Hopeakello ja muuta roinaa
-
- Viestit: 38
- Liittynyt: 04 Touko 2013, 21:02
- Paikkakunta: Kotka
Hopeakello ja muuta roinaa
Pitkästä aikaa tuli lähdettyä piippaamaan.
Tunnistusapu on tervetullutta.
Esim tuo simpukan muoto jossa kolme reikää olisi kiva jos joku tietäisi kertoa lisää.
Samoin tuo pyöreä härpäke joka kaiketi hevosvaljaista.
Millon remontoir cylinder rubis kelloja on valmistettu ja missä?
Tuo 10p on vuodelta 1947 tai 49
Tunnistusapu on tervetullutta.
Esim tuo simpukan muoto jossa kolme reikää olisi kiva jos joku tietäisi kertoa lisää.
Samoin tuo pyöreä härpäke joka kaiketi hevosvaljaista.
Millon remontoir cylinder rubis kelloja on valmistettu ja missä?
Tuo 10p on vuodelta 1947 tai 49
Vanhin raha Johan III 1591 4 ÖR klippinki
- Opaskoira Aadolf
- Metallinetsijä
- Viestit: 162
- Liittynyt: 13 Syys 2013, 17:27
- Paikkakunta: Lemi < - > Puumala
Re: Hopeakello ja muuta roinaa
Tuo Remontoir taskukello menee siihen 1800 - 1900 luvun vaihteeseen.
Takautunut vuoteen 1591, Juhana III hopeinen 8 ör klippinki
*
XP ORX, kelat X35 11" sekä HF 9,5 * 5" RC + XP MI - 4
*
XP ORX, kelat X35 11" sekä HF 9,5 * 5" RC + XP MI - 4
-
- Viestit: 38
- Liittynyt: 04 Touko 2013, 21:02
- Paikkakunta: Kotka
Re: Hopeakello ja muuta roinaa
Vanhin raha Johan III 1591 4 ÖR klippinki
Re: Hopeakello ja muuta roinaa
Hyvällä tuurilla voisi olla palanen keskiaikaista pyhiinvaellusmerkkiä ..mutta voi tietysti olla jokin muukin koristejuttu. Jokaisella pyhimyksellä oli oma tunnuksensa ja kampasimpukka oli pyhän Jaakobin tunnus. Jaakobin hauta Santiago de Compostelassa oli yksi suosituimpia kristillisiä pyhiinvaelluskohteita keskiajalla. Simpukoita kerättiin rannalta ja pronssisia kaupiteltiin pyhiinvaeltajille. Niitä on löydetty kaivauksissa keskiaikaisista kirkoista, mutta Suomesta ei ilmeisesti ole löytynyt montaakaan kappaletta. Eli varmasti voisi kiinnostaa tutkijoitakin. Tampereen museokeskus Vapriikissa on parhaillaan upea näyttely suomalaisten pyhiinvaelluksista keskiajalla. Näyttelyssä esillä olleissa simpukoissa oli myös reunalla reikiä tai ripustuslenkkejä. Löytyikö muuten Lohjalta? Lohjan pyhän Laurin kirkon läheisyys voisi antaa löydölle hyvää osviittaa .Kenttämies kirjoitti:Pitkästä aikaa tuli lähdettyä piippaamaan.
Esim tuo simpukan muoto jossa kolme reikää olisi kiva jos joku tietäisi kertoa lisää.
[/url]
XP Dēus / Garrett Pro-Pointer
-
- Viestit: 38
- Liittynyt: 04 Touko 2013, 21:02
- Paikkakunta: Kotka
Re: Hopeakello ja muuta roinaa
Sammatista löytynyt.
Naapurilla on n.100hehtaaria vanhaa peltoa jossa riittää piippaamista.
Jos joku haluu lähtee kaveriksi tänne päin niin yv:tä.
Naapurilla on n.100hehtaaria vanhaa peltoa jossa riittää piippaamista.
Jos joku haluu lähtee kaveriksi tänne päin niin yv:tä.
Vanhin raha Johan III 1591 4 ÖR klippinki
-
- Viestit: 38
- Liittynyt: 04 Touko 2013, 21:02
- Paikkakunta: Kotka
Re: Hopeakello ja muuta roinaa
Vanhin raha Johan III 1591 4 ÖR klippinki
-
- Viestit: 38
- Liittynyt: 04 Touko 2013, 21:02
- Paikkakunta: Kotka
Re: Hopeakello ja muuta roinaa
Tänään oltiin Tarhurin kanssa koko pv Sammatissa huispaamassa.
Kiitoksia Tarhurille piippaus seurasta, meillä oli hyvä reissu!
