan maan povessa ollut mutta se on tietty juurikin tuo pentu tuhoomassa rahoja toden näköisempi

[EsaP]

Nuo löytyivät ehkä 50x50m alueelta ja lovi tai useampi oli vain toisella puolella. Pienimmät kolikot ovat saaneet niin kovaa osumaa, että osassa on lovi läpi. Itse ihmettelen tuota, että kolikot ovat kiskaistu sota-ajan jälkeen maastoon eli juuri silloin kun kaikesta oli pulaa. CCCP rahoja mukana eli ihan varmasti joku tuonut rintamalta kolikot. Kolikkoja jäi kyllä sinne kun en etsinyt niitä mitenkään järjestelmällisesti. Mökki on rakennettu 1983 ja maasto on jyrkähköä rinnettä isoine jääkauden kivineen. Ympäristöä tutkin jonkin verran ja maan alta löytyi piikkilankaa eli siellä on pidetty karjaa metsässä.

[EsaP]

Tuli sitten vajaa 400 hehtaaria peltoa piipattavaksi Lupaa kysyessäni kyselin, että onko mitään löytynyt pelloista. Eräs työntekijä oli kuulemma etsimellä haeskellut ja löytänyt vain vanhaa maatalousromua. Kovasti nyt täytyy ihmetellä kun tilan historia ulottuu ainakin 1300-luvulle.

[rein]

Tuli sitten vajaa 400 hehtaaria peltoa piipattavaksi Lupaa kysyessäni kyselin, että onko mitään löytynyt pelloista. Eräs työntekijä oli kuulemma etsimellä haeskellut ja löytänyt vain vanhaa maatalousromua. Kovasti nyt täytyy ihmetellä kun tilan historia ulottuu ainakin 1300-luvulle.

jos sen metallin etsin mallia biltema ja suoritajan kyky samaa

tosin luin netista kulta etsimestäkin mikä ei löytönyt mitään(tääläkin jollain samoja vehkeitä)hita kova kuitenkin,,,,,,,tyyppi ihmetteli kun ei mitään löydy ja meni liikeeseen jossa kulta rahoja ja tadaa kone ei sanonut mitään

en sitten tiedä maa <>taivas paljon väliin

[tiigerin silmä]

Hyvin,tiivisti,on,treeniaika,käytetty.Ette,ehtineet,palijön,fuskaa.Hienoa.