Metallinetsimen (kelan) rakentelu

[teemumah]

.

[Haarukka]

Kiitos tutkimustyöstä.
Liittimestä päätellen Garrett AT-sarjan kela?
Tulee hyvin esille koaksiaalikelan ero CC ja DD keloihin. Lähetin ja vastaanotin eivät ole sisäkkäin, eivät vierekkäin, vaan päällekkäin (kelan pohjasta päin katsottuna).

[teemumah]

.

[Haarukka]

AT-sarjan kela, mutta vahva epäilys siitä, että olisi aivan sama kelan rakenne AT-sarjan ulkopuolisissa sniper keloissa.

Niin varmasti, käämien kierrosluvut vaan vaihtuu käytettävän taajuuden mukaan.

[teemumah]

.

[Haarukka]

Tossa on jotakin infoa acen:n vakiokelasta: http://metaldetectingforum.com/showthread.php?p=445429
Varmaan olet sivuun joskus törmännyt...

[teemumah]

.

[jarpat]

Itse tein joskus "kelan" kupariputkeen . Ensin vaan nestemäistä saippuaa putki täyteen - tai siis ihan ensin se kupariputki tietysti taivutettiin varoen ympyrämalliseksi. Sitten vanhasta jakosuotimen kelasta (kaiuttimesta siis) lankaa sisään kierros toisensa perään. Nyt kun katsoo tuota purettua kelaa, niin olisi kannattanut aikanaan sahata se putki halki ja levittää sen verran, että halkeamasta olisi saanut helpommin langan sisään. Sitten olisi taas voinut puristaa ja tinata halkeaman umpeen.

Mihin tuossa muuten "audiomuuntajaa" tarvitaan?

[teemumah]

.

[ele]

"Tässä yhteydessä on mainittava, että tuossa kelassa jonka avasin oli jonkinlaista pientä häikkää. Mahdollisesti jokin juotos oli pettänyt ja komponentit eivät olleet sähköisesti hyvin yhdessä tai sitten nuo piirroksesta ilmitulevat kelluvat johtimet ovat olleet yhdessä. Komponentin hajoaminen tulee myös kyseeseen. Mitään suurempaa ja selkeämpää suoranaista vikaa sisältä ei löytynyt."

Olisiko jokin johtimista mahdollisesti mennyt kelan kuoressa olevaan grafiitti-pinnoitteeseen?
Jos kuori on pinnoitettu , voitko mitata resistanssin esim. 100mm matkalle.
On myös keloja joissa grafiitti on laitettu paperille/pahville kelan ja muovikuoren väliin.

[ele]

Tossa on jotakin infoa acen:n vakiokelasta: http://metaldetectingforum.com/showthread.php?p=445429
Varmaan olet sivuun joskus törmännyt...

linkin takaa löytyvä kelan piirikaavio on virheellinen. RX pinnien 2 ja 3 välillä. TX pinninen 1 ja 4. Pinni 5 on suojaus.

[ele]

AT-sarjan kela, mutta vahva epäilys siitä, että olisi aivan sama kelan rakenne AT-sarjan ulkopuolisissa sniper keloissa.

Niin varmasti, käämien kierrosluvut vaan vaihtuu käytettävän taajuuden mukaan.

Taitaa olla erilaiset langan paksuudet ja passiivikomponentit. Crossfire 8" kelassa on 680k vastus. ACEn keloissa on säätövastus RX puolella.

[teemumah]

.

[teemumah]

.

[ele]

Olisiko jokin johtimista mahdollisesti mennyt kelan kuoressa olevaan grafiitti-pinnoitteeseen?
Jos kuori on pinnoitettu , voitko mitata resistanssin esim. 100mm matkalle.
On myös keloja joissa grafiitti on laitettu paperille/pahville kelan ja muovikuoren väliin.

Tuo musta johdin, joka päättyy nastaan 1, meni jonkin matkaa sisälle tuohon mustaan muoviin mihin kelat on käämitty, mutta ei jatkunut siitä johtimena/komponettina mihinkään. Saattaa olla, että tuossa mustassa keloja kasassa pitävässä muovissa on ollut grafiittipinnoitetta. Mihin grafiittipinnoitetta näissä tarvitaan?

Kelan suojakuoren/ulkokuoren olen heittänyt pois, mutta siinä ei ollut minkäänlaisia pinnotteita. Voin huomenna vilkaista tarkemmin tuota keloja kasassa pitävää muovipalaa, josko sieltä löytyisi pinnotteita sisältä.

Kela on suojattava (faradayn häkki) koska kelan ja esim. märän nurmikon välillä on kapasitanssi. Kelan liikkuessa kapasitanssi vaihtelee ja etsin saattaa havaita muutoksen ja antaa virheellisen signaalin.
Käytännön esimerkkinä on halvat kiinalaiset etsimet joista suojaus on jätetty kokonaan pois. Toimii mainiosti ilmatestissä mutta saattaa antaa sitten haamupiippejä oikeassa käytössä.

Muita tapoja tehdä suojaus kiertää alumiiniteippiä tai mylaria (tätä saa "avaruuspeitoista") suoraan käämivyyhdin ympärille. Katkos tosin pitää muistaa jättää.

[ele]

Jos pääteasteen vahvistimen impedanssi eli ts. generaattorin lähtöimpedanssin suuruus kohtaa kuorman impedanssin kanssa suhteessa 1:1 (yleensä impedanssisovituksen jälkeen) niin tällöin saadaan suurin mahdollinen virta kulkemaan siihen kuormaan, sillä halutulla taajuudella. Suurin mahdollinen virta kelassa taas käytännössä tuottaa suurimman mahdollisen magneettikentän kentänvoimakkuuden ja suurimman mahdollisen magneettivuon (=magneettikentän kenttäviivojen lukumäärä). Suuremmalla virralla saadaan käytännössä voimakkaampi signaali sinne vastaanottavan antennin puolelle, sillä mitä enemmän magneettikentän kenttäviivoja "hyppää" tietyllä hetkellä silmukan sisälle, sitä suurempi indusoitunut jännite siinä vastaanottavassa antennisilmukassa on. Käytännössä voimakkaampi signaali vastaanottimen puolella tarkoittaa suurempaa tunkeutumissyvyyttä maaperään ja suurempaa herkkyyttä, kun puhutaan metallin etsimisestä laitteella.

Kentänvoimakkuuden kaksinkertaistaminen lisää syvyyttä noin 8%. Maasta tuleva häiriö lisääntyy myös samalla. (lähde ITMD, ISBN 978-0-9858342-0-3)