Tällänen löytyi mm. Vaakunassa on leijona joka seisoo miekan päällä ja kädessä on miekka. Yläpuolella on kruunu. Tää näyttäisi olevan hopeoitu.
Samoin ketjun yläpäässä on kruunu joka näyttää kullatulta.
Lukko näyttää kuitenkin aika uudelta???
Onko joku nähnyt vastaavaa tai tietää mikä tää on? Kuinka vanha?
Kiitoksia Tarhurille piippaus seurasta, meillä oli hyvä reissu!
Tällänen löytyi mm. Vaakunassa on leijona joka seisoo miekan päällä ja kädessä on miekka. Yläpuolella on kruunu. Tää näyttäisi olevan hopeoitu.
Samoin ketjun yläpäässä on kruunu joka näyttää kullatulta.
Lukko näyttää kuitenkin aika uudelta???
Onko joku nähnyt vastaavaa tai tietää mikä tää on? Kuinka vanha?
Vanhin raha Johan III 1591 4 ÖR klippinki
Re: Hopeakello ja muuta roinaa
Taitaa olla kellonperä. Hieno!
Garrett AT Pro
Pronssikirves 1700-1100 eKr, Rannerengas ja kaarisolki 0-200 jKr, Lintuneula 400 jKr, Rapusolki 600 jKr, Linturiipus, ketjunkantajia, tiuku, solki, sormus, korvaputki, kupuroita, hevosenkenkäsolkia 800-1100 jKr, Kultasormus 1400
Pronssikirves 1700-1100 eKr, Rannerengas ja kaarisolki 0-200 jKr, Lintuneula 400 jKr, Rapusolki 600 jKr, Linturiipus, ketjunkantajia, tiuku, solki, sormus, korvaputki, kupuroita, hevosenkenkäsolkia 800-1100 jKr, Kultasormus 1400
-
- Viestit: 38
- Liittynyt: 04 Touko 2013, 21:02
- Paikkakunta: Kotka
Re: Hopeakello ja muuta roinaa
Onko sulla Taurus ikä arvausta?
Tää löytyi metsästä aika läheltä vanhaa riihtä.
Oli yli 30 cm syvyydessä paksun sammaleen alla.
Tää löytyi metsästä aika läheltä vanhaa riihtä.
Oli yli 30 cm syvyydessä paksun sammaleen alla.
Vanhin raha Johan III 1591 4 ÖR klippinki
Re: Hopeakello ja muuta roinaa
Vaakunasta päätellen voisi olla Suomen suuriruhtinaskunnan ajoilta, eli 1800-luvulta 1900-luvun alkuun.
http://www.nba.fi/fi/Image/7613/18-vaakuna.jpg
http://www.nba.fi/fi/Image/7613/18-vaakuna.jpg
Garrett AT Pro
Pronssikirves 1700-1100 eKr, Rannerengas ja kaarisolki 0-200 jKr, Lintuneula 400 jKr, Rapusolki 600 jKr, Linturiipus, ketjunkantajia, tiuku, solki, sormus, korvaputki, kupuroita, hevosenkenkäsolkia 800-1100 jKr, Kultasormus 1400
Pronssikirves 1700-1100 eKr, Rannerengas ja kaarisolki 0-200 jKr, Lintuneula 400 jKr, Rapusolki 600 jKr, Linturiipus, ketjunkantajia, tiuku, solki, sormus, korvaputki, kupuroita, hevosenkenkäsolkia 800-1100 jKr, Kultasormus 1400
-
- Viestit: 38
- Liittynyt: 04 Touko 2013, 21:02
- Paikkakunta: Kotka
Re: Hopeakello ja muuta roinaa
Viimeksi muokannut Kenttämies, 24 Touko 2015, 00:06. Yhteensä muokattu 3 kertaa.
Vanhin raha Johan III 1591 4 ÖR klippinki
- ThePiippailija
- Kunniajäsen
- Viestit: 1539
- Liittynyt: 23 Syys 2013, 13:03
- Paikkakunta: Raahe
Re: Hopeakello ja muuta roinaa
Kuparinikkelirahat menee maan alla kuparin väriseksi. Nikkeli kiehahtaa pois ja kupari jää jäljelle.
GM5+ | GM1+ | Pro-Pointer II | PVS-5c mono
2 öre 1571.
Rautakautta, keskiaikaa.
2 öre 1571.
Rautakautta, keskiaikaa.
Re: Hopeakello ja muuta roinaa
Arvasin, että sua rupes poltteleen iltapiipille. Sade ei siellä sitten jatkunut enempiä.