Pääsinpä minäkin aloittamaan kauden helmikuussa vierailemalla Kemiön Kuvernöörin valtakunnassa menneenä perjantaina. Piipattuja peltoja kierreltiin ja ainahan jotakin löydettiinkin. Maa oli pinnasta jäässä tommosen 4-5 cm sitten oli sulaa maata vaaksan verran ennen ikiroutaa. Ei lähdetty rautoja sitten piikkaamaan. Jotain kuitenkin aina löytyy:
Rinkula, joka ei ollutkaan sormus
Aikas hyvin säilynyt Kristiina 1/4 örkki vuodelta 1634 ja vielä sivuun lyötynä. Lämmittää mieltä
Tuommoinen pikkunen tirriäinen kullattua hopeaa, läpimitta sakarasta sakaraan 13,78 mm ja painoa 1,07 gr, ei ole suuren suuri mutta kai kaikki lasketaan.

. Siinä keskellä on kuvattuna joku partasuu häiskä kruunu päässä. Aikamoista kädentaitoa on ollut tekijällä, kun portretti on 4,23 x 2,83 mm kooltaan. Luulisin tuon "pikku kukkasen" olevan sormuksesta. Tanskan, Norjan ja Ruotsin vastaavat on tuolta 1400 -1500 -lukujen tietämiltä. Pikkusen näyttäis siltä, että ukon naamaa kiertävissä reijissä olisi voinut olla jonkinlaiset kivet koristeena (punaiset näyttäis kivalta). 10 x luupilla ei vielä erottanut mutta täytyy tirkistellä vielä mikroskoopilla.
Mukavaa oli taas piipparaudalla ajella. Isäntäväelle lämmin kiitos (Wilma lähettää kaikile terveisiä)